Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
juhapar kirjoitti:Parempi tietenkin olisi, jos tykki olisi siirtymässä jo ennen kuin hyötykuorma saavuttaisi tavoitteensa. Ei vaan taida onnistua tällä hetkellä juuri millään kalustolla. Ja vedettävien vehkeitten ainoat turvat ovat hajauttaminen ja linnoittaminen.
jokiranta kirjoitti:juhapar kirjoitti:Parempi tietenkin olisi, jos tykki olisi siirtymässä jo ennen kuin hyötykuorma saavuttaisi tavoitteensa. Ei vaan taida onnistua tällä hetkellä juuri millään kalustolla. Ja vedettävien vehkeitten ainoat turvat ovat hajauttaminen ja linnoittaminen.
Kun hinattavilla tykeillä ammutaan minuutti suuntaansa ja vaihdetaan asemaa sen jälkeen, tarkoittaa tämä melko suurta määrää linnoitteita ja valmisteltuja asemia ja jopa asemia, missä riittävä tulenkeskitys on mahdollinen vain 14 km ampuvilla 122 H 63:lla.
Jo se, että 152 TELAK 91 ampuu 27 km ja on liikkuva, panee ajattelemaan, että olisiko se parempi ratkaisu kuin 122 H 63 ja pitäisikö 122 H 63:sta tehdä "ammu ja hylkää" tai "ammu niin kauan kunnes itse tuhoudut" -ase.
On tietenkin epäortodoksista väittää, että Suomessa pitäisi olla noin tuhat 152 TELAK 91:ä, jotta päästäisiin sivistymättömyysvaltioiden tasolle tässä tykistöittämisessä.
On tietenkin vain reserviläistä ammattitaidottomuutta ja defaitismia uskoa, etteivätkö Hornetit hoitaisi asiaa 350 km:n päästä tai raketinheittimet 40 km - 70 km päästä, jolloin äidin pikku jääkärin ei tarvitse asiaa edes pohtia ja että joku muka joskus joutuisi ampumaan tykillä 20 km:n tai 30 km:n päähän vilkkaasti paikkoja vaihdellen.
jokiranta kirjoitti:Raveni kirjoitti:Miksei patria ole tuollaista kehittänyt? Tykki vaatii kuitenkin vetäjän ja mielellään vielä maastokuorma-auton niin miksei niitä kannattaisi yhdistää.
Kuorma-autotykki, FH77BW L52, on jo olemassa Ruotsissa. Jos ajatellaan, "ammu ja siirry" eli sitä, että pitäisi ampua minuutissa ja jälleen siirtyä, jottei vastatykistötoiminta ala onnistua, pitäisi olla tietenkin maastokelpoinen ajoneuvo, ainakin Suomessa. Suomen pinta-alasta on 25 000 km peltoa ja satojatuhansia neliökilometrejä metsää, joten Suomessa ei voida mitään kalustoa laskea vain Skånen, Elimäen ja Uudenmaan tai Kauhavan peltojen varaan, saan pitäisi olla maastokelpoisuutta vaaramaaastoonkin.
http://en.wikipedia.org/wiki/Archer_Artillery_System
Raveni kirjoitti:Tuollainen olisi aivan varmasti kustannustehokas järjestelmä nykyiseen kenttätykki järjestelmään nähden jonka taistelukestävyys on hieman kyseenalainen ihna asemasta poistumisista nähden.
Jos nyt katsot, miten vähän 155 K 98:ia on hankittu, alkanet uskoa niin kuin minä, että hanke on jäissä. Jos 155 K 98:aa ei tarvita riittävästi edes valmiusyhtymille, ei sille kannata kehittää ajoneuvolavettia Ruotsin mallin mukaan, vaikka tuon lavettiratkaisun saisi jo valmiina Ruotsista.
Pienet NATO-maat Euroopan unionin sisäosissa, kuten Alankomaat ja Tanska ovat luopumassa raskaasta raketinheittimestä sotaa käymättöminä maina, kun taas Suomi ikään kuin sotaan joutuvana maana kehittää juuri sitä, mistä eurooppalaiset NATO-maat jo luopuvat.
Suomessa tuo huomio menee nyt raskaan raketinheittimistön ohjustamiseen, vaikkei raskaan raketinheittimistön tykistötiedustelua vielä ole ratkaistukaan kilometreille 40 km - 70 km.
Kenttätykistön kehittäminen kilometreille 35 km - 40 km oli ja meni kaatuen Egyptin tykkikauppoihin ja egyptiläisiä kohtaan tehdylle huijaukselle.
Kun nyt on totuttu ajatukseen, että raketinheittimillä ammutaan ohjuksia tms. 40 km - 70 km:n päähän, on seuraava ajatus Horneteiden liitopommistaminen 350 km:n päähän, kun ei saatu Yhdysvalloilta lupaa uhata Moskovaa Lappeenrannasta.
Maailmantasapaino edellyttää edelleen sitä, ettei Suomea päästetä varustautumaan liikaa, vaan maan kuuluu edelleen Baltiaan Suomenlahden vuoksi. Suomen ei pidä liikaa täyttää Latvian ja Viron sotilaallista tyhjiötä, sen estävät jo amerikkalaisetkin korvatakseen edes jotenkin petostaan NATO:n itälaajenemisesta Venäjälle.
jokiranta kirjoitti:Raveni kirjoitti:Miksei patria ole tuollaista kehittänyt? Tykki vaatii kuitenkin vetäjän ja mielellään vielä maastokuorma-auton niin miksei niitä kannattaisi yhdistää.
Kuorma-autotykki, FH77BW L52, on jo olemassa Ruotsissa. Jos ajatellaan, "ammu ja siirry" eli sitä, että pitäisi ampua minuutissa ja jälleen siirtyä, jottei vastatykistötoiminta ala onnistua, pitäisi olla tietenkin maastokelpoinen ajoneuvo, ainakin Suomessa. Suomen pinta-alasta on 25 000 km peltoa ja satojatuhansia neliökilometrejä metsää, joten Suomessa ei voida mitään kalustoa laskea vain Skånen, Elimäen ja Uudenmaan tai Kauhavan peltojen varaan, saan pitäisi olla maastokelpoisuutta vaaramaaastoonkin.
http://en.wikipedia.org/wiki/Archer_Artillery_System
Raveni kirjoitti:Tuollainen olisi aivan varmasti kustannustehokas järjestelmä nykyiseen kenttätykki järjestelmään nähden jonka taistelukestävyys on hieman kyseenalainen ihna asemasta poistumisista nähden.
Jos nyt katsot, miten vähän 155 K 98:ia on hankittu, alkanet uskoa niin kuin minä, että hanke on jäissä. Jos 155 K 98:aa ei tarvita riittävästi edes valmiusyhtymille, ei sille kannata kehittää ajoneuvolavettia Ruotsin mallin mukaan, vaikka tuon lavettiratkaisun saisi jo valmiina Ruotsista.
Pienet NATO-maat Euroopan unionin sisäosissa, kuten Alankomaat ja Tanska ovat luopumassa raskaasta raketinheittimestä sotaa käymättöminä maina, kun taas Suomi ikään kuin sotaan joutuvana maana kehittää juuri sitä, mistä eurooppalaiset NATO-maat jo luopuvat.
Suomessa tuo huomio menee nyt raskaan raketinheittimistön ohjustamiseen, vaikkei raskaan raketinheittimistön tykistötiedustelua vielä ole ratkaistukaan kilometreille 40 km - 70 km.
Kenttätykistön kehittäminen kilometreille 35 km - 40 km oli ja meni kaatuen Egyptin tykkikauppoihin ja egyptiläisiä kohtaan tehdylle huijaukselle.
Kun nyt on totuttu ajatukseen, että raketinheittimillä ammutaan ohjuksia tms. 40 km - 70 km:n päähän, on seuraava ajatus Horneteiden liitopommistaminen 350 km:n päähän, kun ei saatu Yhdysvalloilta lupaa uhata Moskovaa Lappeenrannasta.
Maailmantasapaino edellyttää edelleen sitä, ettei Suomea päästetä varustautumaan liikaa, vaan maan kuuluu edelleen Baltiaan Suomenlahden vuoksi. Suomen ei pidä liikaa täyttää Latvian ja Viron sotilaallista tyhjiötä, sen estävät jo amerikkalaisetkin korvatakseen edes jotenkin petostaan NATO:n itälaajenemisesta Venäjälle.
veffeade kirjoitti:Trjykistöprikaatin seuraavan saapumiserän koulutuskalusto on juurikin tuo tykki. Ilmeisesti siis niitä on siis tulossa lisää/varastossa riittävästi. Jos en väärin muista, niin tykistöprikaati kouluttaa jotain 800 varusmieshemmoa per saapumiserä. Olisi säälittävää, jos SA-aikana ei koulutuskalustoa löydykkään..
jokiranta kirjoitti:veffeade kirjoitti:Trjykistöprikaatin seuraavan saapumiserän koulutuskalusto on juurikin tuo tykki. Ilmeisesti siis niitä on siis tulossa lisää/varastossa riittävästi. Jos en väärin muista, niin tykistöprikaati kouluttaa jotain 800 varusmieshemmoa per saapumiserä. Olisi säälittävää, jos SA-aikana ei koulutuskalustoa löydykkään..
Minusta olisi vielä surullisempaa, mikäli tuota tykkityyppiä ei olisi opetettu, koska se tarjoaa enemmän liikkuvuutta.
Jos joku ajelee kuorma-autolla tuollaisella tykillä, hän osaa sen laittaa kuntoon myös hinattavana.
Jos taas harjoittelee vain hinattavana, ei todennäköisesti saa käsitystä tykin dynamiikasta taktisesti kuorma-auton alustalla.
Leppis kirjoitti:Entäs se Susikasi tykkien hankinta lukumäärä? Onko kellään antaa selviä numeroita?
veffeade kirjoitti:Leppis kirjoitti:Entäs se Susikasi tykkien hankinta lukumäärä? Onko kellään antaa selviä numeroita?
Googletin: 58 KPL
http://fi.wikipedia.org/wiki/155_K_98
Leppis kirjoitti:veffeade kirjoitti:Leppis kirjoitti:Entäs se Susikasi tykkien hankinta lukumäärä? Onko kellään antaa selviä numeroita?
Googletin: 58 KPL
http://fi.wikipedia.org/wiki/155_K_98
Olisit sanonut KVG :a-grin: eli...
Kyllähän tuo määrä jo riittää valmiusprikaateille.
Mitä ihmeen "hyviä paikkoja"? PZH2000:ssa esimerkiksi on kaikki valmiina. Senkun nostetaan kytkintä, ajetaan minne ajetaan ja jäädään kuuntelemaan uusia tulikomentoja hajaspektritekniikkaa käyttävästä radioverkosta.jokiranta kirjoitti:Ajattelitko, että yksi minuutti ja siirto? Jos ammutaan vaikka kymmenen minuuttia, siirtoja tulisi yhdeksän. Voisi kuvitella, että esimerkiksi rykmentin 36 kanuunan siirtämiseen tarvittaisiin paljon hyviä paikkoja, jos siirtyisivät vaikka satoja metrejä kerrallaan.
veffeade kirjoitti:Leppis kirjoitti:veffeade kirjoitti:Leppis kirjoitti:Entäs se Susikasi tykkien hankinta lukumäärä? Onko kellään antaa selviä numeroita?
Googletin: 58 KPL
http://fi.wikipedia.org/wiki/155_K_98
Olisit sanonut KVG :a-grin: eli...
Kyllähän tuo määrä jo riittää valmiusprikaateille.
Eikös tuo komento mene itse itseäni komentaen (kun myöskään lähdettä ei löydy) :
Huomio, valmistaudu, "KVG" !!!! :a-embarassed:, saa Googlettaa... , lepo...
veffeade kirjoitti:Sitä paitsi; tykki ON HINATTAVA, sen Rotax roottori ei taivu muuta kuin satunnaiseen tuliaseman vaihtoon...
SJ kirjoitti:veffeade kirjoitti:Sitä paitsi; tykki ON HINATTAVA, sen Rotax roottori ei taivu muuta kuin satunnaiseen tuliaseman vaihtoon...
Itse ajattelin, että sen päätarkoitus oli helpottaa sen aseen siirtämistä KA:n koukusta asemaan ja asemasta koukkuun. Ja onhan se sekin aika paljon kun tietää kuinka paljon se ase painaa.
155mm Field Howitzer 77B. Public demonstration of Bofors guns by Indian Army.
This gun is popularly known as Bofors Gun in India due to kickback and its affects on Indian politics.
Teräsmies kirjoitti:Sääli ettei noita ostettu aikoinaan tännekin.
Teräsmies kirjoitti:Kuinka paljon tuo rekyyli vahingoittaa tuollaista (melko kevyttä) kuorma-autoa jota käytetään alustana? Ceasar systeemi kuitenkin pomppii sen verran, että alusta on varmana aika kovilla. Onhan tuollaiset systeemit tietenkin suunniteltu kunnolla, mutta luulisi pitkällä aikavälillä ilmenevän jonkinlaista materiaalin väsymistä kun alusta on noin kovilla.