Tykistö

Parempi tietenkin olisi, jos tykki olisi siirtymässä jo ennen kuin hyötykuorma saavuttaisi tavoitteensa. Ei vaan taida onnistua tällä hetkellä juuri millään kalustolla. Ja vedettävien vehkeitten ainoat turvat ovat hajauttaminen ja linnoittaminen.
 
juhapar kirjoitti:
Parempi tietenkin olisi, jos tykki olisi siirtymässä jo ennen kuin hyötykuorma saavuttaisi tavoitteensa. Ei vaan taida onnistua tällä hetkellä juuri millään kalustolla. Ja vedettävien vehkeitten ainoat turvat ovat hajauttaminen ja linnoittaminen.

Kun hinattavilla tykeillä ammutaan minuutti suuntaansa ja vaihdetaan asemaa sen jälkeen, tarkoittaa tämä melko suurta määrää linnoitteita ja valmisteltuja asemia ja jopa asemia, missä riittävä tulenkeskitys on mahdollinen vain 14 km ampuvilla 122 H 63:lla.

Jo se, että 152 TELAK 91 ampuu 27 km ja on liikkuva, panee ajattelemaan, että olisiko se parempi ratkaisu kuin 122 H 63 ja pitäisikö 122 H 63:sta tehdä "ammu ja hylkää" tai "ammu niin kauan kunnes itse tuhoudut" -ase.

On tietenkin epäortodoksista väittää, että Suomessa pitäisi olla noin tuhat 152 TELAK 91:ä, jotta päästäisiin sivistymättömyysvaltioiden tasolle tässä tykistöittämisessä.

On tietenkin vain reserviläistä ammattitaidottomuutta ja defaitismia uskoa, etteivätkö Hornetit hoitaisi asiaa 350 km:n päästä tai raketinheittimet 40 km - 70 km päästä, jolloin äidin pikku jääkärin ei tarvitse asiaa edes pohtia ja että joku muka joskus joutuisi ampumaan tykillä 20 km:n tai 30 km:n päähän vilkkaasti paikkoja vaihdellen.
 
jokiranta kirjoitti:
juhapar kirjoitti:
Parempi tietenkin olisi, jos tykki olisi siirtymässä jo ennen kuin hyötykuorma saavuttaisi tavoitteensa. Ei vaan taida onnistua tällä hetkellä juuri millään kalustolla. Ja vedettävien vehkeitten ainoat turvat ovat hajauttaminen ja linnoittaminen.

Kun hinattavilla tykeillä ammutaan minuutti suuntaansa ja vaihdetaan asemaa sen jälkeen, tarkoittaa tämä melko suurta määrää linnoitteita ja valmisteltuja asemia ja jopa asemia, missä riittävä tulenkeskitys on mahdollinen vain 14 km ampuvilla 122 H 63:lla.

Jo se, että 152 TELAK 91 ampuu 27 km ja on liikkuva, panee ajattelemaan, että olisiko se parempi ratkaisu kuin 122 H 63 ja pitäisikö 122 H 63:sta tehdä "ammu ja hylkää" tai "ammu niin kauan kunnes itse tuhoudut" -ase.

On tietenkin epäortodoksista väittää, että Suomessa pitäisi olla noin tuhat 152 TELAK 91:ä, jotta päästäisiin sivistymättömyysvaltioiden tasolle tässä tykistöittämisessä.

On tietenkin vain reserviläistä ammattitaidottomuutta ja defaitismia uskoa, etteivätkö Hornetit hoitaisi asiaa 350 km:n päästä tai raketinheittimet 40 km - 70 km päästä, jolloin äidin pikku jääkärin ei tarvitse asiaa edes pohtia ja että joku muka joskus joutuisi ampumaan tykillä 20 km:n tai 30 km:n päähän vilkkaasti paikkoja vaihdellen.

Jompikumpi meistä ei nyt ymmärrä lukemaansa. :huh:
 
jokiranta kirjoitti:
Raveni kirjoitti:
Miksei patria ole tuollaista kehittänyt? Tykki vaatii kuitenkin vetäjän ja mielellään vielä maastokuorma-auton niin miksei niitä kannattaisi yhdistää.

Kuorma-autotykki, FH77BW L52, on jo olemassa Ruotsissa. Jos ajatellaan, "ammu ja siirry" eli sitä, että pitäisi ampua minuutissa ja jälleen siirtyä, jottei vastatykistötoiminta ala onnistua, pitäisi olla tietenkin maastokelpoinen ajoneuvo, ainakin Suomessa. Suomen pinta-alasta on 25 000 km peltoa ja satojatuhansia neliökilometrejä metsää, joten Suomessa ei voida mitään kalustoa laskea vain Skånen, Elimäen ja Uudenmaan tai Kauhavan peltojen varaan, saan pitäisi olla maastokelpoisuutta vaaramaaastoonkin.

http://en.wikipedia.org/wiki/Archer_Artillery_System

Raveni kirjoitti:
Tuollainen olisi aivan varmasti kustannustehokas järjestelmä nykyiseen kenttätykki järjestelmään nähden jonka taistelukestävyys on hieman kyseenalainen ihna asemasta poistumisista nähden.

Jos nyt katsot, miten vähän 155 K 98:ia on hankittu, alkanet uskoa niin kuin minä, että hanke on jäissä. Jos 155 K 98:aa ei tarvita riittävästi edes valmiusyhtymille, ei sille kannata kehittää ajoneuvolavettia Ruotsin mallin mukaan, vaikka tuon lavettiratkaisun saisi jo valmiina Ruotsista.

Pienet NATO-maat Euroopan unionin sisäosissa, kuten Alankomaat ja Tanska ovat luopumassa raskaasta raketinheittimestä sotaa käymättöminä maina, kun taas Suomi ikään kuin sotaan joutuvana maana kehittää juuri sitä, mistä eurooppalaiset NATO-maat jo luopuvat.

Suomessa tuo huomio menee nyt raskaan raketinheittimistön ohjustamiseen, vaikkei raskaan raketinheittimistön tykistötiedustelua vielä ole ratkaistukaan kilometreille 40 km - 70 km.

Kenttätykistön kehittäminen kilometreille 35 km - 40 km oli ja meni kaatuen Egyptin tykkikauppoihin ja egyptiläisiä kohtaan tehdylle huijaukselle.

Kun nyt on totuttu ajatukseen, että raketinheittimillä ammutaan ohjuksia tms. 40 km - 70 km:n päähän, on seuraava ajatus Horneteiden liitopommistaminen 350 km:n päähän, kun ei saatu Yhdysvalloilta lupaa uhata Moskovaa Lappeenrannasta.

Maailmantasapaino edellyttää edelleen sitä, ettei Suomea päästetä varustautumaan liikaa, vaan maan kuuluu edelleen Baltiaan Suomenlahden vuoksi. Suomen ei pidä liikaa täyttää Latvian ja Viron sotilaallista tyhjiötä, sen estävät jo amerikkalaisetkin korvatakseen edes jotenkin petostaan NATO:n itälaajenemisesta Venäjälle.

Perustelepas miksi nuin ei ole tehty; liippaa liki toista keskustestelua, mutta minusta sinä heität erittäin usein väitteitä vailla perusteluja; tällä kertaa nuita tarvitaan...
 
jokiranta kirjoitti:
Raveni kirjoitti:
Miksei patria ole tuollaista kehittänyt? Tykki vaatii kuitenkin vetäjän ja mielellään vielä maastokuorma-auton niin miksei niitä kannattaisi yhdistää.

Kuorma-autotykki, FH77BW L52, on jo olemassa Ruotsissa. Jos ajatellaan, "ammu ja siirry" eli sitä, että pitäisi ampua minuutissa ja jälleen siirtyä, jottei vastatykistötoiminta ala onnistua, pitäisi olla tietenkin maastokelpoinen ajoneuvo, ainakin Suomessa. Suomen pinta-alasta on 25 000 km peltoa ja satojatuhansia neliökilometrejä metsää, joten Suomessa ei voida mitään kalustoa laskea vain Skånen, Elimäen ja Uudenmaan tai Kauhavan peltojen varaan, saan pitäisi olla maastokelpoisuutta vaaramaaastoonkin.

http://en.wikipedia.org/wiki/Archer_Artillery_System

Raveni kirjoitti:
Tuollainen olisi aivan varmasti kustannustehokas järjestelmä nykyiseen kenttätykki järjestelmään nähden jonka taistelukestävyys on hieman kyseenalainen ihna asemasta poistumisista nähden.

Jos nyt katsot, miten vähän 155 K 98:ia on hankittu, alkanet uskoa niin kuin minä, että hanke on jäissä. Jos 155 K 98:aa ei tarvita riittävästi edes valmiusyhtymille, ei sille kannata kehittää ajoneuvolavettia Ruotsin mallin mukaan, vaikka tuon lavettiratkaisun saisi jo valmiina Ruotsista.

Pienet NATO-maat Euroopan unionin sisäosissa, kuten Alankomaat ja Tanska ovat luopumassa raskaasta raketinheittimestä sotaa käymättöminä maina, kun taas Suomi ikään kuin sotaan joutuvana maana kehittää juuri sitä, mistä eurooppalaiset NATO-maat jo luopuvat.

Suomessa tuo huomio menee nyt raskaan raketinheittimistön ohjustamiseen, vaikkei raskaan raketinheittimistön tykistötiedustelua vielä ole ratkaistukaan kilometreille 40 km - 70 km.

Kenttätykistön kehittäminen kilometreille 35 km - 40 km oli ja meni kaatuen Egyptin tykkikauppoihin ja egyptiläisiä kohtaan tehdylle huijaukselle.

Kun nyt on totuttu ajatukseen, että raketinheittimillä ammutaan ohjuksia tms. 40 km - 70 km:n päähän, on seuraava ajatus Horneteiden liitopommistaminen 350 km:n päähän, kun ei saatu Yhdysvalloilta lupaa uhata Moskovaa Lappeenrannasta.

Maailmantasapaino edellyttää edelleen sitä, ettei Suomea päästetä varustautumaan liikaa, vaan maan kuuluu edelleen Baltiaan Suomenlahden vuoksi. Suomen ei pidä liikaa täyttää Latvian ja Viron sotilaallista tyhjiötä, sen estävät jo amerikkalaisetkin korvatakseen edes jotenkin petostaan NATO:n itälaajenemisesta Venäjälle.

Tykistöprikaatin seuraavan saapumiserän koulutuskalusto on juurikin tuo tykki. Ilmeisesti siis niitä on siis tulossa lisää/varastossa riittävästi. Jos en väärin muista, niin tykistöprikaati kouluttaa jotain 800 varusmieshemmoa per saapumiserä. Olisi säälittävää, jos SA-aikana ei koulutuskalustoa löydykkään..
 
veffeade kirjoitti:
Trjykistöprikaatin seuraavan saapumiserän koulutuskalusto on juurikin tuo tykki. Ilmeisesti siis niitä on siis tulossa lisää/varastossa riittävästi. Jos en väärin muista, niin tykistöprikaati kouluttaa jotain 800 varusmieshemmoa per saapumiserä. Olisi säälittävää, jos SA-aikana ei koulutuskalustoa löydykkään..

Minusta olisi vielä surullisempaa, mikäli tuota tykkityyppiä ei olisi opetettu, koska se tarjoaa enemmän liikkuvuutta.

Jos joku ajelee kuorma-autolla tuollaisella tykillä, hän osaa sen laittaa kuntoon myös hinattavana.

Jos taas harjoittelee vain hinattavana, ei todennäköisesti saa käsitystä tykin dynamiikasta taktisesti kuorma-auton alustalla.
 
jokiranta kirjoitti:
veffeade kirjoitti:
Trjykistöprikaatin seuraavan saapumiserän koulutuskalusto on juurikin tuo tykki. Ilmeisesti siis niitä on siis tulossa lisää/varastossa riittävästi. Jos en väärin muista, niin tykistöprikaati kouluttaa jotain 800 varusmieshemmoa per saapumiserä. Olisi säälittävää, jos SA-aikana ei koulutuskalustoa löydykkään..

Minusta olisi vielä surullisempaa, mikäli tuota tykkityyppiä ei olisi opetettu, koska se tarjoaa enemmän liikkuvuutta.

Jos joku ajelee kuorma-autolla tuollaisella tykillä, hän osaa sen laittaa kuntoon myös hinattavana.

Jos taas harjoittelee vain hinattavana, ei todennäköisesti saa käsitystä tykin dynamiikasta taktisesti kuorma-auton alustalla.

Tuota milleen KA:n alustalle laiteta: Jo pelkkä lavetti on saman kokoneinen kuin normi "metsäkuorma-auto". Nosta se sitten jollain perkeleen härvelillä auton lavalle:huh:. Ei onnistu...

Sitä paitsi; tykki ON HINATTAVA, sen Rotax roottori ei taivu muuta kuin satunnaiseen tuliaseman vaihtoon...
 
Jokiranta puhui raskaan raketinheittimen tykistötiedustelusta.
Asiaa enempää purkamatta, niin kyllä se tiedustelu ja tulenjohto on kunnossa. Tietysti aina hienosäädetään, mutta homma toimii näilläkin systeemeillä, kuin junan vessa. Usko pois (tiedoksi kaikille tiedustelumiehille, jotka lukevat tätä palstaa :a-grin: )
 
Entäs se Susikasi tykkien hankinta lukumäärä? Onko kellään antaa selviä numeroita?
 
Leppis kirjoitti:
Entäs se Susikasi tykkien hankinta lukumäärä? Onko kellään antaa selviä numeroita?

Googletin: 58 KPL

http://fi.wikipedia.org/wiki/155_K_98
 
veffeade kirjoitti:
Leppis kirjoitti:
Entäs se Susikasi tykkien hankinta lukumäärä? Onko kellään antaa selviä numeroita?

Googletin: 58 KPL

http://fi.wikipedia.org/wiki/155_K_98

Olisit sanonut KVG :a-grin: eli...
Kyllähän tuo määrä jo riittää valmiusprikaateille.
 
Leppis kirjoitti:
veffeade kirjoitti:
Leppis kirjoitti:
Entäs se Susikasi tykkien hankinta lukumäärä? Onko kellään antaa selviä numeroita?

Googletin: 58 KPL

http://fi.wikipedia.org/wiki/155_K_98

Olisit sanonut KVG :a-grin: eli...
Kyllähän tuo määrä jo riittää valmiusprikaateille.

Eikös tuo komento mene itse itseäni komentaen (kun myöskään lähdettä ei löydy) :
Huomio, valmistaudu, "KVG" !!!! :a-embarassed:, saa Googlettaa... :D, lepo...
 
RE: 1 minuutti ja siirto Tykistö

jokiranta kirjoitti:
Ajattelitko, että yksi minuutti ja siirto? Jos ammutaan vaikka kymmenen minuuttia, siirtoja tulisi yhdeksän. Voisi kuvitella, että esimerkiksi rykmentin 36 kanuunan siirtämiseen tarvittaisiin paljon hyviä paikkoja, jos siirtyisivät vaikka satoja metrejä kerrallaan.
Mitä ihmeen "hyviä paikkoja"? PZH2000:ssa esimerkiksi on kaikki valmiina. Senkun nostetaan kytkintä, ajetaan minne ajetaan ja jäädään kuuntelemaan uusia tulikomentoja hajaspektritekniikkaa käyttävästä radioverkosta.
 
veffeade kirjoitti:
Leppis kirjoitti:
veffeade kirjoitti:
Leppis kirjoitti:
Entäs se Susikasi tykkien hankinta lukumäärä? Onko kellään antaa selviä numeroita?

Googletin: 58 KPL

http://fi.wikipedia.org/wiki/155_K_98

Olisit sanonut KVG :a-grin: eli...
Kyllähän tuo määrä jo riittää valmiusprikaateille.

Eikös tuo komento mene itse itseäni komentaen (kun myöskään lähdettä ei löydy) :
Huomio, valmistaudu, "KVG" !!!! :a-embarassed:, saa Googlettaa... :D, lepo...

...ja ihan normaalisti varoitetaan lähistöllä olevia mahdollisista haittavaikutuksista: Huomio! Käytän googlea!

Taistelijaparin toiminnassa taas toimii: googlaan! - tuen!
 
veffeade kirjoitti:
Sitä paitsi; tykki ON HINATTAVA, sen Rotax roottori ei taivu muuta kuin satunnaiseen tuliaseman vaihtoon...

Itse ajattelin, että sen päätarkoitus oli helpottaa sen aseen siirtämistä KA:n koukusta asemaan ja asemasta koukkuun. Ja onhan se sekin aika paljon kun tietää kuinka paljon se ase painaa.
 
SJ kirjoitti:
veffeade kirjoitti:
Sitä paitsi; tykki ON HINATTAVA, sen Rotax roottori ei taivu muuta kuin satunnaiseen tuliaseman vaihtoon...

Itse ajattelin, että sen päätarkoitus oli helpottaa sen aseen siirtämistä KA:n koukusta asemaan ja asemasta koukkuun. Ja onhan se sekin aika paljon kun tietää kuinka paljon se ase painaa.

Tuliasemien vaihtoon kyllä, hinattava kyllä, mutta ihan kurisioteettina. Ajelin kerran ysikasilla 20 km metsätietä putkeen kun oli pakko ja täytyy sanoa, että kyllä on kova homma, ei mitään järkeä.
Itse näkisin, että tuota ajo-ominaisuutta voitaisiin käyttä siten, että tykki olisi suoja-asemassa ajovalmiina ja se ajettaisiin sieltä valmisteltuun tuliasemaan.
Sinänsä tykin ampumavalmiiksi/kuljetuskuntoon saaminen ei ole iso homma, mutta sitä hidastaa manuaalinen kiilaus eli perinteinen junttaus. Tosin sekin voidaan valmistella...
 
Kuinka paljon tuo rekyyli vahingoittaa tuollaista (melko kevyttä) kuorma-autoa jota käytetään alustana? Ceasar systeemi kuitenkin pomppii sen verran, että alusta on varmana aika kovilla. Onhan tuollaiset systeemit tietenkin suunniteltu kunnolla, mutta luulisi pitkällä aikavälillä ilmenevän jonkinlaista materiaalin väsymistä kun alusta on noin kovilla.
 
155mm Field Howitzer 77B. Public demonstration of Bofors guns by Indian Army.
This gun is popularly known as Bofors Gun in India due to kickback and its affects on Indian politics.

Sääli ettei noita ostettu aikoinaan tännekin.
 
Last edited by a moderator:
Teräsmies kirjoitti:
Sääli ettei noita ostettu aikoinaan tännekin.

Sääli, jos ruotsalaisilta ei ole kysytty olisiko noita joutavana jossakin lojumassa ja jotka voisi luovuttaa meille.
 
Teräsmies kirjoitti:
Kuinka paljon tuo rekyyli vahingoittaa tuollaista (melko kevyttä) kuorma-autoa jota käytetään alustana? Ceasar systeemi kuitenkin pomppii sen verran, että alusta on varmana aika kovilla. Onhan tuollaiset systeemit tietenkin suunniteltu kunnolla, mutta luulisi pitkällä aikavälillä ilmenevän jonkinlaista materiaalin väsymistä kun alusta on noin kovilla.

Kovin rekyyli otetaan vastaan samalla tapaa kuin vedettävässä tykissä, eli siellä on ne jalakset jotka kaivetaan maahan ja näyttäisi joissakin kohdissa tuota videota, että ajoneuvon takapää nostettaisiin jopa osittain ilmaan. Tietysti kyllähän tuo varmasti rytyyttää tavalla tai toisella, mutta ei siinä pitäisi olla mitään uutta kun Kuorma-auto on kyseessä. Suunnittelu lienee kunnossa, kunhan tuon aseen ja KA:n liitosta toisiinsa ei ole tehty liian jäykäksi.
 
Back
Top