kertakenttään
Ylipäällikkö
Ei ole. Löytyisi PV:n ampumatarvikekatalogista. Miettikää, PDF-tiedosto, jossa listattu kaikki jalkaväen, kenttätykistön ja ilmatorjunnan ampumatarvikkeet. Joko housuissa on läikkä? Parasta? se ei ole turvaluokiteltu...
Ei ole. Löytyisi PV:n ampumatarvikekatalogista. Miettikää, PDF-tiedosto, jossa listattu kaikki jalkaväen, kenttätykistön ja ilmatorjunnan ampumatarvikkeet. Joko housuissa on läikkä? Parasta? se ei ole turvaluokiteltu...
Vedettävää ja itseliikkuvaa asetta nyt ei kannata verrata, kun toinen on vielä kymmeniä vuosia uudempikin. Mutta AMOS vastaan PsH74 on tasaväkisempi ottelu. PsH:n kantama on kaksinkertainen ja kranaatin vaikutus myös kaksinkertainen. Niitä on neljä kertaa enemmän joten taaistelunkestävyys on nelinkertainen. Enemmänkin, sillä AMOS kumipyörineen rampautuu lähelle osuvassa epäsuorassa tulessa. Jos PsH olisi modernisoitu paikantamislaitteistolla, kykenisi se lähes samaan kuin AMOS. Ammunnanhallinta tietysti jäisi paljon vaatimattomammaksi.
Ei niitä ole hankittu. Teollisuus tiettävästi sellaisen kyllä kehitti. Saattaa liittyä vanhaan päätökseen, että jatkossa tykistölle hankitaan ainoastaan 155 mm:n NATO -atarvikkeita.
kertakenttään
Ylipäällikkö
Väärinkin, koska siltikään PSHlla ei olisi tarkkaa suuntaa tiedossa. PSH74 on valovuosia Amosta jäljessä ammunnanhallinnassa.
No ei! Oletko nukkunut tykistöopin tunneilla kadiksessa?
Asekohtainen paikantamislaitteisto antaa nimestään huolimatta myös tarkan suunnan. Jo 1990 -luvulla esitettiin, että PSH:lle hankitaan samanlaiset paikantamislaitteet kun K98:t saivat, mutta tämä ei mennyt läpi. Muutama vuosi sitten tehdyssä modernisoinnissa uusittiin viestivälineet eikä paikantamiseen enää palattu. Ammunnanhallinta ei ole valovuosia jäljessä vaan tarkoittaa että ettei PsH pysty AMOSen ja K9:n tavoin ampumaan 30 sekunnissa pysähdyttyään vaan erilaisia asioita pitää näperellä ensin. Lähtee tuliasemista pois kuitenkin yhtä nopeasti mikä on tärkeämpi ominaisuus.
Noita ohjattuja kranaatteja kun ei ole kevyille heittimille, tai ainakaan vielä.
Ja jos olisit lukenut tuon tutkimuksen minkä mainitsin, niin sen mukaan n. samaan vaikutukseen vaadittiin jopa 9 kertainen ammusmäärä. Toki yleensä taisi komppanialla ammuttaessa saada myös enemmän vahinkoa johtuen tuosta hajonnasta, mutta logistiikan kannalta lienee iso ero paljonko ammuksia pitää kuskata.
Siinä olemme samaa mieltä, että raskaalle tykistölle nuo ammukset olisivat tärkeämpiä.
kertakenttään
Ylipäällikkö
Pitää tarkistaa, mutta epäilen. Aah, ihan tykistöopin tunnit! Mikäs kurssi se olikaan, kun tunnut asiasta tietävän? Ei siellä tuollaista kerrota ellet satu olemaan KT-linjalla.
Nyt en nopealla googletuksella löydä juuta taikka jaata väitteellesi, jatketaan etsintöjä. CV on -14 väittänyt, että päivitys tulee vain osiin tykeistä
sekä tämä http://www.kysy.fi/kysymys/miten-telahaupitsi-122-psh-74-tuo-mukanaan-tiedon-tarkasta-paikastaan-jaYhdistettynä 122 H 63 + MTLB = 122 PSH 74.
kertakenttään
Ylipäällikkö
Voi kuule, minä tuon tutkimuksen olen tänne linkannutkin. Sama argumentti kuin aiemmin eli pieni hajonta ja pieni maali, kummankin pitää olla kohdillaan, kohtuullinen hajonta ja kohtuullinen maali, ainakin osaan osuu vaikka hieman liikettä olisi. Ylipäätään heittimistön hajonta ei ole mikään hirvittävän iso niin kuin pahat kielet antaa ymmärtää. En nyt kerro yksityiskohtaisesti millaista tulosta komppanialla saadaan aikaan, koska se ei ole julkista, mutta siinä valossa ei tarvita ohjautuvaa ammusta. Enkä muutenkaan olisi varsinaisesti huolissani KRHn a-tarvikekulutuksesta. Se ei ole uhanalainen laji
AMOS:n tulinopeus on huomattavasti suurempi. Miten muuten päättelit, että kranaatin vaikutus on kaksinkertainen? Uskoisin, että joku sanoi äskettäin tässä keskustelussa, että kevyet haupitsit eivät juurikaan vaikuta panssaroituihin ajoneuvoihin, enkä usko KRH:nkaan olevan paljon erillainen. Jalkaväkeä vastaan pitäisin KRH:ta parempana johtuen kranaatin tulokulmasta.
Kumipyörät ovat toki alttiita rikkoutumiselle, mutta muuten AMV:n suojaus on tietääkseni parempi.
Ehkä näin, mutta huomauttaisin että alkuperäinen kommenttini oli jatkoa sille, mitä sanoit ensimmäisistä kranaateista. Minulle se on yhdenselvää ammutko sinä sen kerran komppanialla vaiko joukkueella ja miten sijoittelet osumapisteet. Mutta paras tilannehan olisi se, että sinä voisit ampua vain yhden kerran kohteeseen ja sillä selvä. Ja ymmärtääkseni tyhmillä kranaateilla ammuttaessa kerta ei riitä.
kertakenttään
Ylipäällikkö
Ei tässä nyt ruveta kuitenkaan ihan mahdottomuuksiin. Näillä näkymin, kun heittimille ei ole tulossa ohjautuvia kranaatteja niin asian pyörittely on vain näpertelyä. Tilastollisesti kertakin voi riittää, mutta harvemmin se toteutuu.
Kirjoitin jo ettei tarkkaa vertailua kannata alkaa miettimään jo siitäkin syystä että vehkeillä on erilaiset tehtävät. Mutta AMOS tuliyksikössä on ainoastaan kolme vaunua jota vastaan 18 kpl PsH74 ampuu ainakin saman verran laukauksia. 122 tykistökranaatti painaa tasan tuplasti 120 mm krh-murkulaan verrattuna, kun vähennetään pyrstöosan paino. Molempien kuori muuttuu sirpaleiksi jota siis PsH:n kranaatista syntyy tuplamäärä. Käytännössä tietysti tulokulma on heittimellä edullisempi mutta 122H:n kranaatti taas tulee maaliin ääntä nopeammin jolloin sitä ei ennalta kuule kuten krh -kranaattia.
kertakenttään
Ylipäällikkö
122 taas suhteettoman iso osa sirpaleista lentää suoraan taivaalle. Kevyt tykistö ja raskas heittimistö on vertaiset keskenään vaikutuksen suhteen, kumpikaan ei kykene tehokkaasti vaikuttamaan vaunuihin, mutta jalkaväki on reikäjuustoa. 18-tykkinen psto vetää paljon enemmän ukkoa silpuksi, kuin 3 Amosta, sehän on selvää, mutta samoja maaleja ne ampuvat.
Huhta
Greatest Leader
AMV:n alle voi asentaa tyhjänäkin ajettavat renkaat. Ei niillä uralille mennä, mutta tyhjän kumin on tarkoitus pysyä vanteen päällä pidempään kuin tavallisessa renkaassa.
Lisäksi AMV:n parempi panssarointi on etu. Se suojaa miehistöä, asetta ja ampumatarvikkeita lähelle osuvalta epäsuoralta. Etenkin miinasuojaus on paremmissa kantimissa, mikä ei tietysti ole hirmu merkittävää, mutta johonkin sirotemiinaan tai räjähtämättömään tytärammukseen voidaan törmätä.
Voisinpa myös väittää, että AMV:llä päästään nopeammin karkuun ammunnan loputtua kuin 2S1:llä, ainakin tietyillä alueilla. AMV:n tienopeus on yli 100 km/h, telakalustolla ei taideta päästä ihan samaan...
kertakenttään
Ylipäällikkö
Luulenpa, että tämä Amos vs 122 PSH ei ole välttämättä se hedelmällisin keskustelunaihe. 122PSH menee kuitenkin luiskaan 2020-luvulla niin siitä voi jo vetää johtopäätökset laitteen tilasta. Enemmänkin meidän kuuluisi muistella kaiholla yhteisiä hetkiä ja antaa vanhukselle mukava saattohoito.
vastarannankiiski
Kenraali
@kertakenttään
Itse kun olen suurten linjojen mies ja lukumääräisesti yleisimmät asejärjestelmät ja niiden lukumääräisesti runsaimmat ampumatarvikkeet kiinnostavat minua yleensä eniten, niin minkälaisen ajoneuvon tuhoaminen on mahdollista 120mm heittimen perussirpalekranaatin suoralla osumalla? Olettaisin että niillä korkkaisi jo Pasin tai BTR:n, mutta entäs CV tai Bradley luokan IFV:t?
Itse kun olen suurten linjojen mies ja lukumääräisesti yleisimmät asejärjestelmät ja niiden lukumääräisesti runsaimmat ampumatarvikkeet kiinnostavat minua yleensä eniten, niin minkälaisen ajoneuvon tuhoaminen on mahdollista 120mm heittimen perussirpalekranaatin suoralla osumalla? Olettaisin että niillä korkkaisi jo Pasin tai BTR:n, mutta entäs CV tai Bradley luokan IFV:t?
Huhta
Greatest Leader
Jos neljän kilon kasapanoksella tuhosi 30 tonnisen panssarivaunun, niin eiköhän CV:n tai Bradleyn saa 120 mm kranaatinheittimen ammuksella uuteen uskoon. Katot eivät kuitenkaan ole kovin vahvoja.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kasapanos
Lisätään nyt vielä, että panssarointi on toki kehittynyt ja vaikutus varmaan olisi jokseenkin sidonnainen mm. osumakohtaan. Lisäpanssaroituihin vaunuihin vaikutus olisi varmasti vähäisempi, mutta vahinkoa luulisi tulevan erinäisiin vaunun ulkopuolella oleviin heikkoihin kohtiin, kuten prismat. Ja jokin BMP-2 nyt on sen verran heikosti panssaroitu, että ainakin sellaiseen luulisi katto-osumalla olevan suurikin vaikutus.
Viimeksi muokattu:
Ei pese. Ei tulen tehossa, kantamassa eikä liikkuvuudessa PSH74:ä. Puheesi myös iskukulmista on ihan perusteetonta. Sinne RSKRH:n kantamille voidaan ampua myös yläkulmilla niin 122H63:lla kun 122PSH74:lla jonka suurin etu on optimaalinen tulokulma. @Old Boy voi varmaankin valaista meitä ei tykistökoulutettuja ylakulma-ammunnan hienouksista?
Viimeksi muokattu:
122H63 ja 122PSH74 maksimi kantama on 14,7km. Lisäksi pitää huomioida että täyspanoksia jolla tuonne maksimikantamille voidaan ampua lienee Max 25% ampumatarvikkeista (ja ehkä 25% savuja ja valoja). Eli käytännössä Maks kantama on 50%:lla ampumatarvikkeista n. 10km ja alle. Tämän mukaan se suunniteltu tehdään eikä teoreettisen maksimin. Eli ruvetaan lähestymään suuressa mittakaavassa RSKRH:n kantamaa. Tässä on se syy miksi meilläkin koko ajan korvataan kevyttä kalustoa raskaammalla.
Viimeksi muokattu:
Tykistön Tarkastaja on kanssasi toista mieltä kun kertoi mm keväällä julkaistussa podcastissa: "Nykyiset panssarihaupitsimme toimivat täysin samoin kuin vedettävä tykistö." Eli vaunu on tuliasemaan saapuessaan ilman suuntaa ja saa sen paikantamisajoneuvolta. Oheinen kuva on reilut 1,5 v vanha jolloin modernisointi oli tehty. Suunnan kiinnitykseen käytetty kollimaattori näkyy joskin huonosti pressukasan takana vaunun vasemmalla puolella.
