kertakenttään
Ylipäällikkö
Varmaan mikäli vanhoja merkkejä on uskominen niin noin 50-60 vuotta yhteensä.
Varmaan mikäli vanhoja merkkejä on uskominen niin noin 50-60 vuotta yhteensä.
kertakenttään
Ylipäällikkö
Heittimet ampuvat yläkulmilla eli kuinka korkealla tuommoinen 120mm murkula käy lentoratansa yläkaarella? Eli olisiko täysin poissuljettu tutkimusasetelma sellainen että vastaavasta korkeudesta tiputettaisiin esimerkiksi kopterista kova murkula koevaunun katolle Tai vastaavanpaksuisen ja vahvuisen teräslevyn päälle? Ajatuksena olisi että saataisiin sen murkulan kineettinen energia mukaan yhtälöön. Kuullostaako absurdilta ja naurettavalta?
Se on noin kolmea kilsaa ammuttaessa maksimiametille. Lakikorkeus on karkeasti puolet ametista.
vastarannankiiski
Kenraali
Tälle 122 H63 keskustelulle on todella ollut eduksi, ettei @CV9030FIN ole tykkimies, mutta ei nyt vaadita häneltä kaikkien tykistön kalujen, taktiikan ym osaamista. Eikä lyhyeen vastaukseen aina saa mahtumaan/ei tule mieleen kaikkia erilaisia tilanteita.
122 H63:n panosjärjestelmä käsittää viisi panosta. Tuliasemiin niitä voi tilata kahta erilaista settiä: täyspanos sekä sarjapanos. Nimensä mukaisesti täyspanos on sitä ja se ladataan sellaisenaan. Sarjapanos sisältää neljä muuta panosta ja sen voi ampua millä tahansa yhdistelmällä näistä neljästä. Kaikki atarvikkeet eivät voi olla täyspanoksia kuten AMOS ampuu ryöpyssä, koska tulokulma muodostuisi liian pieneksi. Puolet sirpaleista päätyisi sillioin hyödyttöminä taivaalle kuten @kertakenttään huomautti. Lisäksi sytyttimen toiminta muuttuu epävarmaksi. Vielä on huomattava, että lähelle jouduttaisiin ampumaan hyvin pienellä korolla, jolloin tuliasemat olisi sijoitettava esim pellon laitaan helposti näkyville.
Kuvassa venäläisiä sarjapanoskartusseja, jossa siis panokset 1-4. Valkoiset pussit ovat panoksesta poistettuja ruutipusseja
Käytännössä yli 90 % kantamasta ammutaan hyvin harvoin, ehkä joissakin vastatykistötilanteissa. Kun 60-70 % kantamasta on käytetty hyökkäyksen saatossa, aletaan vaihtamaan asemia, kuten CV jo eilen kertoi. Ennen tehtiin ptri kerrallaan jotta tulituki säilyisi. Nykyisin varmaan tykeittäin/jaoksittain. Varusmiesten ja ressujen koulutuksessa joukko-osastoissa yksinkertaistetaan asioita, jotta oppi menee perille ja myös pysyy päässä mahdollisimman kauan. Sotakouluissa (RUK:ssa) edellisen kappaleen jutut on kyllä kaikille kerrottu. Päätökset tuliyksiköiden siirroista tekee kantahenkilökunta, joka tietysti tuntee ja harjoittelee nämäkin asiat.
@J0h1F on siis saanut ihan relevanttia koulutusta. Tosin omat kokemukset on ollu, ettei puhtaiden jalkaväkijoukkojen kouluttamat tulenjohtajat oikeasti osaa kuin krh:n tulenkäytön. Tästä sormi osoittaa heidän kouluttajiaan, jotka eivät sitä myöskään osaa.
Edit Kuvasta näkyy, että kartussista on poistettu kolme pussia eli ammutaan 3. panoksella.
Viimeksi muokattu:
vastarannankiiski
Kenraali
kertakenttään
Ylipäällikkö
Muistutan tässä välissä, että tykistöllä koro alkaa vaakatasosta ja heittimistöllä pystytasosta. Heittimistöllä korolukema 250 niin putki melkein pystysuoraan ja tykistöllä korolukema 250 putki vaakatasosta pikkasen ylöspäin.
Kaikkia panoksia ei käytetä vaan yksinkertaistetaan ja helpotetaan niin tykkimiehistöjen kuin johtamispaikan työtä valitsemalla ns työskentelypanokset. Hyvin yleisesti käytössä ovat: täyspanos, 1. panos ja 3. panos, joka viimemainittu oli mun kuvassa ylempänä. Nyt muistelen asiaa jota olen ite tehnyt viimeksi kauan sitten, mutta voisi olla vaikka 3 p. 3000-6000 m, 1. panos 6000-9000 ja täyspanos loput. Panosten käyttöalueet menee päällekkäin joten näiden rajojen ulkopuolellekin voidaan ampua jo siitäkin syystä, että tykeillä on maaliin eri etäisyydet. Jotta tuli pysyy koossa on ammuttava samalla panoksella, vaikka panosrajat silloin ylitettäisiinkin.
kertakenttään
Ylipäällikkö
Muistellaas tähän väliin vihollisen tykistöä. Armeijakuntaan kuuluu yleensä kolme mekkiä ja tykistöprikaati. Mekkien tykistö 6 putkipatteristoa ja 3 rakettipatteristoa, TYKPR yleensä 3-5 patteristoa molempia sekaisin ml. pidemmän kantaman raketinheittimiä. Siellä olisi siis n. 9 patteristoa raskata tykkejä, 3 patteristoa BM-21/modernisoituja versioita sekä 1-3 patteristoa BM-27. Yhteensä 13-15 pstoa eli 234-279 asetta.
vastarannankiiski
Kenraali
Oliko tuossa mukana telakanuunat eli sisältyykö tuohon "mekkien tykistö" kategoriaan? Entä jos 120mm heittimet lasketaan vielä tykistöaseiksi niin paljonko niitä tulee vielä tuon putkimäärän päälle?
Tuommoinen kuva löytyi kovalevyn uumenista. 2008 mekanisoidun prikaatin telatykkipatteristo tms. "tykkipataljoona".
https://www.dropbox.com/s/y6qb7t495vhosto/Russia - SP Artillery Battalion of the Mechanized Infantry Brigade 2008.png?dl=0
kertakenttään
Ylipäällikkö
Heittimistöä ei ole laskettu ja sitä tulisi 9x8 tuohon päälle eli 72.
vastarannankiiski
Kenraali
2008 mallin Mekanisoidusta pataljoonasta näköjään löytyy 8 putkea 2S12 sania, jaettuna 4 putken joukkueisiin.
https://www.dropbox.com/s/2x66yxh11...the Mechanized Infantry Brigade 2008.png?dl=0
vastarannankiiski
Kenraali
@kertakenttään ja muut epäsuorantulen asiantuntijat
Mites muuten noi naapurin heittimet 120mm ja 82mm ja etenkin uudemmat Sanit ja Podnokset, miten käytännössä eroavat kotimaisista vastaavan kokoluokan vekottimista käyttöarvon / käytännöllisyyden osalta jos vertaa kotimaisiin "state-of-the-art" heittimiin? Entä miten venäläisten erikaliperisten heittimien käyttöperiaatteet eroavat meidän käyttöperiaatteista?
Entäs 82mm Vasilek ja heikäläisten ajoneuvoihin asennetut 120mm 2A60 ja uudempi 2A80?
Mites muuten noi naapurin heittimet 120mm ja 82mm ja etenkin uudemmat Sanit ja Podnokset, miten käytännössä eroavat kotimaisista vastaavan kokoluokan vekottimista käyttöarvon / käytännöllisyyden osalta jos vertaa kotimaisiin "state-of-the-art" heittimiin? Entä miten venäläisten erikaliperisten heittimien käyttöperiaatteet eroavat meidän käyttöperiaatteista?
Entäs 82mm Vasilek ja heikäläisten ajoneuvoihin asennetut 120mm 2A60 ja uudempi 2A80?
kertakenttään
Ylipäällikkö
Eivät juurikaan.
kertakenttään
Ylipäällikkö
Siinä on muuten erittäin hyvä kuva sirpaloitumisesta.
kertakenttään
Ylipäällikkö
Tarkoitatko, että koko patteriston pitää ampua samalla panoksella vaikka osa tykeistä on sen panoksen käyttöalueen ulkopuolella? Mikä aiheuttaa sen, että tuli ei pysy muuten koossa vaikka osa ampuisi eri panoksella? Heittimistöllä ei tällaista ole alkuunkaan. Tarkoitatko panosrajalla rauhanajan ammuntojen suurinta sallittua panosta?
proileri
Kenraali
Tankkiketjussa todettiin että 120mm HE-laukaus tankin piipusta vetää kevyemmät kuljetusvaunut solmuun. Todennäköisesti täysosuma katolle tuottaisi sirpaleita sisätilaan ja varmaan myös keulasta täräyttäisi miehistöltä ilmat pihalle. Validi kysymys sinänsä, että jos tankki saadaan liikuntakyvyttömäksi ja miehistö jostain syystä ei ota hatkoja, niin sittenhän sitä koetetaan singoilla ja heittimillä koputella. Luulen kyllä että panssarimies häipyy teräslaatikosta hyvin äkkiä, kun mobility kill iskee.
Lähiosumasta hankalampi arvioida. Kuten jenkkivideosta näkee, ainakaan 81 mm heitin ei kauhean hyvin läpäise MRAPpia parin metrin etäisyydeltä, ja siihenhän ko. panssarointi on suunniteltukin. Käsittääkseni myös 155 mm pitää osua muutaman metrin säteelle, ennen kuin sirpaleet kunnolla läpäisevät kuljetusvaunun.
Jotain osviittaa voisi saada IED-iskuista, niitähän jenkit ovat päässeet testailemaan monenlaisella varustuksella. Ovat usein olleet yhden tai useamman 155/152mm paukkuja.
kertakenttään
Ylipäällikkö
http://www.doria.fi/handle/10024/125151
Siinä on varsin mielenkiintoinen maisterintyö liittyen aiheeseen. Työssä käydään läpi mm. prikaatin tykistölle asetettuja vaatimuksia ja niiden täyttymistä tai täyttymättömyyttä sekä useita muita mielenkiintoisia seikkoja, joista täälläkin olisi hyvä keskustella. Työssä on käytetty määrettä kg/min kuvaamaan yhtymän epiksen tulivoimaa. Nykyään taisteluosaston "tulivoima" n. 5000kg/min. Yksi hyvä huomio mikä on erittäin relevantti myös nykyäänkin on ampuvien yksiköiden määrä suhteessa jalkaväkeen. Taisteluosastossa voi olla yhdeksän tukevaa tuliyksikköä, jos toimitaan pattereittain, KRH-osastoina sekä KRHJ:t. Voisi olla melko erikoinen ratkaisu organisoida taisteluosaston raskaat aseet kahdeksi patterin ja KRH-osaston tuliryhmäksi sekä erilliseksi patteriksi, tällöin käytössä olisi seitsemän tuliyksikköä.
Siinä on varsin mielenkiintoinen maisterintyö liittyen aiheeseen. Työssä käydään läpi mm. prikaatin tykistölle asetettuja vaatimuksia ja niiden täyttymistä tai täyttymättömyyttä sekä useita muita mielenkiintoisia seikkoja, joista täälläkin olisi hyvä keskustella. Työssä on käytetty määrettä kg/min kuvaamaan yhtymän epiksen tulivoimaa. Nykyään taisteluosaston "tulivoima" n. 5000kg/min. Yksi hyvä huomio mikä on erittäin relevantti myös nykyäänkin on ampuvien yksiköiden määrä suhteessa jalkaväkeen. Taisteluosastossa voi olla yhdeksän tukevaa tuliyksikköä, jos toimitaan pattereittain, KRH-osastoina sekä KRHJ:t. Voisi olla melko erikoinen ratkaisu organisoida taisteluosaston raskaat aseet kahdeksi patterin ja KRH-osaston tuliryhmäksi sekä erilliseksi patteriksi, tällöin käytössä olisi seitsemän tuliyksikköä.
D
Deleted member 266
Guest
OT, mutta silti:
AMOS ei ammu täyspanoksia s.o. vain 5. panoksia MRSI:ssä, vaan tyypillisesti tyyliin aluksi 5.p lähes suoraan taivaalle, sitten pari välipanosta pep-4.p ja lopuksi vielä 5.p lähes suorasuuntauksella, jos amet ja maasto sallivat.
AMOS ei ammu täyspanoksia s.o. vain 5. panoksia MRSI:ssä, vaan tyypillisesti tyyliin aluksi 5.p lähes suoraan taivaalle, sitten pari välipanosta pep-4.p ja lopuksi vielä 5.p lähes suorasuuntauksella, jos amet ja maasto sallivat.
kertakenttään
Ylipäällikkö
Tuon gradun innoittamana voisi kokeilla miettiä millaisia vaatimuksia voisi olla alueellisen prikaatin epäsuoralla tulella aikana jälkeen 122H:n
Mietitääs ensin kantamaa. Yhden taisteluosaston kantama saattaa olla 20x20km ja jos siihen kuuluu HAJP niin sillä vielä enemmän. Koko prikaatilla saattaa olla 60x60km. Todennäköisesti HAJPia ei kyettäisi nykytekniikalla tukemaan kaikissa taistelun vaiheissa muuten muulla kuin 155/52cal erikoisampumatarvikkeilla tai raketeilla. Näin ollen paukut olisi syytä laittaa "syömähampaiden" eli puolustavien taisteluosastojen tukemiseen. Tarvittava kantama n. 20-25km.
Määrä, tuettavia perusyhtymiä voi olla esim. 3-5 eli komppanioita 12-20. Tällä hetkellä riippuen mitä prikaatille on mahdollisesti alistettuna niin jääkärikomppanioiden ja pattereiden suhde on melkein 1:1. Jatkossa tämä ei tulisi olemaan todennäköistä. Mikäli haetaan vanhasta maailmasta mallia niin taistelu menisi ensin etualueella, sitten pääpuolustuskeskuksessa jota seuraa murron rajoitus tai sisäinen vastahyökkäys. Näin ollen ja olettaen, että prikaatin komentaja pitää koko ajan yhden TSTOS:n reservissä niin taisteluun sitoutuneita komppanioita voi olla vajaa kymmenkunta ottaen huomioon että TSTOS:lla olisi yksi komppania reservissä. Ampuvia tuliyksiköitä voisi olla 4-5 suhteen suunnilleen 8-9 taistelevaa komppaniaa kohden.
Tulivoima. Tulivoiman osalta aika selvää, että se olisi 155mm, mutta näin teoreettisen tarkastelun kannalta se voi olla muutakin. Ampuvia yksiköitä 4-5, joten voisi olla tarpeen kasvattaa patterit 8-tykkisiksi paremman tulivoiman saavuttamiseksi. Pattereista 1-2 voisi olla kevyempiä pattereita. Mikäli 130 K 54 ei olisi menossa luiskaan se sopisi kyllä prikaatitykistöön kohtuullisesti, se ei kyllä toisaalta kovin vikkelään vaihda perussuuntaa tai singahda kääntötuliasemiin, mutta olisiko tarpeenkaan. Kaivetaan metrin syvyyteen ja olkoot siellä. Yhden 8-tykkisen 155mm patterin tulivoima olisi 2000 kg/min.
Mietitääs ensin kantamaa. Yhden taisteluosaston kantama saattaa olla 20x20km ja jos siihen kuuluu HAJP niin sillä vielä enemmän. Koko prikaatilla saattaa olla 60x60km. Todennäköisesti HAJPia ei kyettäisi nykytekniikalla tukemaan kaikissa taistelun vaiheissa muuten muulla kuin 155/52cal erikoisampumatarvikkeilla tai raketeilla. Näin ollen paukut olisi syytä laittaa "syömähampaiden" eli puolustavien taisteluosastojen tukemiseen. Tarvittava kantama n. 20-25km.
Määrä, tuettavia perusyhtymiä voi olla esim. 3-5 eli komppanioita 12-20. Tällä hetkellä riippuen mitä prikaatille on mahdollisesti alistettuna niin jääkärikomppanioiden ja pattereiden suhde on melkein 1:1. Jatkossa tämä ei tulisi olemaan todennäköistä. Mikäli haetaan vanhasta maailmasta mallia niin taistelu menisi ensin etualueella, sitten pääpuolustuskeskuksessa jota seuraa murron rajoitus tai sisäinen vastahyökkäys. Näin ollen ja olettaen, että prikaatin komentaja pitää koko ajan yhden TSTOS:n reservissä niin taisteluun sitoutuneita komppanioita voi olla vajaa kymmenkunta ottaen huomioon että TSTOS:lla olisi yksi komppania reservissä. Ampuvia tuliyksiköitä voisi olla 4-5 suhteen suunnilleen 8-9 taistelevaa komppaniaa kohden.
Tulivoima. Tulivoiman osalta aika selvää, että se olisi 155mm, mutta näin teoreettisen tarkastelun kannalta se voi olla muutakin. Ampuvia yksiköitä 4-5, joten voisi olla tarpeen kasvattaa patterit 8-tykkisiksi paremman tulivoiman saavuttamiseksi. Pattereista 1-2 voisi olla kevyempiä pattereita. Mikäli 130 K 54 ei olisi menossa luiskaan se sopisi kyllä prikaatitykistöön kohtuullisesti, se ei kyllä toisaalta kovin vikkelään vaihda perussuuntaa tai singahda kääntötuliasemiin, mutta olisiko tarpeenkaan. Kaivetaan metrin syvyyteen ja olkoot siellä. Yhden 8-tykkisen 155mm patterin tulivoima olisi 2000 kg/min.
Huhta
Greatest Leader
Hmm, eli K 83 korvataan joskus 2033-2043, hyvin karkeasti ottaen? K98 sitten taas joskus 2048-2058?
Mitäköhän saadaan tilalle? Panssarihaupitseja vai jotakin kuorma-auton lavalle pultattua?