Tykistö

[CV9030FIN]

Tykistön Tarkastaja on kanssasi toista mieltä kun kertoi mm keväällä julkaistussa podcastissa: "Nykyiset panssarihaupitsimme toimivat täysin samoin kuin vedettävä tykistö." Eli vaunu on tuliasemaan saapuessaan ilman suuntaa ja saa sen paikantamisajoneuvolta. Oheinen kuva on reilut 1,5 v vanha jolloin modernisointi oli tehty. Suunnan kiinnitykseen käytetty kollimaattori näkyy joskin huonosti pressukasan takana vaunun vasemmalla puolella.

No niin ei pitäisi heitellä muistista näitä, vaan tarkistaa. Hyvä että korjasit. Sori väärästä infosta.

 

[vastarannankiiski]

122H63 ja 122PSH74 maksimi kantama on 14,7km. Lisäksi pitää huomioida että täyspanoksia jolla tuonne maksimikantamille voidaan ampua lienee Max 25% ampumatarvikkeista (ja ehkä 25% savuja ja valoja). Eli käytännössä Maks kantama on 50%:lla ampumatarvikkeista n. 10km ja alle. Tämän mukaan se suunniteltu tehdään eikä teoreettisen maksimin. Eli ruvetaan lähestymään suuressa mittakaavassa RSKRH:n kantamaa. Tässä on se syy miksi meilläkin koko ajan korvataan kevyttä kalustoa raskaammalla.

Tämmöisestä asiasta minulla ei ole koskaan ollut mitään tietoa. Taas oppi uutta!

Tarkentavana kysymyksenä vielä sinulle tai kenelle tahansa tykistöstä tietävälle, onko se maksimikantamalle 14,7km ampuminen kiinni siitä kranaatista (eli erillinen "maksimikantamakranaatti") vai kiinni siitä että niitä ajoaineen täyspanoksia jolla maksimikantamalle päästään, on tuliyksiköllä rajallinen määrä?

 

[miheikki]

Kauanko menee aikaa 122 mm haupitsilla kun ajetaan valmiiseen tuliasemaan ja tykki on ampumavalmiina? Ja sama kysymys raskaalle heittimelle?

 

[kertakenttään]

@kertakenttään

Itse kun olen suurten linjojen mies ja lukumääräisesti yleisimmät asejärjestelmät ja niiden lukumääräisesti runsaimmat ampumatarvikkeet kiinnostavat minua yleensä eniten, niin minkälaisen ajoneuvon tuhoaminen on mahdollista 120mm heittimen perussirpalekranaatin suoralla osumalla? Olettaisin että niillä korkkaisi jo Pasin tai BTR:n, mutta entäs CV tai Bradley luokan IFV:t?

Ongelma on läpäsyyn kykenevien sirpaleiden pieni määrä, epäedullinen muoto ja hidastuvuus. 120 ja 122mm kykenevät "tuhoamaan" BTR ja MTLB n. 4-5m päähän osuessaan. Tilastollisesti tällöin saadaan yksi läpäisy per neliömetri. Mikä taas on jäännösenergia sirpaleella ja vaikutus sisällä niin paha sanoa. Kattoon osuessa niin varmaan puhkaiseen reiän ja osa paineista karkaa sinne. BMP etäisyys taas on 2-3m. Nämä luvut ovat eepoksesta "Sirpaloitumiselle asetettavat vaatimukset".

) vai kiinni siitä että niitä ajoaineen täyspanoksia jolla maksimikantamalle päästään, on tuliyksiköllä rajallinen määrä?

Se on muistaakseni tämä. Sama on kyllä myös heittimistöllä, mutta se ei ole niin iso vaiva. Sarjapanoslaatikossa tulee peruspanos ja 1.-4. panos, kun panoksia on viisi. Neljäs panos kantaa n. 6km.

Kauanko menee aikaa 122 mm haupitsilla kun ajetaan valmiiseen tuliasemaan ja tykki on ampumavalmiina? Ja sama kysymys raskaalle heittimelle?

Heittimellä n. 3min käsisuuntakehällä ja 10min suuntakehällä. Siitä, kun tulijoukkueen viimeinen ajoneuvo pysähtyy ja siihen, kun joukkue on ampumavalmis.

Edit. Korjaus, yli 150mm kranaateilla saadaan riittävä tiheys vasta 3m päässä.

 

[kertakenttään]

Jos neljän kilon kasapanoksella tuhosi 30 tonnisen panssarivaunun, niin eiköhän CV:n tai Bradleyn saa 120 mm kranaatinheittimen ammuksella uuteen uskoon. Katot eivät kuitenkaan ole kovin vahvoja.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kasapanos

Lisätään nyt vielä, että panssarointi on toki kehittynyt ja vaikutus varmaan olisi jokseenkin sidonnainen mm. osumakohtaan. Lisäpanssaroituihin vaunuihin vaikutus olisi varmasti vähäisempi, mutta vahinkoa luulisi tulevan erinäisiin vaunun ulkopuolella oleviin heikkoihin kohtiin, kuten prismat. Ja jokin BMP-2 nyt on sen verran heikosti panssaroitu, että ainakin sellaiseen luulisi katto-osumalla olevan suurikin vaikutus.

CV ja Bradleystä on aikas epäileväinen vaikutuksen suhteen. Optiikka ja muu kannella sijaitseva niin voi kärsiä.

 

[baikal]

122-millisten tulivoima vaihtuu 155-millisiin. Siihen saattaa kulua enää 5-7 vuotta. Korealaisten peli korvaa melkoisesti suorituskykyjä....saattaa jopa ylittää nykyisen 122-millisen tarjonnan.

 

[SJ]

CV ja Bradleystä on aikas epäileväinen vaikutuksen suhteen. Optiikka ja muu kannella sijaitseva niin voi kärsiä.

Siis siitäkö, että voiko nuo kranaatit (122 ja 120) tuhota CV:n tai Bradleyn? Siis täysosumalla? Minä pitäisin tuota melkoisen varmaan, että kykenevät. Katto on luultavasti heikoimmin panssaroitu osa noista vaunuista (koska pohjaa on usein vahvistettu) ja kyseessä on kuitenkin kontaktiosuma. Itseasiassa olisin melkoisen varma, että 122 tehoaisi vaikka sytytin rikkoutuisikin osumasta.

 

[kertakenttään]

Siis siitäkö, että voiko nuo kranaatit (122 ja 120) tuhota CV:n tai Bradleyn? Siis täysosumalla? Minä pitäisin tuota melkoisen varmaan, että kykenevät. Katto on luultavasti heikoimmin panssaroitu osa noista vaunuista (koska pohjaa on usein vahvistettu) ja kyseessä on kuitenkin kontaktiosuma. Itseasiassa olisin melkoisen varma, että 122 tehoaisi vaikka sytytin rikkoutuisikin osumasta.

Niin no katto-osuma varmasti tekee pahaa jälkeä, vaunun kanteen osunut kranaatti taas ei niinkään paljoa. Täysosuma vaunuun taas on tilastollinen kummajainen, ettei niihin nyt kannata ruveta liikaa luottamaan.

 

[Mustaruuti]

Niin no katto-osuma varmasti tekee pahaa jälkeä, vaunun kanteen osunut kranaatti taas ei niinkään paljoa.

Mitä eroa katolla ja kannella tässä on?

 

[vastarannankiiski]

Loistava ketju ja paljon uutta asiaa! Kiitos osallistuneille ja etenkin kantahenkilökunnalle / evp:ille jotka jaksavat tietojansa jakaa.

Niin no katto-osuma varmasti tekee pahaa jälkeä, vaunun kanteen osunut kranaatti taas ei niinkään paljoa. Täysosuma vaunuun taas on tilastollinen kummajainen, ettei niihin nyt kannata ruveta liikaa luottamaan.

Mikä osa vaunusta on kantta ja mikä kattoa? Onko kansi se miehistö- ja moottoritilan ylätasa jonka "rintamasuunta on taivaaseen" ja onko katto käytännössä tornin katto?

 

[CV9030FIN]

Tarkentavana kysymyksenä vielä sinulle tai kenelle tahansa tykistöstä tietävälle, onko se maksimikantamalle 14,7km ampuminen kiinni siitä kranaatista (eli erillinen "maksimikantamakranaatti") vai kiinni siitä että niitä ajoaineen täyspanoksia jolla maksimikantamalle päästään, on tuliyksiköllä rajallinen määrä?

Panoksesta se on kiinni. Tämä on kaikkien panosjärjestelmien haaste. Asia ei ratkea pelkästään lisäämällä täyspanoksia koska sitten kyky ampua lähemmäksi puuttuu. Toki porrastamalla voidaan joltain osin asiaan vaikuttaa, mutta koska tuo on Neuvosto-venäläiseen panosjärjestelmiään rakennettu ominaisuus on toiselle porrastettu toisilta pois.

 

[kertakenttään]

Tornin katto sekä miehistötilan katto ja sitten kannella meinaan sitä etusektoria, joka tavallisesti ottaa vastaan niitä 30mm alikaleja aamupalaksi. Viralliset termit voi olla eri, mutta tässä yhteydessä tarkoitan näitä asioita katolla ja kannella.

 

[SJ]

Niin no katto-osuma varmasti tekee pahaa jälkeä, vaunun kanteen osunut kranaatti taas ei niinkään paljoa. Täysosuma vaunuun taas on tilastollinen kummajainen, ettei niihin nyt kannata ruveta liikaa luottamaan.

Täysosuma on toki harvinainen, mutta sitä nyt vain kysyttiin.

Mutta tässä voisi varmaankin tuumailla sitä, että mitä tapahtuu jos kranaatti osuu esim. metrin tai kahden päähän vaunusta? Alkaisikohan silloin olla lähellä telakoneiston vauriot? Ja tietenkin tuolta etäisyydeltä tehokkaiden sirpaleiden määrä nousee muutenkin.

 

[miheikki]

Mitä vaunulle tapahtuu kun kasapanos laitetaan takakannelle jäähdytyssäleikön päälle? Tuhoutuuko vaunu, särkyykö moottori vai tuleeko nesteet pihalle?

 

[J0h1F]

Panoksesta se on kiinni. Tämä on kaikkien panosjärjestelmien haaste. Asia ei ratkea pelkästään lisäämällä täyspanoksia koska sitten kyky ampua lähemmäksi puuttuu. Toki porrastamalla voidaan joltain osin asiaan vaikuttaa, mutta koska tuo on Neuvosto-venäläiseen panosjärjestelmiään rakennettu ominaisuus on toiselle porrastettu toisilta pois.

Hetkinen nyt, olenko ymmärtänyt 122 H:n ja 122 PSH:n panosjärjestelmän täysin väärin? Itse ymmärsin koulutuksen pohjalta, että kartussi on ladattu panospussein, ja että niitä on kartussissa aina ns. täyspanosta vastaava määrä, ja tarvittaessa sitten otetaan pusseja pois, vähän kuin kranaatinheittimissä. Panossysteemihän on aivan erilainen kuin 155-millisissä, joissa todellakin on erilaisia panoksia fyysiseltä kooltaankin, kun taas 122-millisessä ne ovat aina samankokoisessa metallikartussissa.

Meillä myös tulenjohtajat koulutettiin kyllä käyttämään 122-millisten maksimikantamaa tulisuunnitelmissa, ja etäisyydet tuliyksikköön olivat lähes poikkeuksetta 10 km luokkaa näissä harjoituksissa.

 

[kertakenttään]

Täysosuma on toki harvinainen, mutta sitä nyt vain kysyttiin.

Mutta tässä voisi varmaankin tuumailla sitä, että mitä tapahtuu jos kranaatti osuu esim. metrin tai kahden päähän vaunusta? Alkaisikohan silloin olla lähellä telakoneiston vauriot? Ja tietenkin tuolta etäisyydeltä tehokkaiden sirpaleiden määrä nousee muutenkin.

Joitakin läpäisyjä todennäköisesti tulisi, mutta paine ei riitä aiheuttamaan tuhoa. Jos telakoneistoon jotain tulisi se olisi sirpaleista. Näitä on todella paha arvioida ilman, että oikeasti ampuisi ko. vaunuja epiksellä ja dokumentoisi asian. Ukrainastakaan ei taida mitään selkeää tietoa olla saatavilla.

 

[SJ]

Joitakin läpäisyjä todennäköisesti tulisi, mutta paine ei riitä aiheuttamaan tuhoa. Jos telakoneistoon jotain tulisi se olisi sirpaleista. Näitä on todella paha arvioida ilman, että oikeasti ampuisi ko. vaunuja epiksellä ja dokumentoisi asian. Ukrainastakaan ei taida mitään selkeää tietoa olla saatavilla.

Entä jos unohdetaan tuo määre "tuho" ja tutkitaan asiaa enemmän käytännön kannalta. Eli joutuisiko vihollinen hinaamaan tuon vaunun pois paikalta? Tuottaisiko tuo lähiosuma mission-killin? Olisiko matkustajat vaarassa (jos siis panssarin suojissa)?

 

[kertakenttään]

Entä jos unohdetaan tuo määre "tuho" ja tutkitaan asiaa enemmän käytännön kannalta. Eli joutuisiko vihollinen hinaamaan tuon vaunun pois paikalta? Tuottaisiko tuo lähiosuma mission-killin? Olisiko matkustajat vaarassa (jos siis panssarin suojissa)?

Ei pysty luotettavasti sanomaan juuta taikka jaata. Sen verran monimutkainen asia.

 

[kertakenttään]

 

[vastarannankiiski]

Joitakin läpäisyjä todennäköisesti tulisi, mutta paine ei riitä aiheuttamaan tuhoa. Jos telakoneistoon jotain tulisi se olisi sirpaleista. Näitä on todella paha arvioida ilman, että oikeasti ampuisi ko. vaunuja epiksellä ja dokumentoisi asian. Ukrainastakaan ei taida mitään selkeää tietoa olla saatavilla.

Heittimet ampuvat yläkulmilla eli kuinka korkealla tuommoinen 120mm murkula käy lentoratansa yläkaarella? Eli olisiko täysin poissuljettu tutkimusasetelma sellainen että vastaavasta korkeudesta tiputettaisiin esimerkiksi kopterista kova murkula koevaunun katolle Tai vastaavanpaksuisen ja vahvuisen teräslevyn päälle? Ajatuksena olisi että saataisiin sen murkulan kineettinen energia mukaan yhtälöön. Kuullostaako absurdilta ja naurettavalta?