Tykistö

Old Boy kirjoitti:
Et ole tainut tutustua Suomen tykistön historiaan. Meillähän oli 1960 äkkiä laskien noin 220 kpl 105 haupitseja, kotimaisia, saksalaisia sekä tsekkiläisiä. Kotimaisia eniten noin 140 kpl, jotka oli lisensssillä valmistettuja Boforsin tykkejä. Niihin ostettiin 140 kpl uusia putkia Boforsilta sekä modernisoitiin muutakin rakennetta. Eli juuri niitä kaipaamiasi ruotsalaisia tykkejä. Vanhat ylijääneet putket jotain 130 kpl laitettiin erilaisille vanhoille laveteille niin että meillä oli prikaatitykistö enimmäkseen länsimaisella 105 mm kaliberilla. Uudet 122H63:t korvasi ensiksi näitä vanhoja putkia ikivanhoilla laveteilla sekä vähitellen myös uudenpaa 105 H61-37 kalustoa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Olen kyllä aiheeseen tutustunut, hain nyt sitä vaihtoehtoista historian polkua, jossa 105 millinen olisi vakiinnuttanut paikkansa näihin päiviin saakka. 122 millisellä oli kuitenkin vahva asema jo ihan senkin puolesta, että 122 K 60 eikä 105 K 60. En tiedä niitä kaikkia motiiveja tehdä kotimainen kanuuna 122 millisenä, mutta veikkaan ajan henkeä yhdeksi syyksi.
 
Kertokaa fiksummat, mitä tykistön ampumatarvikkeita suomessa on valmistettu? Sanotaan vaikka 1960-luvun jälkeen? 155:iä ainakin, ehkä 105:ia? Miten 152 ja 122, onko niitä tehty kotimaassa vai ovatko tuontitavaraa?

Entä mikä on tuommoisen tykistön ampumatarvikkeen varastointi-ikä? Muistanko oikein että viimeiset 76 K 02 laukaukset ammuttu pois vasta 90-luvun alussa?
 
vastarannankiiski kirjoitti:
Entä mikä on tuommoisen tykistön ampumatarvikkeen varastointi-ikä? Muistanko oikein että viimeiset 76 K 02 laukaukset ammuttu pois vasta 90-luvun alussa?
Klikkaa laajentaaksesi...

Mahtaakohan kranaatit vanheta ollenkaan? Sytyttimissä saattaisi olla joitakin osia mitkä vanhenevat (nalli tai mikä noissa mahtaa ajaa sen vastinetta?), mutta muuten ne kai olvat melko ikuisia, jos säilytetään oikein. Mutta ruuti ei ole ikuista, se tulee vanhenemaan jossakin vaiheessa, tai ainakin sen ominaisuudet muuttuvat sen verran, että siitä tulee käyttökelvotonta ainakin tykistössä (en tiedä missä se voisi olla käyttökelpoista).
 
SJ kirjoitti:
Mahtaakohan kranaatit vanheta ollenkaan? Sytyttimissä saattaisi olla joitakin osia mitkä vanhenevat (nalli tai mikä noissa mahtaa ajaa sen vastinetta?), mutta muuten ne kai olvat melko ikuisia, jos säilytetään oikein. Mutta ruuti ei ole ikuista, se tulee vanhenemaan jossakin vaiheessa, tai ainakin sen ominaisuudet muuttuvat sen verran, että siitä tulee käyttökelvotonta ainakin tykistössä (en tiedä missä se voisi olla käyttökelpoista).
Klikkaa laajentaaksesi...

Totta. Nyt muistuu jotain mieleen? Eikö periaatteessa kranaatin vanhoja kuoria voi kierrättää jos r-aineen ikä alkaa tulla päähänsä? Esimerkiksi sulatetaan vanha tavara pois ja täytetään uudella? Olenko ymmärtänyt oikein että näin on tapana tehdä?
 
vastarannankiiski kirjoitti:
Totta. Nyt muistuu jotain mieleen? Eikö periaatteessa vanhoja kuoria voi kierrättää jos r-aineen ikä alkaa tulla päähänsä? Esimerkiksi sulatetaan vanha tavara pois ja täytetään uudella?
Klikkaa laajentaaksesi...

Miten niin muistuu mieleen?

Jos tarkoitat tuota kuorien kierrättämistä, niin katsotko tuon ensimmäisen lauseen? Eli tarkoittaa sitä, että TNT ei tietääkseni vanhene.

Kranaatin kuorien kierrättäminen ei kai muutenkaan ole hyvä idea, vanhat materiaalit kun eivät sirpaloidu erityisen hyvin.
 
SJ kirjoitti:
Miten niin muistuu mieleen?

Jos tarkoitat tuota kuorien kierrättämistä, niin katsotko tuon ensimmäisen lauseen? Eli tarkoittaa sitä, että TNT ei tietääkseni vanhene.

Kranaatin kuorien kierrättäminen ei kai muutenkaan ole hyvä idea, vanhat materiaalit kun eivät sirpaloidu erityisen hyvin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Siis muistan hämärästi että tästä olisi ollut joskus puhe, jonkun kanssa. Mutta on aivan mahdollista että muistan väärin.
 
vastarannankiiski kirjoitti:
Kertokaa fiksummat, mitä tykistön ampumatarvikkeita suomessa on valmistettu?
Klikkaa laajentaaksesi...

Kun rupeatte ynnäämään mitä tykistön atarviketta on meillä valmistettu, niin kannattaa kerrata ensin mistä puhutaan:

Kokonaisuus, joka tarvitaan jotta yksi kranaatti putkesta lähtee, on tykkimiesten kielellä laukaus. Sen muodostaa
1. Kranaatin kuori joka valmistetan puristamalla sekä erilaisilla lämpö- ja pintakäsittelyillä
2. Kuoren räjähdysainetäyte, joka ensin jossain valmistetaan tai puretaan vanhasta kranaatista sekä ammuslataamossa kuumennetaan sekä sulana valutetaan kuoren sisälle.
3. Sytytin, joka ruuvataan kranaatin kärkeen.
4. Panos joka voi olla irtopanos kuten 155K:lla tai hylsyn siällä kuten venäläisissä tykeissä
5. Hylsy eli kartussi joissakin tykkimalleissa. Ammutut menettävät muotonsa puristuessaan panoskammion seiniä vasten mutta ne kunnostetaan ja käytetään meillä yleensä uudelleen.
6. Pohjanalli, joka räjäyttää panokset.
7. Kuparinen johtorengas tai kaksi kranaatin ympärillä. Tarvitaan tiivistämään kranaatin kuori tykin putkeen.

Monenlaisia mahiksia siis kotimaiseen valmistukseen!
 
Old Boy kirjoitti:
Kokonaisuus, joka tarvitaan jotta yksi kranaatti putkesta lähtee, on tykkimiesten kielellä laukaus. Sen muodostaa
1. Kranaatin kuori joka valmistetan puristamalla sekä erilaisilla lämpö- ja pintakäsittelyillä
2. Kuoren räjähdysainetäyte, joka ensin jossain valmistetaan tai puretaan vanhasta kranaatista sekä ammuslataamossa kuumennetaan sekä sulana valutetaan kuoren sisälle.
Klikkaa laajentaaksesi...

Räjähdysaine ja kranaatin kuori ovat siis kierrätettävissä. Mikä sitten rajoittaa kranaatin säilytysaikaa?
 
Old Boy kirjoitti:
Monenlaisia mahiksia siis kotimaiseen valmistukseen!
Klikkaa laajentaaksesi...

Eli siis teoriassa on mahdollista, että meillä voisi olla varastoituna laukauksia, joiden komponentit on valmistettu eri aikana eri maissa ja osa komponenteista saattaisi olla kierrätettyjä.

No kauanko nuo eri komponentit säilyvät ja miten niitä kierrätetään?

Mustaruuti kirjoitti:
Veikkaisin, että raha, tilat, ja asejärjestelmä, jossa oleellisena osana ruuti.
Klikkaa laajentaaksesi...

Aivan. Tästä saa jo kotilataamisella kokemuksia käyttämällä vanhoja ruutieriä... :rolleyes:
 
vastarannankiiski kirjoitti:
Eli siis teoriassa on mahdollista, että meillä voisi olla varastoituna laukauksia, joiden komponentit on valmistettu eri aikana eri maissa ja osa komponenteista saattaisi olla kierrätettyjä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tuota juuri tarkoitin. Mun listalta puuttui vielä kranaatin onteloperä sekä perävirtausyksikkö, koska aikanaan on tullut liian hyvin opittua nuo aikaisempina vuosikymmeninä laukauksen muodostaneet "seitsemän veljestä".

vastarannankiiski kirjoitti:
No kauanko nuo eri komponentit säilyvät
Klikkaa laajentaaksesi...

Tästä ei varmaan saisi mitään vuosimääriä kertoa, vaikka tietäisikin. Räjähteiden valmistuksen kemiallinen prosessi ei pääty tehtaan portille, vaan harmillisesti jatkuu koko varastointiajan. Herkimpiä ruudit, kuten täällä yleisesti tiedetään. 130K:t poistuivat sa -varauksesta juuri tästä syystä. Mun tiedossa pisimpään Maavoimien käytössä ollut atarvike on 150 H40:n eli "Hitlerin haupitsin" kranaatti, joita vielä ammuttiin 1990 -luvun alkuvuosina. Kohtuullinen lähes 50 v elinkaari. Panokset tosin taisi olla kunnostettuja. Kenttätykistön entinen perustykki 76 K02 pääsi tämän virstanpylvään ylikin mutta sen patruunalaukauset oli myös välillä kunnostettu.
 
Old Boy kirjoitti:
Kenttätykistön entinen perustykki 76 K02 pääsi tämän virstanpylvään ylikin mutta sen patruunalaukauset oli myös välillä kunnostettu.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kiitos tiedosta!

Tuo 76 K 02 pääsi melko miehekkäisiin palvelusvuosiin. Jos taipale on alkanut 1903 tai viimeistään Venäjä-Japani sodasta ja päättynyt meillä vasta 1990-luvun alussa, niin liki 90 vuotta on aika rouhea palvelusaika. :D
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top