Tykistö

kertakenttään kirjoitti:
eikä muita ohjautumattomia olekaan.
Klikkaa laajentaaksesi...

Äläs nyt. Foorumilla on ollut tieto että Suomeen on tuotu myös pilvin pimein M26-raketteja. Ihan minimissään tuhansia raketteja pitäisi löytyä luolastoista. Perusteluna se että kun kerran heittimet on hankittu niin täytyyhän niille olla rakettejakin. :)
 
kertakenttään kirjoitti:
Miinoitustehtävät on ainoat, joihin meillä ammuttais todennäköisesti enemmän kuin yksi pakka eikä muita ohjautumattomia olekaan.
Klikkaa laajentaaksesi...

Mitäs sitten kun tulee se sota ja ensimmäisen kahden päivän aikana on ammuttu kaikki GMLRS:t menemään ja tulee hätä käteen, että mitäs nyt sitten ammutaan...?


Sitten selviää, että USA:lla olisi kyllä varastossa muutama satatuhatta kylmän sodan peruja olevia ohjautumattomia raketteja, jotka se voisi alkaa toimittaa perille ilmakuljetuksina noin viikon sisään. Ainiin, tässä on vaan sellainen pieni mutta, että nämä vanhanmalliset raketit soveltuvat käytännössä ammuttavaksi vaan MLRS-alustoilta...
 
Koko tämä ininäni lähtee siitä tosiasiasta, että MLRS kehitettiin aikoinaan jenkeissä juuri sen tyyppisiä sotatoimia varten, joihin voisi Suomen olettaa joutuvan Venäjää vastaan. Konseptia myös kokeiltiin käytännössä vuoden 1991 Persianlahden sodassa ja homma vaikutti pelittävän varsin hyvin.

No aikaa kului, ja jenkeilläkin prioriteetit muuttuivat ja kuvaan astuivat erilaiset "demokratian vientireissut" ja muut kriha-kuuhastelut hiekkamaissa. Samoihin aikoihin kehitettiin HIMARS-järjestelmä, jonka ehdottomiksi eduiksi kehitysvaiheessa mainittiin mm. hyvä ilmakujetettavuus kevyemmän rakenteen vuoksi ja sopivampien ulkomittojen vuoksi. Samalla kahdelle rakettipakalle ei kuulemma ollut niin tarvetta kun riitti sen muutaman GMLRS-raketin ampuminen viikossa jotain terroristien kk-pesäkettä tms. vastaan. Tähän tapaan hommaa ainakin aikoinaan jenkeissä markkinoitiin...

Nyt minun on siis hyvin vaikea uskoa, että ne syyt miksi MLRS-alusta aikoinaan kylmän sodan aikaan kehitettiin puhtaasti konventionaalista sodankäyntiä varten olisivat kokonaan vanhentuneet ja HIMARS-alusta olisi täysin korvannut sen suorituskyvyn. Jos näin olisi niin miksi MLRS-alustoja on edelleen sadoittain käytössä kymmenissä eri maissa eikä edes Yhdysvaltain armeija ole kokonaan poistanut sitä palveluskäytöstä eikä ilmeisesti aio edes lähitulevaisuudessakaan...?
 
Tähystäjä kirjoitti:
Koko tämä ininäni lähtee siitä tosiasiasta, että MLRS kehitettiin aikoinaan jenkeissä juuri sen tyyppisiä sotatoimia varten, joihin voisi Suomen olettaa joutuvan Venäjää vastaan. Konseptia myös kokeiltiin käytännössä vuoden 1991 Persianlahden sodassa ja homma vaikutti pelittävän varsin hyvin.

No aikaa kului, ja jenkeilläkin prioriteetit muuttuivat ja kuvaan astuivat erilaiset "demokratian vientireissut" ja muut kriha-kuuhastelut hiekkamaissa. Samoihin aikoihin kehitettiin HIMARS-järjestelmä, jonka ehdottomiksi eduiksi kehitysvaiheessa mainittiin mm. hyvä ilmakujetettavuus kevyemmän rakenteen vuoksi ja sopivampien ulkomittojen vuoksi. Samalla kahdelle rakettipakalle ei kuulemma ollut niin tarvetta kun riitti sen muutaman GMLRS-raketin ampuminen viikossa jotain terroristien kk-pesäkettä tms. vastaan. Tähän tapaan hommaa ainakin aikoinaan jenkeissä markkinoitiin...

Nyt minun on siis hyvin vaikea uskoa, että ne syyt miksi MLRS-alusta aikoinaan kylmän sodan aikaan kehitettiin puhtaasti konventionaalista sodankäyntiä varten olisivat kokonaan vanhentuneet ja HIMARS-alusta olisi täysin korvannut sen suorituskyvyn. Jos näin olisi niin miksi MLRS-alustoja on edelleen sadoittain käytössä kymmenissä eri maissa eikä edes Yhdysvaltain armeija ole kokonaan poistanut sitä palveluskäytöstä eikä ilmeisesti aio edes lähitulevaisuudessakaan...?
Klikkaa laajentaaksesi...

Se on meille hyvä ja niitä pitäisi saada lisää, raketteineen.
 
kertakenttään kirjoitti:
Kun ei sillä vehkeellä tarvitse muutenkaan ajaa metsän keskelle ampumaan sekä yhteen tulitehtävään harvemmin tarvitaan yli kuutta rakettia.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tähystäjä kirjoitti:
Onko näin?

Ohjautuvilla raketeilla varmasti näin, mutta entäs ohjautumattomat vai ammutaanko niitä käytännössä enää ollenkaan...?
Klikkaa laajentaaksesi...

Ohjautuvillakin raketeilla voi tulla tilanne, jossa haluttaisiin poistaa samanaikaisesti tai erittäin lyhyen ajan sisällä useita maaleja. Kasetin vaihtamisessa menee aikaa hukkaan kiiretilanteissa. Sitä paitsi yksi HIMARS voi ampua kerrallaan vain yhtä rakettityyppiä, kun MLRS:n pitäisi ainakin teoriassa voida pitää sekä unitary- että AW-kärkiset rakettikasetit samanaikaisesti käytettävissä.

Lisäksi tulee mieleen erilaiset ilmapuolustetut maalit. Esimerkiksi helikopteritukikohdan tai tärkeän sillan suojana saattaisi olla Tor tai Pantsir, jolloin todennäköisesti tarvitaan suurempi määrä raketteja torjunnan kyllästämiseksi.
 
Huhta kirjoitti:
Ohjautuvillakin raketeilla voi tulla tilanne, jossa haluttaisiin poistaa samanaikaisesti tai erittäin lyhyen ajan sisällä useita maaleja. Kasetin vaihtamisessa menee aikaa hukkaan kiiretilanteissa. Sitä paitsi yksi HIMARS voi ampua kerrallaan vain yhtä rakettityyppiä, kun MLRS:n pitäisi ainakin teoriassa voida pitää sekä unitary- että AW-kärkiset rakettikasetit samanaikaisesti käytettävissä.

Lisäksi tulee mieleen erilaiset ilmapuolustetut maalit. Esimerkiksi helikopteritukikohdan tai tärkeän sillan suojana saattaisi olla Tor tai Pantsir, jolloin todennäköisesti tarvitaan suurempi määrä raketteja torjunnan kyllästämiseksi.
Klikkaa laajentaaksesi...

Meillä vaan kovin usein materiaali (tai sen puute) määrittää taktiikan eikä toisin päin. Tämän hetkisillä materiaaleilla ei ole varaa saturoida kohteen ilmapuolustusta tai loppuu ammunnat alkuunsa.
 
kertakenttään kirjoitti:
Meillä vaan kovin usein materiaali (tai sen puute) määrittää taktiikan eikä toisin päin. Tämän hetkisillä materiaaleilla ei ole varaa saturoida kohteen ilmapuolustusta tai loppuu ammunnat alkuunsa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tuolla periaatteellahan esim. JASSM on liki käyttökelvoton ase meille. Ei voida ampua lentotukikohtaa, ei tutka-asemaa eikä oikein mitään muutakaan arvokasta kohdetta, koska ne on suojattu eikä voida luottaa rynnäkköohjuksen olevan "one shot one kill".

Toki pitää vertailla, mihin rajalliset resurssit käytetään. Kaukovaikutusaseiden maaleiksi on kuitenkin aika usein mainittu mm. liikenteen solmukohdat. Ja aina kun ammutaan vihollisen ilmapuolustuksen vaikutusalueelle, on mahdollista, että raketti tulee torjutuksi, vaikkei maali itsessään olisikaan kovin järeästi puolustettu. Tietysti todennäköisyys on selkeästi pienempi, mutta olemassa.
 
Huhta kirjoitti:
Tuolla periaatteellahan esim. JASSM on liki käyttökelvoton ase meille. Ei voida ampua lentotukikohtaa, ei tutka-asemaa eikä oikein mitään muutakaan arvokasta kohdetta, koska ne on suojattu eikä voida luottaa rynnäkköohjuksen olevan "one shot one kill".

Toki pitää vertailla, mihin rajalliset resurssit käytetään. Kaukovaikutusaseiden maaleiksi on kuitenkin aika usein mainittu mm. liikenteen solmukohdat. Ja aina kun ammutaan vihollisen ilmapuolustuksen vaikutusalueelle, on mahdollista, että raketti tulee torjutuksi, vaikkei maali itsessään olisikaan kovin järeästi puolustettu. Tietysti todennäköisyys on selkeästi pienempi, mutta olemassa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Yksi syy noihin kaukovaikutusaseisiin on, että vihollinen joutuu huomioimaan ne toiminnassaan myös syvällä selustassa. Strategisiin kohteisiin joudutaan sen vuoksi investoimaan enemmän suojausta, hajautusta, torjuntaa ja valvontaa. Itse olen nähnyt kyseiset kyvyt hyvin läheisesti yhteydessä sissi/tiedustelu/erikoisjoukkotoimintaan ja samankaltaisin tavoittein.
 
kertakenttään kirjoitti:
Niin... Näillä aseilla on kuitenkin poikkeavat käyttöperiaatteet johtuen juuri niiden erilaisista ominaisuuksista, joita en täällä kuitenkaan voi kertoa. Siis niitä käyttöperiaatteita.
Klikkaa laajentaaksesi...

Toki, mutta jos esimerkiksi siltaan katsottaisiin järkeväksi rysäyttää JASSM, niin uskoisin siihen ammuttavan kuitenkin mieluummin GMLRS-raketteja rynnäkköohjuksen sijaan, jos vain kantama riittää.
 
Huhta kirjoitti:
Toki, mutta jos esimerkiksi siltaan katsottaisiin järkeväksi rysäyttää JASSM, niin uskoisin siihen ammuttavan kuitenkin mieluummin GMLRS-raketteja rynnäkköohjuksen sijaan, jos vain kantama riittää.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ei voi yleistää suuresti ja jokaisessa PVVA tilanteessa arvioidaan erikseen paras/saatavilla oleva suorituskyky.
 
Huhta kirjoitti:
Toki, mutta jos esimerkiksi siltaan katsottaisiin järkeväksi rysäyttää JASSM, niin uskoisin siihen ammuttavan kuitenkin mieluummin GMLRS-raketteja rynnäkköohjuksen sijaan, jos vain kantama riittää.
Klikkaa laajentaaksesi...

Voipi myös riippua sillan rakenteesta. GMLRS kuitenkin iskee ylhäältä ja JASSM kykenee iskemään myös sivulta.

Kävipähän myös mielessä, että onkohan mitään siltatyyppejä, joihin saattaisi saada paremmin vaikutusta AW taistelukärjellä? Tai sitten sekoitus molempia? Se mikä oli mielessä on teräskaarisillat joihin voisin kuvitella olevan vaikea vaikuttaa vaikka GMLRS osuisikin siihen, niin täydentäisikö AW kärjen sirpaleet vahinkoa puhkomalla sillan teräspalkkeja. Teräshän ei noissa ole mitään panssariterästä, joten wolframi kuulien luulisi tekevän niihin melkoisia koloja, jos ei nyt ihan läpi menisikään?
 
SJ kirjoitti:
Voipi myös riippua sillan rakenteesta. GMLRS kuitenkin iskee ylhäältä ja JASSM kykenee iskemään myös sivulta.
Klikkaa laajentaaksesi...

Hirmu tapauskohtaista. Sillan koko, tyyppi, rakenne jne. vaikuttavat.

Jenkit pistivät Irakissa suhteellisen tavallisen/pienehkön autoille tarkoitetun sillan käyttökelvottomaksi ampumalla GMLRS-raketteja sillan kanteen. Toisaalta, jokin suuri silta voisi olla helpompi tuhota tuhoamalla sen tukirakenteet (kannatinpilari(t) keskeltä).

_wsb_510x177_icon_nordrail_summer.jpg


Tosin puhtaasti listahintoja katsellessa tulee vaikutelma, että yksi JASSM maksaa yhtä paljon kuin kymmenen GMLRS. Aika selkeää, kummalla mieluummin ampuisi siltoja, jos molempia olisi rajattomasti käytettävissä. Harmi, että GMLRS-hankinta jäi ilmeisesti vajaaksi. Toivottavasti tulee pian lisätilaus, jotta saadaan mahdollisimman monta kantamalla olevaa rautatiesiltaa pois Venäjän puolelta. Siitä on kiusaa, kun huollon kuorma-autot ja rintamalle siirtyvät lisäjoukot eivät pääsekään junalla Vainikkalaan asti.

SJ kirjoitti:
Kävipähän myös mielessä, että onkohan mitään siltatyyppejä, joihin saattaisi saada paremmin vaikutusta AW taistelukärjellä? Tai sitten sekoitus molempia? Se mikä oli mielessä on teräskaarisillat joihin voisin kuvitella olevan vaikea vaikuttaa vaikka GMLRS osuisikin siihen, niin täydentäisikö AW kärjen sirpaleet vahinkoa puhkomalla sillan teräspalkkeja. Teräshän ei noissa ole mitään panssariterästä, joten wolframi kuulien luulisi tekevän niihin melkoisia koloja, jos ei nyt ihan läpi menisikään?
Klikkaa laajentaaksesi...

Uskoisin unitäärikärkisen olevan parempi. AW-kärjessä on paljon pieniä sirpaleita ja vain rajallisesti isompia. Unitäärikärkisellä päästään suurempaan painevaikutukseen ja luultavasti sen sirpaleet painottuvat isompiin, kuten tykin kranaateissakin.
 
Huhta kirjoitti:
Hirmu tapauskohtaista. Sillan koko, tyyppi, rakenne jne. vaikuttavat.

Jenkit pistivät Irakissa suhteellisen tavallisen/pienehkön autoille tarkoitetun sillan käyttökelvottomaksi ampumalla GMLRS-raketteja sillan kanteen. Toisaalta, jokin suuri silta voisi olla helpompi tuhota tuhoamalla sen tukirakenteet (kannatinpilari(t) keskeltä).

_wsb_510x177_icon_nordrail_summer.jpg


Tosin puhtaasti listahintoja katsellessa tulee vaikutelma, että yksi JASSM maksaa yhtä paljon kuin kymmenen GMLRS. Aika selkeää, kummalla mieluummin ampuisi siltoja, jos molempia olisi rajattomasti käytettävissä. Harmi, että GMLRS-hankinta jäi ilmeisesti vajaaksi. Toivottavasti tulee pian lisätilaus, jotta saadaan mahdollisimman monta kantamalla olevaa rautatiesiltaa pois Venäjän puolelta. Siitä on kiusaa, kun huollon kuorma-autot ja rintamalle siirtyvät lisäjoukot eivät pääsekään junalla Vainikkalaan asti.



Uskoisin unitäärikärkisen olevan parempi. AW-kärjessä on paljon pieniä sirpaleita ja vain rajallisesti isompia. Unitäärikärkisellä päästään suurempaan painevaikutukseen ja luultavasti sen sirpaleet painottuvat isompiin, kuten tykin kranaateissakin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Isommat teräsbetonirakenteet ovat käsittääkseni kovin nihkeitä tuhota yksittäisillä laukauksilla, myös jenkeillä oli niiden kanssa ongelmia Irakissa. Isompikin pommi tekee lähinnä henkilöauton kokoisen reiän kanteen, jonka saa korjattua suhteellisen nopeasti. Käytännössä sillan tuhoaminen siis vaatii osumaa suoraan kantaviin tolppiin, jota luonnollisesti on hankala järjestää pitkältä matkalta häirinnän alaisena, tai sitten riittävän suurta määrää laukauksia että kansi saadaan kokonaan reikäjuustoksi.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top