Tykistö

Sinänsä käsittämätöntä, että jos MRLS-heittimien huoltoon ja kunnossapitoon ei ole osoittaa asianmukaista summaa rahaa. Kyseessä kun pitäisi kai olla paljon puhutun PVVA yksi keskeisimmistä suorituskyvyistä. Mihin meillä sitten riittää rahaa jos pariakymmentä raketinheitintä ei edes saada pidettyä kunnossa ja niille hankittua riittävästi kuranttia a-tarviketta...?

Kyllä tämä taas kertoo, että organisaation prioriteetit ovat taas kerran vähän vinksallaan. Kaiken maailman soittokuntiin ja käytännössä turhiin Libanonin keikkoihin riittää kyllä rahaa, mutta kotimaan puolustuksen keskeisistä suorituskyvyistä ei pidetä kunnolla huolta...
 
Koneille on hankittu päivityksissä kyky häirintään jonka avulla pystyvät iskemään syvälle, miksi tämä olisi jotain mahdotonta ja ihmeellistä?

Mitenköhän tämä kyky tarkalleen ottaen on hankittu, mitäpä lottoot? Jos uskot luvatusta maasta tulleen jotakin erikoishäirintäsäiliöitä ilman mitään tietoa julkisuuteen, niin saahan sitä uskoa...

ASPJ:t nyt on ollut koneiden sisällä jo 90-luvulta asti, mutta ne ovat omasuojahäirintään tarkoitettuja. Ei niillä elsoteta kuten Growlerilla.
 
Sinänsä käsittämätöntä, että jos MRLS-heittimien huoltoon ja kunnossapitoon ei ole osoittaa asianmukaista summaa rahaa. Kyseessä kun pitäisi kai olla paljon puhutun PVVA yksi keskeisimmistä suorituskyvyistä. Mihin meillä sitten riittää rahaa jos pariakymmentä raketinheitintä ei edes saada pidettyä kunnossa ja niille hankittua riittävästi kuranttia a-tarviketta...?

Kyllä tämä taas kertoo, että organisaation prioriteetit ovat taas kerran vähän vinksallaan. Kaiken maailman soittokuntiin ja käytännössä turhiin Libanonin keikkoihin riittää kyllä rahaa, mutta kotimaan puolustuksen keskeisistä suorituskyvyistä ei pidetä kunnolla huolta...

Tuossa saattaa olla taustalla myös se, että raketteja luotetaan saatavan tarvittaessa lisää Yhdysvalloista? "Luotetaan" ei tietysti ole, mitä me haluaisimme kuulla, mutta ehkä suhteet ovat riittävän lämpimät, jotta raketteja saataisiin tarpeen tullen lisääkin Yhdysvalloista kylmää käteistä vastaan? Tavjasta ja Erkistä on kuitenkin jo päästy, eikä se edistä Baltiankaan puolustusta, jos Suomenlahden pohjoisranta on venäläisten hallussa.
 
Tuosta MLRStä semmoinen hassu pikkuseikka, että alustaa pestäessä sieltä irtoaa radioaktiivista ainetta, en muista oliko se käytetyn maalin vai alumiinin vai palosuojauksen vai minkä takia.
 
Tuosta MLRStä semmoinen hassu pikkuseikka, että alustaa pestäessä sieltä irtoaa radioaktiivista ainetta, en muista oliko se käytetyn maalin vai alumiinin vai palosuojauksen vai minkä takia.

Kuulostaa tornarilta. Lähinnä panssaroinnissa voisi olla köyhdytettyä uraania, mutta ei sitäkään ole tavallisesti tupattu käyttämään kuin raskaammissa, panssaritaisteluun tarkoitetuissa ajoneuvoissa. Eikä sen pitäisi suinkaan lähteä pesussa.
 
Mitenköhän tämä kyky tarkalleen ottaen on hankittu, mitäpä lottoot? Jos uskot luvatusta maasta tulleen jotakin erikoishäirintäsäiliöitä ilman mitään tietoa julkisuuteen, niin saahan sitä uskoa...

ASPJ:t nyt on ollut koneiden sisällä jo 90-luvulta asti, mutta ne ovat omasuojahäirintään tarkoitettuja. Ei niillä elsoteta kuten Growlerilla.


Vaihtoehdot on itse valmistettu tai ostettu, todennäköisimmin tiivis yhteistyö eli molemmat, kyseisiä artikkeleita myydään ilman julkisuutta.
Minua ei kiinnosta mistä tai miten se on hankittu, kaivele itse jos kiinnostaa.
 
Kuulostaa tornarilta. Lähinnä panssaroinnissa voisi olla köyhdytettyä uraania, mutta ei sitäkään ole tavallisesti tupattu käyttämään kuin raskaammissa, panssaritaisteluun tarkoitetuissa ajoneuvoissa. Eikä sen pitäisi suinkaan lähteä pesussa.

En muista tarkalleen mistä asian löysin mutta se oli akselilta PVAH/PV:n joku tutkimus/joku työturvallisuus juttu. Ei ole tornari ellei ruudinkätky ole sulattanut täysin aivoja ja muistan ihan höpiä.
 
Ajattelin listata GMLRS-hankintoja Sipristä. Mistä muualta ohjuksia voisi saada kuin Yhdysvalloista? Älkää veljet epätoivoon vaipuko, tulihan tänne talvisodassakin vähän kaikenlaista materiaalia vähän kaikkialta. Erityisesti sydäntäni lämmitti JEF-kumppani Britannian sekä EU-kumppaneiden Ranskan ja Saksan suhteellisen massiiviset hankintamäärät.

Itse asiaan (mukaan tuli vahingossa yksi ATACMS-kauppa, mutta annettakoon se anteeksi...):

gmlrs kaupat 1.jpg
gmlrs kaupat 2.jpg
 
Minä taas en usko, että ilmatorjuntaohjusjärjestelmien paikantaminen olisi triviaalia hommaa. Natolla oli suuria vaikeuksia tuhota serbien ilmatorjunnan liikkuvia palasia, ja Natolla oli kuitenkin selkeä määrällinen ja laadullinen ylivoima serbien ilmatorjuntaan verrattuna. Satelliitteja, JSTAR-koneita, Prowlereita, Tornadoja... Mitä meillä on? Dragon Shield yhdessä ainoassa C-295:ssä ja maasijoitteiset laitteet?

Koppin mukaan serbien 22 SA-6 järjestelmästä ainoastaan 3 tuhoutui. Kiinteämpi SA-2 ja SA-3 kalusto oli toki melko lailla romuna sodan jälkeen, mutta noita liikkuvampia järjestelmiähän me oletettavasti kohtaisimme emmekä 50 vuotta vanhaa geriatrista kalustoa.

Toinen juttu on se, että en tuhoaisi jotakin vain sen rahallisen arvon takia. Kaiken tuhoamisen pitää edistää jollakin tavalla puolustustamme eikä vain aiheuttaa rahallista tappiota vastapuolelle. S-300 ja S-400 toki lienevät tuhoamisen arvoisia oman hävittäjätorjuntamme edistämiseksi.

Natolla vaan ongelma oli hieman toisenlainen kuin mistä nyt puhutaan. Serbien ilmatorjuntaa jahdatessa koko homma oli riippuvainen siitä, että asevaikutus oli saatavilla kun tiedustelulta sai tiedon maalista. Se siis vaati sen, että strike package oli alueella käytettävissä tuohon kun tieto oli vielä tuoretta. Siinä tilanteessa mistä minä puhuin tykistö on oletettavasti enemmän tai vähemmän alueella 24/7. Sitten vain odotetaan tietoja vihollisen asemista. Enkä sano, että IT:aa alettaisiin jahtaamaan vihollisen hyökkäyksen aikana, eikä hornetitkaan tuolloin rynnäköisi maakohteita vastaan, vaan näihin ryhdyttäisiin ainoastaan tilanteen ollessa hieman rauhallisempi tai mahdollisesti osana vastahyökkäystä(siis ilmahyökkäykset).

Jos katsot, että pelkästään rahallisen arvon takia ei iskettäisi mihinkään, niin entäpä vihollistappioiden takia? Tai yleisen hämmingin takia?
 
Natolla vaan ongelma oli hieman toisenlainen kuin mistä nyt puhutaan. Serbien ilmatorjuntaa jahdatessa koko homma oli riippuvainen siitä, että asevaikutus oli saatavilla kun tiedustelulta sai tiedon maalista. Se siis vaati sen, että strike package oli alueella käytettävissä tuohon kun tieto oli vielä tuoretta. Siinä tilanteessa mistä minä puhuin tykistö on oletettavasti enemmän tai vähemmän alueella 24/7. Sitten vain odotetaan tietoja vihollisen asemista. Enkä sano, että IT:aa alettaisiin jahtaamaan vihollisen hyökkäyksen aikana, eikä hornetitkaan tuolloin rynnäköisi maakohteita vastaan, vaan näihin ryhdyttäisiin ainoastaan tilanteen ollessa hieman rauhallisempi tai mahdollisesti osana vastahyökkäystä(siis ilmahyökkäykset).

Ihmettelen, jos paikannuksia saatiin tehtyä, mutta homma jäi useinkin kiinni asevaikutuksen toimittamisesta. Se ei ollut ihan 50 tai 100 konetta, jolla Balkanilla lennettiin. Nato suoritti 10 viikon aikana yli 38 000 lentosuoritetta Operaatio Allied Forcen puitteissa, eli reilusti yli 500 lentosuoritetta päivässä. Kerrallaan koneita oli ilmassa luultavasti kymmeniä, noin keskimäärin. Eikä kukaan tietenkään lähettäisi pelkkää yksinäistä tiedustelukonetta, vaan koko paketin etsimään maaleja ja sitten tuhoamaan ne.

Kysyisinkin, miksei Ukraina ole tuhonnut venäläisten ilmatorjuntaa tykistöllä, jos se on niin helppoa? MH17 olisi jäänyt ampumatta alas ja Ukrainan ilmavoimien tappiot olisivat jääneet eri luokkaan, jos ainoan uhan olisivat muodostaneet kevyet it-tykit ja olkapääohjukset.

Jos katsot, että pelkästään rahallisen arvon takia ei iskettäisi mihinkään, niin entäpä vihollistappioiden takia? Tai yleisen hämmingin takia?

En usko, että Venäjä olisi erityisen huolissaan tappioista sinällään. Miestappioista ehkä, mutta jos asiaa tältä kannalta ajatellaan, niin ilmatorjunta ei ole kovin henkilöstöintensiivistä.

Kun epäsuoraa on olettaakseni käytössä vain rajallisesti, ampuisin mieluiten vihollisen uhkaavimpia osia. Uhkaavimpina pitäisin yleisesti ottaen vihollisen jalkaväki- ja panssarijoukkoja sekä tykistöä kuin vihollisen ilmatorjuntaa. Toki tilanne saattaisi olla eri, mikäli komentaisin esimerkiksi Yhdysvaltain armeijan divisioonaa ja ilmatukea olisi tarjolla "loputtomasti", kunhan ilmatorjunta on lamautettu. Suomessa tällaista ei ole luvassa.

Vaikka tykistöllä ei olisikaan välittömästi uhkaavampia maaleja, niin luultavasti ammuksista olisi silti pulaa. Joten kaikkia avautuneita tilaisuuksia tuhota jokin suhteellisen vähäarvoinen maali ei voitaisi käyttää, vaan ampumatarvikkeita jouduttaisiin säännöstelemään, jotta niitä riittäisi tärkeämpiin maaleihin ja sodan ratkaiseviin vaiheisiin.
 
Ihmettelen, jos paikannuksia saatiin tehtyä, mutta homma jäi useinkin kiinni asevaikutuksen toimittamisesta. Se ei ollut ihan 50 tai 100 konetta, jolla Balkanilla lennettiin. Nato suoritti 10 viikon aikana yli 38 000 lentosuoritetta Operaatio Allied Forcen puitteissa, eli reilusti yli 500 lentosuoritetta päivässä. Kerrallaan koneita oli ilmassa luultavasti kymmeniä, noin keskimäärin. Eikä kukaan tietenkään lähettäisi pelkkää yksinäistä tiedustelukonetta, vaan koko paketin etsimään maaleja ja sitten tuhoamaan ne.

Käsittääkseni strike package on helposti sata konetta kerralla. Juttu vaan on siinä, että näillä kaikilla on oma tehtävänsä ja vain osa suorittaa SEAD tehtävää ja niidenkin on ajoitettava oma tehtävänsä muun porukan mukaan. Jotta pysytään kontekstissa, niin ilmahyökkäyksen ollessa käynnissä ei ole vaikea varoa hyökkäyksiä, kun ilmatilanne kuvaa saadaan edes jossakin määrin. Mutta mitenkäs sitten tykistö iskuja varotaan?

Kysyisinkin, miksei Ukraina ole tuhonnut venäläisten ilmatorjuntaa tykistöllä, jos se on niin helppoa? MH 17 olisi jäänyt ampumatta alas ja Ukrainan ilmavoimien tappiot olisivat jääneet eri luokkaan, jos ainoan uhan olisivat muodostaneet kevyet it-tykit ja olkapääohjukset.

Koska tuossa vaiheessa sotaa Ukrainalaiset eivät olleet erityisen päteviä tehtävissään ja kalusto oli mitä sattuu? Tiedustelu oli sitten vielä oma asiansa, olivatko tuossa vaiheessa edes aloittaneet puhdistukset tiedustelupalvelun sisällä? Nyt en muista että oliko se BUK ampunut edes yhtään mitään ennen MH17:n alasampumista, mahdollisesti yhden koneen edellisenä päivänä ja Ukrainalaiset eivät tienneet mikä siihen osui. Ja oliko vielä siten, että Ukrainan tykistö ei muutenkaan olisi ollut kantamalla ampumaan tuota ohjusalustaa. Ja eikö MH17:n oletettu olevan rahtikoneen matkalla huoltamaan saarrostettua joukkoa?

En usko, että Venäjä olisi erityisen huolissaan tappioista sinällään. Miestappioista ehkä, mutta jos asiaa tältä kannalta ajatellaan, niin ilmatorjunta ei ole kovin miesvoimaintensiivistä.

Ei kannata jättää mitään yksikköä huomiotta, samalla tavalla ne tappiot kuormittaa vihollista oli ne mistä tahansa.

Kun epäsuoraa on olettaakseni käytössä vain rajallisesti, ampuisin mieluiten vihollisen uhkaavimpia osia. Uhkaavimpina pitäisi yleisesti ottaen vihollisen jalkaväki- ja panssarijoukkoja sekä tykistöä kuin tuhoamalla vihollisen ilmatorjuntaa. Toki tilanne saattaisi olla eri, mikäli komentaisin esimerkiksi Yhdysvaltain armeijan divisioonaa ja ilmatukea olisi tarjolla "loputtomasti", kunhan ilmatorjunta on lamautettu. Suomessa tällaista ei ole luvassa.

Vaikka tykistöllä ei olisikaan välittömästi uhkaavampia maaleja, niin luultavasti ammuksista olisi silti pulaa. Joten kaikkia avautuneita tilaisuuksia tuhota jokin suhteellisen vähäarvoinen maali ei voitaisi käyttää, vaan ampumatarvikkeita jouduttaisiin säännöstelemään, jotta niitä riittäisi tärkeämpiin maaleihin ja sodan ratkaiseviin vaiheisiin.

Uhkaavampia yksiköitä kannatta toki ampua ensisijaisesti ja ammuskulutus on huomioitava, mutta samalla pitää muistaa, että tiedustelu ei anna tietoa kaikkialta jatkuvasti, joten on ammuttava sitä mitä tulee "kohdalle".
 
Kuulostaa tornarilta. Lähinnä panssaroinnissa voisi olla köyhdytettyä uraania, mutta ei sitäkään ole tavallisesti tupattu käyttämään kuin raskaammissa, panssaritaisteluun tarkoitetuissa ajoneuvoissa. Eikä sen pitäisi suinkaan lähteä pesussa.

Köyhdytetty uraani säteilee vähemmän kuin normi uraani, koska siitä on köyhdytetty säteily pois
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Käsittääkseni strike package on helposti sata konetta kerralla. Juttu vaan on siinä, että näillä kaikilla on oma tehtävänsä ja vain osa suorittaa SEAD tehtävää ja niidenkin on ajoitettava oma tehtävänsä muun porukan mukaan. Jotta pysytään kontekstissa, niin ilmahyökkäyksen ollessa käynnissä ei ole vaikea varoa hyökkäyksiä, kun ilmatilanne kuvaa saadaan edes jossakin määrin. Mutta mitenkäs sitten tykistö iskuja varotaan?

Ilmatorjunta ei ehkä huudata tutkiaan eetteriin 24/7, jos mitään ei lennä? Joten paikantaminenkaan ei ole ihan helppoa. Jokin yksinäinen ilmavalvontatutka mittaa luokkaa minuutteja ja siirtyy sitten uusiin asemiin toisen käynnistyessä. Tutkavuorottelu on tärkeä avainsana.

Sitä paitsi, jos isot hyökkäysmuodostelmat paljastuvat liian helposti, niin Natolla oli käytettävissään myös risteilyohjuksia Välimerellä. Niistä ei luulisi saatavan matalalla lentävinä kovinkaan pitkää ennakkovaroitusta?

Koska tuossa vaiheessa sotaa Ukrainalaiset eivät olleet erityisen päteviä tehtävissään ja kalusto oli mitä sattuu? Tiedustelu oli sitten vielä oma asiansa, olivatko tuossa vaiheessa edes aloittaneet puhdistukset tiedustelupalvelun sisällä? Nyt en muista että oliko se BUK ampunut edes yhtään mitään ennen MH17:n alasampumista, mahdollisesti yhden koneen edellisenä päivänä ja Ukrainalaiset eivät tienneet mikä siihen osui. Ja oliko vielä siten, että Ukrainan tykistö ei muutenkaan olisi ollut kantamalla ampumaan tuota ohjusalustaa. Ja eikö MH17:n oletettu olevan rahtikoneen matkalla huoltamaan saarrostettua joukkoa?

Kalusto ei ehkä ollut uusinta, mutta sitä luulisi sentään olleen runsaita määriä neuvostoajoilta. Ukrainalaiset eivät muutenkaan vaikuta täysin kädettömiltä ELSO-rintamalla, kun miettii Georgian BUK:ien modaustöitä.

Ei kannata jättää mitään yksikköä huomiotta, samalla tavalla ne tappiot kuormittaa vihollista oli ne mistä tahansa.

Uhkaavampia yksiköitä kannatta toki ampua ensisijaisesti ja ammuskulutus on huomioitava, mutta samalla pitää muistaa, että tiedustelu ei anna tietoa kaikkialta jatkuvasti, joten on ammuttava sitä mitä tulee "kohdalle".

Pidän edelleen huomattavasti todennäköisempänä, että meillä tulisi ennemmin puute ampumatarvikkeesta kuin maaleista. Erilaista tiedusteluun kykenevää poppoota on valtakunta puolillaan ja viestikalustoon on Panostettu isolla p-kirjaimella. Kaikkia palapelin osia meillä ei toki ole, mm. ilmatiedustelu on jäänyt lapsipuolen asemaan Hornet-aikakaudella. Mutta lennokkeja sentään on kohtalaisia määriä, ja jos tuohon päälle saadaan hyvällä tuurilla kumppanimailta satelliittitiedustelun tuloksia, niin tilanne muuttuu entistä maalirikkaampaan suuntaan.
 
Ilmatorjunta ei ehkä huudata tutkiaan eetteriin 24/7, jos mitään ei lennä? Joten paikantaminenkaan ei ole ihan helppoa. Jokin yksinäinen ilmavalvontatutka mittaa luokkaa minuutteja ja siirtyy sitten uusiin asemiin toisen käynnistyessä. Tutkavuorottelu on tärkeä avainsana.

Meillä on muitakin paikantamiskeinoja kuin tutkien paikantaminen. Eikä esim. tiedustelijoitte tarvitse erikseen käskeä paikantamaan IT:n asemia, siinä muun ohessa niitäkin löytyy.

Sitä paitsi, jos isot hyökkäysmuodostelmat paljastuvat liian helposti, niin Natolla oli käytettävissään myös risteilyohjuksia Välimerellä. Niistä ei luulisi saatavan matalalla lentävinä kovinkaan pitkää ennakkovaroitusta?

Ei välttämättä varoitusta, mutta ne on sentään jossakin määrin torjuttavissa. Niiden ongelmana vaan on se, että maali ei saa vaihtaa paikkaa laukaisun jälkeen. Ja jälleen palatakseni siihen mistä oltiin puhumassa, niin näkisin sen ihan hyvänä saavutuksena jos saadaan vihollisen mukana raahaama IT vaihtamaan jatkuvasti asemiaan. Ja vihollinen tuskin tekisi tätä ellei ilmatorjuntaan kohdistettaisi edes jonkinlaista konkreettista uhkaa.

Kalusto ei ehkä ollut uusinta, mutta sitä luulisi sentään olleen runsaita määriä neuvostoajoilta. Ukrainalaiset eivät muutenkaan vaikuta täysin kädettömiltä ELSO-rintamalla, kun miettii Georgian BUK:ien modaustöitä.

Oliko tykistöä kantamalla? Oliko henkilöstö ajantasalla? Ja muutenkin, ryssillä oli siellä vain yksi BUK alusta, joka ilmeisesti käynnisti tutkansa vain kun sai tiedon lentokoneen olevan alueella. Kaikenkaikkiaan hankalin mahdollinen tilanne vastatoimille ja sittenkin se alusta ajettiin maasta lähes välittömästi, joten aikaakaan ei ollut oikeastaan mihinkään.

Pidän edelleen huomattavasti todennäköisempänä, että meillä tulisi ennemmin puute ampumatarvikkeesta kuin maaleista. Erilaista tiedusteluun kykenevää poppoota on valtakunta puolillaan ja viestikalustoon on Panostettu isolla p-kirjaimella. Kaikkia palapelin osia meillä ei toki ole, mm. ilmatiedustelu on jäänyt lapsipuolen asemaan Hornet-aikakaudella. Mutta lennokkeja sentään on kohtalaisia määriä, ja jos tuohon päälle saadaan hyvällä tuurilla kumppanimailta satelliittitiedustelun tuloksia, niin tilanne muuttuu entistä maalirikkaampaan suuntaan.

Tuossa muuten tuot esille jälleen yhden syyn pehmitellä IT asemia. Siis sen, että meillä on lennokeita ja IT tykkäisi varmasti ampua niitä alas. Ja vaikka vihollinen ei ampuisikaan niitä alas, niin tutkat voivat varoittaa tiedustelusta ja siten haitata tiedon määrää ja laatua.


Tässä myös ajattelin sellaistakin mahdollisuutta, että mikäli vihollinen päättäisi jättää raskaamman ilmatorjuntansa (mahdollisesti jopa kaiken) taakseen esim. logistisista syistä, niin tuollainen Hornetin JDAM isku voisi olla ihan kätevä teko, niin silloin pakotettaisiin vihollinen tuomaan IT:n etulinjaan. Ja jos tykistöllä hätyyttämällä saadaan IT vaihtamaan asemiaan jatkuvasti, niin aina paranee. Siinä olisi vihollisella se patterillinen lisää tela-ajoneuvoja (oletan tässä BUK patteria, sekä TOR siinä sen sivussa) ajamassa ympäriinsä 24/7 ja ne kaikki pitää huoltaa kaiken muun ohessa. Poiskaan niitä ei voi lähettää, se vain yllyttäisi Hornetteja ja jos niihin (buk) tulee vahinkoa, niin se sitoo prikaatin huolto ja korjaus resursseja. Tietenkään tälläistä ei voi varmastikaan tehdä taisteluiden ollessa kovimmillaan, mutta voisi olla mahdollista silloin kun vihollinen odottaa seuraavaa "humanitääristä saattuetta" saapuvaksi. JDAM:ien maalien ei tarvitse välttämättä olla mitään erikoista, yksittäinen ajoneuvo tai vedettävä tykki, kunhan vain saadaan maalitettua. Tarkoitus on vain kertoa viholliselle, että olemme valmiita ja kykeneviä käyttämään myös ilma-asetta.
 
Onhan se raskasta metallia, lyijyäkin raskaampaa. Eli vaikka itse vähän säteilisikin, blokkaa silti varsin vahvasti ulkoisen säteilyn.

Kremlistien mukaan köyhdytetty uraani aiheuttaa säteilysairauksia. Ja Säteilyturvakeskus valehtelee suojellakseen Natoa
 
Kremlistien mukaan köyhdytetty uraani aiheuttaa säteilysairauksia. Ja Säteilyturvakeskus valehtelee suojellakseen Natoa
Kaikki uraanin isotoopit ovat radioaktiivisia. Kun muualle tarvitut sopivat isotoopit on rikastettu pois, jää silti radioaktiivisia isotooppeja. Onhan reaktoriinkin menevä uraani aktiivinen, mutta niin heikosti, että puikkojen teräskuori suojaa jo käytännössä ihmiselle turvalliseksi.
 
Oliko tykistöä kantamalla? Oliko henkilöstö ajantasalla? Ja muutenkin, ryssillä oli siellä vain yksi BUK alusta, joka ilmeisesti käynnisti tutkansa vain kun sai tiedon lentokoneen olevan alueella. Kaikenkaikkiaan hankalin mahdollinen tilanne vastatoimille ja sittenkin se alusta ajettiin maasta lähes välittömästi, joten aikaakaan ei ollut oikeastaan mihinkään.

Myönnettäköön, että ainakin joidenkin arvioiden (David Cenciotti) mukaan olkapääohjukset ovat olleet syyllisiä suurimpaan osaan ukrainalaisten konetappioista. Olin väärässä siltä osin, kun kirjoitin, että tappiot olisivat olleet varsin erinäköiset, jos ukrainalaisten tykistö olisi ampunut seppojen ilmatorjuntaa.

Mutta onhan Itä-Ukrainassa näkynyt ohjuskalustoa muutenkin kuin vain BUK:ien osalta. Kuulemma Pantsireita on havaittu:

Various independent experts believe Pantsir-S1 was operated on the rebel side during the War in Donbass. Remnants of its main armament were reported to have been observed in Ukraine in November 2014.[45] It was filmed in Luhansk and photographed in Makiivka in the rebel-held territories during early 2015.[46][47][48][49] Some media have published these photos with other statements[50][dubiousdiscuss]

https://en.wikipedia.org/wiki/Pantsir-S1

Lisäksi BUK:lla on tiettävästi tehty ainakin yksi pudotus vielä MH17:n pudotuksen (17.7.2014) jälkeen:

]
  • Ukrainian Air Force – 7 August 2014: Pro-Russian forces shot down a Ukrainian Air Force Mikoyan MiG-29 with a "Buk" surface-to-air missile near the town of Yenakievo. The pilot managed to eject.[25] and separatist sources later claimed he was captured and interrogated.[26]

https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_Ukrainian_aircraft_losses_during_the_Ukrainian_crisis

Jotenkin Ukrainan ilmavoimien lentotoiminta on ollut melko vähäistä vuoden 2014 jälkeen, ainakin tappioista päätellen. Liekö sitten koneet loppu (tuskin sentään... vaikka iso osa kalustosta olikin olemassa vain paperilla) vai estääkö venäläisten ilmatorjunta järkevän lentotoiminnan (tätä veikkaan).

Tuossa muuten tuot esille jälleen yhden syyn pehmitellä IT asemia. Siis sen, että meillä on lennokeita ja IT tykkäisi varmasti ampua niitä alas. Ja vaikka vihollinen ei ampuisikaan niitä alas, niin tutkat voivat varoittaa tiedustelusta ja siten haitata tiedon määrää ja laatua.

Tykkäisi ehkä, mutta miten helppoa se sitten on? Matalalla lentävä ja suhteellisen alhaisen herätteen omaava lennokki voi olla haasteellinen maali monille ohjusjärjestelmille. Arvuutella voi myös, paljonko venäläisillä on it-ohjuksia käytettävissään ja mitä yksi BUK:lla (tms.) suoritettu lennokin torjunta maksaa, vieläkin raskaammista järjestelmistä nyt puhumattakaan.

Tässä myös ajattelin sellaistakin mahdollisuutta, että mikäli vihollinen päättäisi jättää raskaamman ilmatorjuntansa (mahdollisesti jopa kaiken) taakseen esim. logistisista syistä, niin tuollainen Hornetin JDAM isku voisi olla ihan kätevä teko, niin silloin pakotettaisiin vihollinen tuomaan IT:n etulinjaan. Ja jos tykistöllä hätyyttämällä saadaan IT vaihtamaan asemiaan jatkuvasti, niin aina paranee. Siinä olisi vihollisella se patterillinen lisää tela-ajoneuvoja (oletan tässä BUK patteria, sekä TOR siinä sen sivussa) ajamassa ympäriinsä 24/7 ja ne kaikki pitää huoltaa kaiken muun ohessa. Poiskaan niitä ei voi lähettää, se vain yllyttäisi Hornetteja ja jos niihin (buk) tulee vahinkoa, niin se sitoo prikaatin huolto ja korjaus resursseja. Tietenkään tälläistä ei voi varmastikaan tehdä taisteluiden ollessa kovimmillaan, mutta voisi olla mahdollista silloin kun vihollinen odottaa seuraavaa "humanitääristä saattuetta" saapuvaksi. JDAM:ien maalien ei tarvitse välttämättä olla mitään erikoista, yksittäinen ajoneuvo tai vedettävä tykki, kunhan vain saadaan maalitettua. Tarkoitus on vain kertoa viholliselle, että olemme valmiita ja kykeneviä käyttämään myös ilma-asetta.

Mielestäni vaikuttaa lähinnä toiveajattelulta, että vihollinen jättäisi (raskaamman) IT:n tuomatta. Sehän kuuluu jo orgaanisena divisoonan kokoonpanoon (ilmatorjuntarykmentti SA-6 tai SA-8 kalustolla), jos aiemmin linkittämäni PDF on edes jokseenkin relevantti yhä edelleen.
 
Back
Top