Tykistö

Ei meidän tässä kuitenkaan pioneereja tarvitse olla jos suurvalloista lähtien kaikki kehittävät edelleen 105/122mm systeemejä.

Ei, kunhan rahakirstun kokokin olisi vastaava. Tässäkin kun katsotaan vaikka sitä ilmansuuntaa, johon ainakin itse mieluummin paneudun näin tykistöllisissä asioissa niin kyllä ne sinne raskaamman puolelle kallistuu. Maahanlaskujoukoilla ja vastaavilla millä paino tulee vastaan on sitten asia erikseen, meillä ei tule paino vastaan. Kyllä niitä kehitetään, mutta ne ovat marginaalisia suhteessa raskaisiin kaliipereihin ja raketteihin. Meilläkin oikea suunta on mennä raskaammaksi.
 
Ymmärrän kyllä pointtisi, mutta en vain näe tuon tapahtuvan ihan äkkiä. Lisäksi meillä on noita 122 millisiä, niin niiden käyttökelpoisuuden lisääminen on huomattavasti realistisempaa.

Kevyitä pyörillä liikkuvia taisteluosastoja, sellaisia tänne ulkomailtakin lähetellään jos jotain saadaan.
 
Ei, kunhan rahakirstun kokokin olisi vastaava. Tässäkin kun katsotaan vaikka sitä ilmansuuntaa, johon ainakin itse mieluummin paneudun näin tykistöllisissä asioissa niin kyllä ne sinne raskaamman puolelle kallistuu. Maahanlaskujoukoilla ja vastaavilla millä paino tulee vastaan on sitten asia erikseen, meillä ei tule paino vastaan. Kyllä niitä kehitetään, mutta ne ovat marginaalisia suhteessa raskaisiin kaliipereihin ja raketteihin. Meilläkin oikea suunta on mennä raskaammaksi.

Itse haluan lisää kevyttä ja vikkelää jolla monipuolista kykyä vaikuttaa kaukaa.

1200px-Hungarian_horse_archers.jpg
 
  • Tykkää
Reactions: EK
Ei, kunhan rahakirstun kokokin olisi vastaava. Tässäkin kun katsotaan vaikka sitä ilmansuuntaa, johon ainakin itse mieluummin paneudun näin tykistöllisissä asioissa niin kyllä ne sinne raskaamman puolelle kallistuu. Maahanlaskujoukoilla ja vastaavilla millä paino tulee vastaan on sitten asia erikseen, meillä ei tule paino vastaan. Kyllä niitä kehitetään, mutta ne ovat marginaalisia suhteessa raskaisiin kaliipereihin ja raketteihin. Meilläkin oikea suunta on mennä raskaammaksi.
Mutta eikö meillä oikea suunta olisi myös samalla pidemmän kantaman tavoittelu? 155-millisillä haupitseilla (esittämäsi L33) ei saada sillä alueella merkittävää parannusta, ja jos uusia aseita hankitaan, niin 52- tai edes 39-pituuskaliiperiset kanuuna(haupitsi)t olisivat varmasti kaikin puolin parempi vaihtoehto.

Jos nyt puhutaan hypoteettisesti siitä D-30:n lavetille uudelleenputkitetusta 155-millisestä, niin eikö sen ongelmana ole myös panossysteemin epäyhteensopivuus NATO-panossysteemin kanssa? Samalla vaivallahan hankkisi Israelista käytettyjä Soltamin M-71:iä, vaikka niissäkään ei ole NATO-panoskammiota.

Tiedätkö muuten onko M-71:n ja K 83:n panoskammio samanlainen? Silloinhan Israelin ylijäämän hankkiminen voisi olla jopa järkevää, etenkin kun sulussa ja lavetissa on niin paljon yhteneväisyyttä kotimaisten tykkien kanssa.
 
Mutta eikö meillä oikea suunta olisi myös samalla pidemmän kantaman tavoittelu? 155-millisillä haupitseilla ei saada sillä alueella juurikaan parannusta, ja jos uusia aseita hankitaan, niin 52- tai edes 39-pituuskaliiperiset kanuuna(haupitsi)t olisivat varmasti kaikin puolin parempi vaihtoehto.

Jos nyt puhutaan hypoteettisesti siitä D-30:n lavetille uudelleenputkitetusta 155-millisestä, niin eikö sen ongelmana ole myös panossysteemin epäyhteensopivuus NATO-panossysteemin kanssa? Samalla vaivallahan hankkisi Israelista käytettyjä Soltamin M-71:iä, vaikka niissäkään ei ole NATO-panoskammiota.

Tiedätkö muuten onko M-71:n ja K 83:n panoskammio samanlainen? Silloinhan Israelin ylijäämän hankkiminen voisi olla jopa järkevää, etenkin kun sulussa ja lavetissa on niin paljon yhteneväisyyttä kotimaisten tykkien kanssa.

Taisteluosastoille n. 20km kantama on riittävä taktiseen tulenkäyttöön, joten resurssien käyttäminen pidemmän kantaman tykkeihin menisi osittain hukkaan.
 
Taisteluosastoille n. 20km kantama on riittävä taktiseen tulenkäyttöön, joten resurssien käyttäminen pidemmän kantaman tykkeihin menisi osittain hukkaan.
Mutta pidempi kantama sallisi taisteluosastojen tukevan tarvittaessa toisia taisteluosastoja patteristojensa tulella. Jos taisteluosastot ovat sijoitettu vaikkapa peräkkäin, siten että takana on toinen varmistamassa - tai ihan vaikka niin, että vihollistoiminta ei ole aktiivista toisen alueella, voisi sen tykistöä käyttää vaikkapa vihollisen läpimurtohyökkäyksen kohteena olevan naapuritaisteluosaston tukena.

Mitä Suomen kannattaisi hankkia, jos L33 haupitseista puhutaan? Onko 122 H 63:n uudelleenputkittaminen kustannustehokasta uusien tykkien hankintaan verrattuna - tai vaikkapa tuon mainitsemani Soltamin M-71:ien hankintoihin Israelista? Jos hankitaan kokonaan uusia, niin L39 putki ei liene merkittävästi kalliimpi?
 
Taisteluosastoille n. 20km kantama on riittävä taktiseen tulenkäyttöön, joten resurssien käyttäminen pidemmän kantaman tykkeihin menisi osittain hukkaan.

Eniten resursseja menee hukkaan, kun aletaan kehittää jotakin ihka omaa ja hienoa väkerrystä, jota tilataan lopulta alle 100 kappaletta. Ennemmin ylijäämätykkejä romuraudan hinnalla ja säästyneet rahat ammuksiin.
 
Taisteluosastoille n. 20km kantama on riittävä taktiseen tulenkäyttöön, joten resurssien käyttäminen pidemmän kantaman tykkeihin menisi osittain hukkaan.

No tuo "n.20km" vastaa juurikin noita 39-pituuskaliberisia, joskin erikoisammuksilla saa lisää kantamaa. Se että nuo kantaa hieman yli 20 kilsaa, on vain hyvä koska silloin ei tarvitse käyttää täyspanosta.
 
Sillä vaan mietin lyhyempää putkea kun vielä paha sanoa miten ison tykin saa kiinni tuollaiseen soft recoil järjestelmään. Tuo 105mm antaa todella siron vaikutelman. Kyllä 39cal ois ihan hyvä kantaman puolesta.
 
Tykistö on vähän iso aihe yhdeksi langaksi. Se pitäisikin siitä syystä jakaa kolmeen osioon:
1. tekniikka
2. taktiikka
3. haaveilu ja hölmöt ehdotukset

Ykkösestä ja kolmosesta osaa puhua kaikki, mutta kakkoskohta jäis varmaan hieman unholaan, kuten muukin oikeasti taktinen keskustelu täällä.
 
Juu ongelma vaan on, että jutut rönsyilee kuitenkin ja sitten on 2-3 lirpaketta joissa loppujen lopuksi jauhetaan samaa asiaa.
 
Putkitykistön ja isot noitapillit voisi ainakin jakaa omiin ketjuihinsa
täällä ei ole kuin kourallinen henkilöitä, jotka alan taktiikkaa tuntevat edes auttavasti keskustellakseen siitä. Sittenkin suojatasot rajoittaa keskustelua.

Raketinheittimistö ei tosiaan kuulu tykistöön. Epäsuoran tulen järjestelmäämme se kuuluu, josta johtuen koulutusta antaa PorPr:n Raketinhitinpatteri Niinisalossa. Niin kuuluu myös kranaatinheitimistö, joka on saanut oman lankansa kauan sitten. Kai päällekkäisyyksiä tykistö-osion kanssa vähän on ollu, mutta ei kai ne ole ketään häirinny.

Asiantuntemattomuus ei yleensä ole hillinnyt nettikeskustelua. Usein asiasta on varmimmat mielipiteet henkilöllä, joka sitä vähiten tuntee. Eli tämä "täydellisen tietämättömyyden antama varmuus." Toisaalta paljon postaaville ammattilaisillekin tulee väistämättä joskus hutilyönteja. Ja voihan paremmin mielestään tietävät aina korjata meitä tietämättömiä.
 
Asiantuntemattomuus ei yleensä ole hillinnyt nettikeskustelua. Usein asiasta on varmimmat mielipiteet henkilöllä, joka sitä vähiten tuntee. Eli tämä "täydellisen tietämättömyyden antama varmuus." Toisaalta paljon postaaville ammattilaisillekin tulee väistämättä joskus hutilyönteja. Ja voihan paremmin mielestään tietävät aina korjata meitä tietämättömiä.

Kyse on paljolti myös siitä ettei keskustelu koskaan pääse tiettyä tasoa pidemmälle ja ne samat asiat kiertää kehää. Itse en muista kenenkään missään vaiheessa maininneen esimerkiksi termiä tulenkäytön johtaminen mikä on aivan keskeinen osa epäsuorantulen taktiikkaa. Sama kuin jalkaväkitaktiikassa ei puhuttaisi hyökkäykseen ryhmittymisestä.
 
No perhana, voisit valaista meitä asiasta samoin tein.

Noh, kerääntykääs sitten kuuntelemaan. Tulenkäytön johtaminen on lyhyesti selitettynä ne toimet, joilla tulenjohtopäälliköstä ylös päin toimivat henkilöt maksimoivat epäsuoran tulen vaikutuksen ja saatavuuden.

Tulenkäytönjohtaminen.png

Tuossa on paintilla (RIP PAINT) esitetty perusperiaate tärkeimmistä työkalusta. Exceltaulukko ja kantamakaaret.
 
Back
Top