Tykistö

Et ymmärtänyt? Olisihan se hyvä osata selittää, jos vaikka joku iltapäivälehtiä lukeva varusmies sattuu kysymään.

Enpä ole suuremmin ajatellut tutustua menneen maailman ammunnanhallintaan.

pyörittämällä

Aivan, tätä kohtaa korteksi ei rekisteröinyt, koska tosiaankaan korjausympyrää ei pyöritellä.

Tekisi mieli selvittää foorumin keski-ikä, koska veikkaan olevani harvoja alle 40 vuotiaita.
 
Et ymmärtänyt? Olisihan se hyvä osata selittää, jos vaikka joku iltapäivälehtiä lukeva varusmies sattuu kysymään. Nykyinen korjausympyrä asetetaan tasolle tähystysetäisyyden päähän maalista ja sivukorjaukset annetaan piiruina (siis kulmayksiköillä). Korjausmuuntimella sivukorjaukset annettiin metreinä eli tulenjohtaja toimi suorakulmaisessa koordinaatiossa tähystyssuunnan suhteen. Siten nykyinen nopea ja käytännöllinen tulensiirto ei ollut lainkaan mahdollinen. Ja toisaalta nykyinen korjausympytä teki koko korjausmuuntimen tarpeettomaksi.

Veli @veeteetee n postaama wiki-artikkeli kertoo perustiedot, mutta on myös täynnä virheitä. Niitä sitten iltapäivälehdet toistelee, kuten mm parhaillaan myynnissä oleva IL:n Tali-Ihantala erikosnumero.
OK. Tuo Notcuttin härveli ei tullut brittiarmeijan viralliseksi välineeksi, mutta sitä kuulemma myytiin kaupoissa avoimesti, eikä se ollut mikään salaisuus (internetin mukaan).

Kysyn vielä yhtä asiaa, joka saattaa olla hölmöä, mutta kun en tulenjohtoa enkä varsinkaan noita tulenkorjauslaskelmia ole opiskellut, niin joudun kyselemään.

Tuossa wikiartikkelissa kerrotaan että tulenjohtajan tarvitsi ainoastaan ilmoittaa tähystyssuuntansa ja korjaukset tuleen metreissä tähystyssuunnasta, mutta ei välimatkaansa maaliin, josta voisi laskea hänen paikkansa. Tarvitsiko hän ilmoittaa sijaintipaikansa? Minulle on nimittäin väitetty että hänen olisi täytynyt tehdä näin, joka taas sitten olisi aika ristiriitaista tuon etäisyysasian suhteen...
 
Sotien aikaiset tulenjohtomenetelmät piti olla sellaisia, joilla pärjätään vaikka ei olisi karttoja. Tai useinhan kyllä jonkinlaiset oli, mutta niissä kartoissa ei aina ollut koordinaattiruudustoja. Koko nykyisenkin maa-alueemme kattava peruskartoituskin valmistui vasta vuosikymmeniä sotien jälkeen.

Tosiaan etäisyyttä tulenjohtopaikkaan ei tarvittu mihinkään eikä sitä siten ilmoitettu. Syynä ei siis ollut wikin kertoma vihollisen kuunteluvaara.
 
Suomella on varaa panostaa enemmän puolustukseen, kyseessä on arvovalinta.
Reserviläisissäkään ei ole mitään vikaa, kuinka paljon siihen panostetaan on myös valinta.

Kuten ottoajoneuvo, myös reserviläinen on "siviilissä". Kun tarve ilmenee pitää reserviläiselle/ajoneuvon omistajalle lähettää käskykirje, reserviläisen/ajoneuvon tulee siirtyä käskettyyn paikkaan, hänet/se tulee varustaa/maalata ja siirtää oikealle toiminta-alueelle.

Ammattisotilaalle/SA-ajoneuvolle viiveet ovat lyhyemmät.

Mutta kuten todettua, ei tämä tästä tule paremmaksi muuttumaan näillä reaaliteeteilla.
 
Sotien aikaiset tulenjohtomenetelmät piti olla sellaisia, joilla pärjätään vaikka ei olisi karttoja. Tai useinhan kyllä jonkinlaiset oli, mutta niissä kartoissa ei aina ollut koordinaattiruudustoja. Koko nykyisenkin maa-alueemme kattava peruskartoituskin valmistui vasta vuosikymmeniä sotien jälkeen.

Tosiaan etäisyyttä tulenjohtopaikkaan ei tarvittu mihinkään eikä sitä siten ilmoitettu. Syynä ei siis ollut wikin kertoma vihollisen kuunteluvaara.
Kiitos vastauksesta. Nyt ymmärsin, mutta et sanonut suoraan, että tulenjohtajan paikkaa ei tarvinnut ilmoittaa ampuvalle portaalle, ainoastaan havaintosuunta ja korjaukset metreissä. Oliko näin?

(sori että tankkaan, mutta haluan olla satavarma)
 
Lapuallahan on kapasiteetti ja kyky valmistaa myös teräshylsyistä ampumatarviketta, sitä on valmistettukin taannoin. PV kuitenkin haluaa säästää rauhanajan koulutuksessa aseita liialta kulumiselta, ja myös teräshylsyt aikaansaavat sitä (mm. ulosvetäjän kynnen kuluminen). Teräsvaippa tai -keerna taas kuluttaa piippuja, etenkin kun suurinta osaa piipuista ei ole kromattu (poislukien se pieni 0-sarja kromattuja piippuja, joista tarkkuusvaatimukset täyttäneet asennettiin sitten valmistettaviin aseisiin).

Näitä suomalaisia teräshylsyjä on näkynyt patruunakeräilijliden kuvissa.

En oikein jaksa uskoa teräskomponenteista ladatun patruunan poikkeukselliseen kuluttavaan vaikutukseen muuten kun niiden aseyksilöiden kohdalla joilla ammutaan paljon ja jatkuvasti (pitkää) sarjaa.

Taitaa teräshylsyjen veto olla valmistuslaitteistolle kuluttavampaa kun aseille joilla niitä ammutaan. Käsittääkseni messinkihylsyjen valmistus ei kuluta ja kuormita konekantaa yhtä suuresti kun teräksen käyttö hylsymateriaalina.
 
Kuten ottoajoneuvo, myös reserviläinen on "siviilissä". Kun tarve ilmenee pitää reserviläiselle/ajoneuvon omistajalle lähettää käskykirje, reserviläisen/ajoneuvon tulee siirtyä käskettyyn paikkaan, hänet/se tulee varustaa/maalata ja siirtää oikealle toiminta-alueelle.

Ammattisotilaalle/SA-ajoneuvolle viiveet ovat lyhyemmät.

Mutta kuten todettua, ei tämä tästä tule paremmaksi muuttumaan näillä reaaliteeteilla.


Suomen järjestelmän on tarkoitus joustaa uhkan mukaisesti, jos uhka nousee voidaan pidentää palvelusaikoja esimerkiksi 2-3 vuoteen.
Suomi ei toiminnallaan ole ilmaissut että uhka olisi juurikaan noussut siitä mitä se oli jo Georgian miehityksen aikaan kun Duginilaista geopolitiikkaa ruvettiin toteuttamaan avoimesti.
Ukrainan jälkeen olisi pitänyt tehdä paljon enemmän ja pitäisi tehdä kiihtyvällä tahdilla,
 
Näitä suomalaisia teräshylsyjä on näkynyt patruunakeräilijliden kuvissa.

En oikein jaksa uskoa teräskomponenteista ladatun patruunan poikkeukselliseen kuluttavaan vaikutukseen muuten kun niiden aseyksilöiden kohdalla joilla ammutaan paljon ja jatkuvasti (pitkää) sarjaa.

Taitaa teräshylsyjen veto olla valmistuslaitteistolle kuluttavampaa kun aseille joilla niitä ammutaan. Käsittääkseni messinkihylsyjen valmistus ei kuluta ja kuormita konekantaa yhtä suuresti kun teräksen käyttö hylsymateriaalina.

Teräshylsy ei patruunapesässä laajene samalla tavoin kuin messinkihylsy. Palokaasut pääsevät likaamaan pesää ja muuta asetta näin helpommin ja ilman säännöllistä puhdistusta hylsyt lopulta jankkiutuvat kiinni pesään. Se kuinka nopeasti tämä tapahtuu riippuu asemallista. Toinen vaikutus on sulun rasittuminen koska hylsy ei saa tukea pesän seinistä. Se kuinka iso merkitys tällä on pitemmän päälle on jossain määrin kiistanalaista, sekin riippuu aseesta. AK-sukuiset on kuitenkin jo ihan alkujaan suunniteltu toimimaan rautahylsyillä.
Vaippa ei sentään ole terästä vaan meltoa rautaa.
 
Tässä muuten mielenkiintoinen suomalais-israelilaisen tykistöyhteistyön tuottama protoalusta, 122 K 60 M4 Shermanin alustalla Israelissa.
122k60-m4.webp

Tuo 122 K 60 oli muutenkin varsin mielenkiintoinen tykki, sillä sen kantama oli merkittävästi 122 H 63:a parempi, noin 25 kilometriä. Tulinopeudeksi Tampella oli ilmoittanut 8 laukausta minuutissa.

122h60.webp

Kuinkakohan kevyelle alustalle tuon pystyisi laittamaan? Mietin vain kun erinäisissä maissa on laitettu nyt käsin käytettäviä 105 mm tykkejä pyöräalustoille, niin tuollainenkin voisi olla mahdollinen.
Toki panossysteemi kannattaisi varmaankin uusia, koska 122 K 60 käyttää vielä metallikartussia.

Teräshylsy ei patruunapesässä laajene samalla tavoin kuin messinkihylsy. Palokaasut pääsevät likaamaan pesää ja muuta asetta näin helpommin ja ilman säännöllistä puhdistusta hylsyt lopulta jankkiutuvat kiinni pesään. Se kuinka nopeasti tämä tapahtuu riippuu asemallista. Toinen vaikutus on sulun rasittuminen koska hylsy ei saa tukea pesän seinistä. Se kuinka iso merkitys tällä on pitemmän päälle on jossain määrin kiistanalaista, sekin riippuu aseesta. AK-sukuiset on kuitenkin jo ihan alkujaan suunniteltu toimimaan rautahylsyillä.
Vaippa ei sentään ole terästä vaan meltoa rautaa.
Kyllä se laajenee, kokeilepa vaan ladata käytettyjä teräshylsyjä ja huomaat, että ne vaativat supistuksen kuten messinkihylsytkin - mutta se on vain vaikeampaa koska ne pitää rasvata kunnolla, jotta supistuksen jaksaa ylipäätään tehdä. Tämä vaikeampi jälleenladattavuus on yksi teräshylsyjen keskeisistä ongelmista, toinen on kitkan vähentäminen ja ruostumisen estäminen, jonka vuoksi ne pitää pinnoittaa joko messingillä, kuparilla, polymeereilla tai lakata.
Mutta tämä ei kuulu enää tykistöketjuun kyllä lainkaan.
 
Teräshylsy ei patruunapesässä laajene samalla tavoin kuin messinkihylsy. Palokaasut pääsevät likaamaan pesää ja muuta asetta näin helpommin ja ilman säännöllistä puhdistusta hylsyt lopulta jankkiutuvat kiinni pesään. Se kuinka nopeasti tämä tapahtuu riippuu asemallista. Toinen vaikutus on sulun rasittuminen koska hylsy ei saa tukea pesän seinistä. Se kuinka iso merkitys tällä on pitemmän päälle on jossain määrin kiistanalaista, sekin riippuu aseesta. AK-sukuiset on kuitenkin jo ihan alkujaan suunniteltu toimimaan rautahylsyillä.
Vaippa ei sentään ole terästä vaan meltoa rautaa.

Joo näinhän se on. Meltorautaa, pehmeää terästä tms. Ei oikeastaan ongelma kunhan on riittävän pehmeää. Näitä vaippamateriaaleja on joskus testailtu. Toiminta-ampujissa oli juttua, eikä meltorautainen vaippa ollut merkittävästi kovempaa kun perinteiset tompakkivaipat. Keernat on sitten asia erikseen.

Ei se teräshylsykään AR:issäkään ole mikään varsinainen ongelma, jos mitoitukset ja huoltokäytännöt ovat sopivat.

Mutta tämä ei kuulu enää tykistöketjuun kyllä lainkaan.

Juuri näin.
 
Eiköhän palata siihen mitä selvästi sanoin eli logistiikkaan ottokalusto sopii, niin ne toimivat suurvallatkin.
Suomen tarve APC/IFV/teka/tykinvetäjä kalustolle tuskin on lähelläkään 40.000.

Lisäksi on tarkoitushakuista vertailla mekanisoidun taisteluosaston mies-ajoneuvo-suhdetta. Se voi olla aika toisenlainen isossa osassa alueellisia joukkoja ja paikallisjoukkoja.
 
Viimeksi muokattu:
Lisäksi on tarkoitushakuista vertailla mekanisoidun taisteluosaston mies-ajoneuvo-suhdetta. Se voi olla aika toisenlainen isossa osassa alueellisia joukkoja ja paikallisjoukkoja.

Voi kuule, ei se ole. Ihan "normaaleissakin" joukoissa on 20-25% vahvuudesta kuljettajia. Miksi pyristellä moottorisointia vastaan?
 
Viimeksi muokattu:
Kiitos vastauksesta. Nyt ymmärsin, mutta et sanonut suoraan, että tulenjohtajan paikkaa ei tarvinnut ilmoittaa ampuvalle portaalle, ainoastaan havaintosuunta ja korjaukset metreissä. Oliko näin?

(sori että tankkaan, mutta haluan olla satavarma)

Nimenomaan näin. Ampuva porras saa vain viestin vasen/oikea XX, jatka XX. nuo viedään tasolle tai laskimelle ja suunnataan putket uusilla arvoilla. Tuossa edellä jo mainittiin, miten laskija sitten käyttää korjausta tasolla.
 
Nimenomaan näin. Ampuva porras saa vain viestin vasen/oikea XX, jatka XX. nuo viedään tasolle tai laskimelle ja suunnataan putket uusilla arvoilla. Tuossa edellä jo mainittiin, miten laskija sitten käyttää korjausta tasolla.

Eli ymmärsinkö apukoulumatematiikan ja jääkärikomppanian tavallisen kiväärimiehen tulenjohtokoulutuksen pohjalta, että tämä tulenjohtajan sijainnin tieto on epärelevantti korjauksia annettaessa. Ampuva tuliyksikkö tietää jo maalin sijainnin/koordinaatit sekä oman tuliasemansa sijainnin/koordinaatit ja tällä perusteella pystyy mainiosti laskemaan korjaukset? Tulenjohtajan sijainti on tarpeetonta tietoa koska maalin sijainti on jo tiedossa.
 
Eli ymmärsinkö apukoulumatematiikan ja jääkärikomppanian tavallisen kiväärimiehen tulenjohtokoulutuksen pohjalta, että tämä tulenjohtajan sijainnin tieto on epärelevantti korjauksia annettaessa. Ampuva tuliyksikkö tietää jo maalin sijainnin/koordinaatit sekä oman tuliasemansa sijainnin/koordinaatit ja tällä perusteella pystyy mainiosti laskemaan korjaukset? Tulenjohtajan sijainti on tarpeetonta tietoa koska maalin sijainti on jo tiedossa.

Ampuvalla tuliyksiköllä oma ja maalin sijainti. Laskija ottaa sitten huomioon ympäristölliset ja a- tarvikkeeseen liittyvät asiat.

Tulenjohdon omista nyansseista mulla ei ole suurta kokemusta, mutta laskijan täytyy tietää vain tähystyssuunta ja jo kerrotulla tavalla laskee sitten tulenjohtajan korjauksen perusteella putkille uudet arvot.
 
Eli ymmärsinkö apukoulumatematiikan ja jääkärikomppanian tavallisen kiväärimiehen tulenjohtokoulutuksen pohjalta, että tämä tulenjohtajan sijainnin tieto on epärelevantti korjauksia annettaessa. Ampuva tuliyksikkö tietää jo maalin sijainnin/koordinaatit sekä oman tuliasemansa sijainnin/koordinaatit ja tällä perusteella pystyy mainiosti laskemaan korjaukset? Tulenjohtajan sijainti on tarpeetonta tietoa koska maalin sijainti on jo tiedossa.

En tiedä vanhoista tavoista, mutta nykyään on tiedettävä TJn sijainti maalin suhteen, jotta voidaan korjata tulta.
 
En tiedä vanhoista tavoista, mutta nykyään on tiedettävä TJn sijainti maalin suhteen, jotta voidaan korjata tulta.

Itse itseäni lainaten/korjaten, ei tuo arveluni välttämättä kyllä pidä alkuunkaan paikkaansa. Tulisi mieleen että kyllä tuliyksikön pitäisi tietää, kenen suunnasta katsottuna menee mistäkin suunnasta ohi ja kuinka paljon? Toisen oikea on toisen vasen, tulenjohtajan sijannista riippuen suhteessa maaliin.
 
Back
Top