Tykistö

[kertakenttään]

Itse itseäni lainaten/korjaten, ei tuo arveluni välttämättä kyllä pidä alkuunkaan paikkaansa. Tulisi mieleen että kyllä tuliyksikön pitäisi tietää, kenen suunnasta katsottuna menee mistäkin suunnasta ohi ja kuinka paljon? Toisen oikea on toisen vasen, tulenjohtajan sijannista riippuen suhteessa maaliin.

Esimerkiksi ammuttaessa tarkkareita YL menetelmällä annetaan korjaus joukkueittain/pattereittain suuntana ja etäisyytenä iskemäkeskipisteeseen tulenjohtopaikan suhteen.

Esim. TUKOM 11 EEE 1234 5678 200 12-00 600 TA AM
Jos ammutaan pstolla korjaus kuuluisi seuraavalla kaavan mukaan
TUKOM ISK 1. 12-55 550 2. 12-00 620 3. 11-80 610 MÄ TKOR
1. - 3. on siis pattereiden iskemäkeskeispisteet.

 

[winsu]

Me kyllä laskettiin myös sellaisia paska osuu tuulettimeen skenaarioita, että joku yksikkö ilmoittaa paikkansa ja kohteen suunnan ja etäisyyden itseensä ja pyytää tulta. Tai joskus laskija saattoi syystä tai toisesta jo tietää tulenjohtajan paikan. Meillä kyllä heitinjoukkueen laskennoissa koitettiin kaikenlaisia skenaarioita.

 

[kertakenttään]

Me kyllä laskettiin myös sellaisia paska osuu tuulettimeen skenaarioita, että joku yksikkö ilmoittaa paikkansa ja kohteen suunnan ja etäisyyden itseensä ja pyytää tulta. Tai joskus laskija saattoi syystä tai toisesta jo tietää tulenjohtajan paikan. Meillä kyllä heitinjoukkueen laskennoissa koitettiin kaikenlaisia skenaarioita.

Maalin voi paikantaa neljällä keinolla: LYKA, koordinaatti, tulensiirto ja napapaikannus. Napapaikannuksessa annetaan oma sijainti ja suunta ja etäisyys maaliin. Esim TUKOM TJP 11 EEE 1234 5678 32-00 450 AM. Kyllä minä tiedän miten heitinjoukkueessa tehdään kun saatana koulutan niitä työkseni.

 

[vastarannankiiski]

Esimerkiksi ammuttaessa tarkkareita YL menetelmällä annetaan korjaus joukkueittain/pattereittain suuntana ja etäisyytenä iskemäkeskipisteeseen tulenjohtopaikan suhteen.

Esim. TUKOM 11 EEE 1234 5678 200 12-00 600 TA AM
Jos ammutaan pstolla korjaus kuuluisi seuraavalla kaavan mukaan
TUKOM ISK 1. 12-55 550 2. 12-00 620 3. 11-80 610 MÄ TKOR
1. - 3. on siis pattereiden iskemäkeskeispisteet.

Tuon ensimmäisen sanallisen selityksen ymmärrän.

Viimeinen rimpsu on silkkaa munkkilatinaa.

Jokatapauksessa, olen itse sitä mieltä että jokaisen etulinjan jantterin tulisi osata määrittää suunta ja etäisyys omasta pisteestään tarvittaessa, jos sattuisivat vihollista havaitsemaan.

Esimerkiksi näin. Taistelijat Möttönen ja Mutikainen ovat vartiopaikallaan "TIUKKA 2", pykälässä ja havaitsevat vihollista. Tekevät asiasta ilmoituksen eteenpäin, vaikka soveltaen seuraavalla tavalla: "TIUKKA 2, vihollisen rynnäkkövaunuja 4 kpl ja joukkue jalkaväkeä, suunta 35-00 etäisyys 1200m".

Ajatukseni on se, että kun tieto lopulta valuu komppaniaan ja pataljoonaan niin siellä osaavammat saavat tiedon että mitä on ja missä, saavat sen kartalle, ja voivat miettiä että vaikutettaisiinko epäsuoralla tulella.

Sen jälkeen kun murkulat alkavat tippua tonttiin niin Möttösen ja Mutikaisen tavallisina etulinjan janttereina tulisi vielä osata huutaa tulikorjauksia ampuvalle yksikölle.

Omasta mielestäni ihan tavallisen kiväärimiehen perustaitoihin kuuluvia juttuja jo ihan taistelijan käsikirjan sisällön perusteella. En kyllä tiedä miten näitä koulutetaan esimerkiksi P-kaudella, mutta ei näiden osaamisesta todellakaan haittaa ole jos miettii vihollishavaintojen ilmoittamisen, johtoportaan tilannetietouden ja tarvittaessa karkean/yksinkertaisen tulenjohdon kannalta.

 

[winsu]

Ei tässä ollut tarkoitus toki opettaa isää naimaan.

Mulla on näistä opeista jo tovi kulunut. Osa ehkä jo unohtunutkin. Muun koulutuksen saaneelle epäsuoran laskenta voi olla ihan täyttä hepreaa.

 

[ctg]

Paladin on saamassa modin, sulkujen alla on A7 mod, mutta teksti viittaa jenkkien ei julkiseen päivitykseen. Kaappaus janesin maakalusto katsauksesta.

Olisiko kyse siitä että paladin saa m777sta johdetun pitkän matkan modin (50 - 70 km)?

 

[kertakenttään]

m777sta johdetun pitkän matkan modin

Niin siis ihan normaalin 52 kaliiperia pitkän putken. Ei mitään kummempaa. Eikä todellakaan puhuta mistään 50-70km muuten kuin todella kalliilla ja harvoilla ampumatarvikkeilla, joita ei välttämättä ole vielä olemassa. Paljonkohan menee muuten Excaliburilla...

 

[kertakenttään]

Esimerkiksi näin. Taistelijat Möttönen ja Mutikainen ovat vartiopaikallaan "TIUKKA 2", pykälässä ja havaitsevat vihollista. Tekevät asiasta ilmoituksen eteenpäin, vaikka soveltaen seuraavalla tavalla: "TIUKKA 2, vihollisen rynnäkkövaunuja 4 kpl ja joukkue jalkaväkeä, suunta 35-00 etäisyys 1200m".

Paikannettuihin maaleihin on kyettävä Jakke Jääkärin ampumaan, mutta maalinpaikannusta ei tarvitse osata. Tuossakin tilanteessa sinne tödennäköisemmin tulisi se partio tai koko ryhmä johtamaan tulta. Saa aika täydellinen haukannäkö olla, jotta ilman LEMiä tai MPLää kertoo etäisyyden alle 50m tarkkuudella ja pidemmällä erhe vaan kasvaa.

 

[vastarannankiiski]

Paikannettuihin maaleihin on kyettävä Jakke Jääkärin ampumaan, mutta maalinpaikannusta ei tarvitse osata. Tuossakin tilanteessa sinne tödennäköisemmin tulisi se partio tai koko ryhmä johtamaan tulta. Saa aika täydellinen haukannäkö olla, jotta ilman LEMiä tai MPLää kertoo etäisyyden alle 50m tarkkuudella ja pidemmällä erhe vaan kasvaa.

Näinhän se on, eikä marssikompassilla määritetyt suunnatkaan pitkälle matkalle mitään piiruntarkkoja ole...

Mutta tärkeää tämä taito olisi, osata määrittää vihollishavainnon suunta ja karkea etäisyys. Jos ei tulenjohdon niin ylemmän portaan tilannetietoisuuden kannalta, jos ajattelee sitä että ne sadat pykälässäolevat ja partiossa pörräävät silmäparit ovat kuitenkin yksi osa sen taistelevan pataljoonan ja prikaatin havainnointi- ja tiedustelukyvystä. Mitä paremmin ne silmäparit on koulutettu, sitä suuremman hyödyn niistä saa irti.

Itse opin tämän kriha-tehtävissä. Verraten lyhyellä koulutuksella koulutettiin tehokkaasti osaavien kapiaisten toimesta meille oman sijainnin määrittäminen paperikartalta marssikompassin avulla MGRS grideillä 10m tarkkuudella ja tähän yhdistettynä tarvittaessa suunnan otto ja etäisyyden ilmoittaminen. En tiedä, kuinka paljon laadullisesti korkeatasoista tiedustelu- ja havainnointitietoa täten saatiin ja ilmoitettiin, mutta määrällisesti se oli ainakin suuri. Mutta kun miehistö ymmärsi että kun tietää missä on, niin näkö- ja kuulohavainnonkin pystyy aina ilmoittamaan komppaniaan ja pataljoonaan jatkomärehdintää varten suuntana ja etäisyytenä kun nämä muutamat yksinkertaiset perusasiat osaa ja niitä harjoittelee. En pidä näitä lainkaan vähäpätöisinä ja merkityksettöminä taitoina yhdellekkään reserviläiselle.

 

[Huhta]

Voi kuule, ei se ole. Ihan "normaaleissakin" joukoissa on 20-25% vahvuudesta kuljettajia. Miksi pyristellä moottorisointia vastaan?

Myös HAJP ja paikallisjoukot? Epäilen. Paljon varmaan niissäkin, mutta tuskin neljännes tai viidennes porukasta on kuljettajia.

Perinteisempään teräsjyrän kohtaamiseen kuuluu tietysti paljon tykistöä ja (toivottavasti) omaa panssarikalustoa. Nostanee ajoneuvotarpeen aika eri kokoluokkaan kuin kevyellä jalkaväellä ja vartiojoukoilla.

 

[adam7]

En tiedä vanhoista tavoista, mutta nykyään on tiedettävä TJn sijainti maalin suhteen, jotta voidaan korjata tulta.

Jep, kun korjaukset on piiruissa, ei metreissä muuttuu tuo vaatimukseksi.

 

[Old Boy]

et sanonut suoraan, että tulenjohtajan paikkaa ei tarvinnut ilmoittaa ampuvalle portaalle, ainoastaan havaintosuunta ja korjaukset metreissä. Oliko näin?

Eli ymmärsinkö apukoulumatematiikan ja jääkärikomppanian tavallisen kiväärimiehen tulenjohtokoulutuksen pohjalta, että tämä tulenjohtajan sijainnin tieto on epärelevantti korjauksia annettaessa

Eilen siis keskusteltiin kuuluisasta korjausmuuntimesta sekä sotien aikaisista tulenjohtometodeista. Ja silloin ei siis välttämättä tarvittu tulenjohtopaikan sijaintia tai tähystysetäisyyttä maaliin. Olisi tietysti kannattanu keksiä suoraan nykyinen korjausympyrä, joka tuli joskus 50-60 luvuilla, en itsekään tiedä tarkemmin.

Eri asia on, että toiminta silloin oli hyvin erilaista nykyiseen verrattuna. Vuosien asemasodan aikoina tulenjohtopaikkojen sijainnit oli tietysti kaikki tuliportaassakin tiedossa eikä asemien vaihtoja liiikkuvissakaan sotatoimissa ollut nykyistä määrää.

 

[adam7]

Itse itseäni lainaten/korjaten, ei tuo arveluni välttämättä kyllä pidä alkuunkaan paikkaansa. Tulisi mieleen että kyllä tuliyksikön pitäisi tietää, kenen suunnasta katsottuna menee mistäkin suunnasta ohi ja kuinka paljon? Toisen oikea on toisen vasen, tulenjohtajan sijannista riippuen suhteessa maaliin.

Siis kun ampuva yksikkö tietää oman sijaintinsa ja ampumasuuntansa ja maalin, niin kun tietää tulenjohtajan katsomissuunnnan ja korjaukset ovat metreissä, niin loppu on vain matematiikkaa. Jos taas korjaukset ovat piiruissa (sivulle) niin joutuu jo tietämään tulenjohajan paikan, ja sen jälkeen taas vain matematiikkaa.

 

[adam7]

Eilen siis keskusteltiin kuuluisasta korjausmuuntimesta sekä sotien aikaisista tulenjohtometodeista. Ja silloin ei siis välttämättä tarvittu tulenjohtopaikan sijaintia tai tähystysetäisyyttä maaliin. Olisi tietysti kannattanu keksiä suoraan nykyinen korjausympyrä, joka tuli joskus 50-60 luvuilla, en itsekään tiedä tarkemmin.

Eri asia on, että toiminta silloin oli hyvin erilaista nykyiseen verrattuna. Vuosien asemasodan aikoina tulenjohtopaikkojen sijainnit oli tietysti kaikki tuliportaassakin tiedossa eikä asemien vaihtoja liiikkuvissakaan sotatoimissa ollut nykyistä määrää.

Joo kiitos! Silloin nimenomaan sitä vanhaa kyselin, ja sain jo vastauksen ja ennen sitä sain sen logiikan toimimaan päässäni.

 

[Talvela]

Tuon ensimmäisen sanallisen selityksen ymmärrän.

Viimeinen rimpsu on silkkaa munkkilatinaa.

Jokatapauksessa, olen itse sitä mieltä että jokaisen etulinjan jantterin tulisi osata määrittää suunta ja etäisyys omasta pisteestään tarvittaessa, jos sattuisivat vihollista havaitsemaan.

Esimerkiksi näin. Taistelijat Möttönen ja Mutikainen ovat vartiopaikallaan "TIUKKA 2", pykälässä ja havaitsevat vihollista. Tekevät asiasta ilmoituksen eteenpäin, vaikka soveltaen seuraavalla tavalla: "TIUKKA 2, vihollisen rynnäkkövaunuja 4 kpl ja joukkue jalkaväkeä, suunta 35-00 etäisyys 1200m".

Ajatukseni on se, että kun tieto lopulta valuu komppaniaan ja pataljoonaan niin siellä osaavammat saavat tiedon että mitä on ja missä, saavat sen kartalle, ja voivat miettiä että vaikutettaisiinko epäsuoralla tulella.

Sen jälkeen kun murkulat alkavat tippua tonttiin niin Möttösen ja Mutikaisen tavallisina etulinjan janttereina tulisi vielä osata huutaa tulikorjauksia ampuvalle yksikölle.

Omasta mielestäni ihan tavallisen kiväärimiehen perustaitoihin kuuluvia juttuja jo ihan taistelijan käsikirjan sisällön perusteella. En kyllä tiedä miten näitä koulutetaan esimerkiksi P-kaudella, mutta ei näiden osaamisesta todellakaan haittaa ole jos miettii vihollishavaintojen ilmoittamisen, johtoportaan tilannetietouden ja tarvittaessa karkean/yksinkertaisen tulenjohdon kannalta.

Tiedustelussa opetettiin rastikoulutuksena kaikille alkeet tulenjohdosta, en kyllä lähtisi suurille massoille kouluttamaan, koulutettua tulenjohtoa pitää olla riittävästi ja nyt on lennokkiakin tullut lisäksi.

 

[Talvela]

Myös HAJP ja paikallisjoukot? Epäilen. Paljon varmaan niissäkin, mutta tuskin neljännes tai viidennes porukasta on kuljettajia.

Jos minä saisin ne varustaa niin varmasti olisi, kaikki olisivat kuljettajia.

 

[winsu]

Siis kun ampuva yksikkö tietää oman sijaintinsa ja ampumasuuntansa ja maalin, niin kun tietää tulenjohtajan katsomissuunnnan ja korjaukset ovat metreissä, niin loppu on vain matematiikkaa. Jos taas korjaukset ovat piiruissa (sivulle) niin joutuu jo tietämään tulenjohajan paikan, ja sen jälkeen taas vain matematiikkaa.

Kaikki tapahtuu piiruina. Tulenjohtaja ilmoittaa sen suunnan, sen jälkeen laskija katsoo tasolta tuon suunnan mukaisen viivan ja korjaus tehdään sen mukaisesti tulenjohtajan ilmoittamien arvojen mukaan. Tulenjohtajan paikkaa ei ole pakko tietää.

Rautalangasta väännettynä ajattele asia niin, että piirrät koordinaatistoon maalista viivan vastakkaiseen suuntaan mihin tulenjohtaja katsoo. Tulenjohtaja on jossain kohdassa tuon viivan varrella, mutta sen pisteen paikka ei ole olennainen korjauksen kannalta.

Tultahan siirretään suhteessa maaliin, jonka pisteen molemmat tietävät. Kun tulenjohtaja ilmoittaa suuntansa maaliin, on tuo viiva se lähtökohta korjausmuuntimen käytölle. Tuli siirretään uuteen pisteeseen vähän samalla tavalla, kuin iskemiä siirretään taululla tähtäintä säädettäessä. Korjausmuunnin
on vain elegantti ja nopea tapa katsoa korjaus xy- koordinaatistossa.

 

[Stagideus]

Tätä videota en olekaan ennen nähnyt. Miksiköhän se on edes tehty, kun pätkän anti on ainoastaan se, että Taisteluosastolla on esikunta. Jonka varusmiesten lukumäärä tulee kyllä hyvin selväksi. Iltapäivälehden naistoimittajan tasoinen haastattelija ei lopputulosta tietysti paranna.
Fraasia: "Ruoka on hyvää ja sitä on riittävästi, ei sentään kuulla." Eräitä johtopäätöksiä voidaan silti tehdä, jotka toivottavasti on ehtiny muuttua videon tekovuodesta 2010. KaarJR on kyllä hyvä joukko; paras varusmiesaines ja varmaan kouluttajatkin. Vahvuudet vaan muualla kun epiksessä.

Joskus on täällä tullut kritisoitua jalkaväkijoukkojen tuottamien tulenjohtajien olematonta osaamista. Saattaa johtua siitä, etteivät heidän kouluttajansakaan osaa. Tässäkin mainittu tulenjohtokomentaja kertoo tj-komentajan homman sijaan mitä kuuluu joukkueen tulenjohtajan tehtäviin.
Onneksi @kertakenttään täydensi videota yllä, niin MpNetin seuraajat edes tietävät. Siihen kyllä pitää lisätä maalien paikantamisen käskeminen, joista syntyy tst-osaston tulisuunnitelmat. Tässä kun näytti olevan puolustustaistelu kyseessä niin niihin kuuluu kaikille tutut torjuntamaalit sekä vastavalmistelumaalit. Tulenkäytön johtaminen taas olisi mm milloin kenen käskystä ja mihin tulen saa avata, atarvikkeiden käyttökiintiöt jne.

Tota noin - niinku... tasolla argumentoiva kokelas taas havainnollistaa, mitä eroa on siinä, kun RUKiin lähtee alokkaista normaalin 1 noin 30:sta sijaan joka seitsemäs. Etelän varuskunnista on perinteisesti vielä Niinisalon tiedustelu-upseerikurssille saatu lähtemään parhaiden sijaan vähiten vastahakoiset.

Kovat on johtopäätökset yhden videon perusteella.

 

[Huhta]

Jos minä saisin ne varustaa niin varmasti olisi, kaikki olisivat kuljettajia.

Talvela Marine Corps: every man a driver

 

[kertakenttään]

Myös HAJP ja paikallisjoukot? Epäilen. Paljon varmaan niissäkin, mutta tuskin neljännes tai viidennes porukasta on kuljettajia.

Perinteisempään teräsjyrän kohtaamiseen kuuluu tietysti paljon tykistöä ja (toivottavasti) omaa panssarikalustoa. Nostanee ajoneuvotarpeen aika eri kokoluokkaan kuin kevyellä jalkaväellä ja vartiojoukoilla.

Eihän se tarkoita, että osuus nousisi automaattisesti jos kyseessä on mekanisoitu joukko. Onko panssarijääkärijoukkueessa yhtään sen enempää kuskeja kuin jääkärijoukkueessa. Hajpilla ajoneuvot on vaan erilaisia ja tukevat joukot nostavat osuutta. JKssa huoltojoukkue on n. 15% vahvuudesta mutta sillä on helposti 30% koko komppania ajoneuvoista.