Tykistö

Leppis kirjoitti:
Selvä herra laatupäällikkö! Tarkastan asian tvälläreiltä ja palaan siihen ensi viikon jälkeen. Laatupäällikölläkin voi olla nääs oma lehmä ojassa Syy ja seuraus voi riippua näkökulmasta.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ei muuten ole ihan ainoa lanka täällä missä tämä näkyy täällä. Koitappa seuraavaksi @Leppis kertoa pari totuutta Patrian/Vammaksen heitin tuotannosta niin.... :D
 
Shadowmon kirjoitti:
Miten ongelmallinen on muuten 155 K 98, ja onko tähän muitakin lähteitä kuin juorut tms?
Klikkaa laajentaaksesi...
155 K98 sai tosiaan lempinimen "susikasi". Tämä tuli jo alkuvaiheen vaikeuksista, joita tietysti aina esiintyy uniikeissa monimutkaisissa tuotteissa. Sillä ammutaan aika harvoin eli ainoastaan silloin, kun on tämän kaluston joukkotuotanto käynnissä. Viimeksi näkemäni ampuminen tosiaan tapahtui ns suojatoimenpitein, eli pitkillä laukaisunaruilla. Niitä käyttäen on melkoinen kiire juosta lataamaan seuraavaa... Virallinen syy ei tosin ole aseessa, vaan siinä, ettei näillä laukausyhdistelmillä vielä ole tilastollisesti riittävää määrää turvallisesti onnistuneita laukaisuja. Ei tämäkään asia pelkkää teoriaa ole, sillä viime viikolla spekuloitu Korean onnettomuudenkin todennäköisin syy löytyy atarvikkeista.

Keskustelu K98:sta täällä on vaikeaa tai oikeastaan mahdotonta, sillä käytössä olevien aseiden ominaisuudet ovat salaisia. Tietoja niistä saa antaa ainoastaan PV eli teollisuuden edustajien suut on tehokkaasti sopimuksisllla suljettu. K98:sta nyt sen verran voisi sanoa, että se oli aikoinaan PV:n taholta ylispeksattu ja vähemmän yllättävästi vaatimuksiin ei sitten päästy. Mitä taas tulee alkuperäisen K83:een, niin se puolestaan kärsi liian monesta tehtävästä. Ylijohdon kaukotoimintatykistöllä piti pystyä ampumaan myös lähelle sekä vielä yläkulmillakin. Voidaan verrata vaikka saman ajan 152 K89:iin, jonka lyhun matka on 8000 m. Joku voi huomauttaa, että ampuuhan M777:kin yläkulmilla. No niin tekee, mutta 1980 -luvulla nämä oli ihan uusia asioita. Tampellan inssit kuitenkin onnistui suunnittelemaan käyttökelpoisen aseen. Yläkulmilla ampuminen oli vanhalla K83:lla kuitenkin varsin mielenkiintoista puuhaa. Eikä kyse ollu pelkästään pyyhkimättä jääneista johtorenkaiden rasvoista. Siinä siis komppaan mitä @veeteetee sanoi K83-97 muutoksista. Panoskin sitten suureni samalla, mistä oli omat seurauksensa.
 
Doddiin, ilta on pitkällä ja vittuilu sillä tasolla, että mennään nyt tutimaan kukin oman lehmänsä viereen, olipa sen kyljessä sitten Patrian kynnet tai Lempiasiakkaan tähtäyspiste:)
 
Old Boy kirjoitti:
K98:sta nyt sen verran voisi sanoa, että se oli aikoinaan PV:n taholta ylispeksattu ja vähemmän yllättävästi vaatimuksiin ei sitten päästy.
Klikkaa laajentaaksesi...

Osaatko yhtään avata miten ja missä vaiheessa tämä ylispeksaus tapauhtui? Omien hatarien muistikuvieni mukaan koko tykkiä kun piti kai alussa hankkia pienempi määrä ja ainoastaan ylijohdon tykistön käyttöön. No, tunnetusti ne menivät sitten kaikki valmiusprikaateille. Olen myös kuullut että kaikki kotimaiset tykkimallit ovat olleet ylispeksattuja, pitäneekö paikkaansa?

Entäpä ryhtyykö Patria valmistamaan varaosia K9-kalustolle?

Edit: Itse muistan entisen tykkitehtaan entisen johtajan lapsuudestani. Hän oli sellainen mies joka ei epäröinyt käyttää hyväksi muiden heikkouksia. Jos siellä on ollut sotavaltion hankintaosaamisessa merkittäviä puutteita niin voin hyvin kuvitella lopputuloksen…
 
Viimeksi muokattu:
Museo kirjoitti:
Osaatko yhtään avata miten ja missä vaiheessa tämä ylispeksaus tapauhtui? Omien hatarien muistikuvieni mukaan koko tykkiä kun piti kai alussa hankkia pienempi määrä ja ainoastaan ylijohdon tykistön käyttöön. No, tunnetusti ne menivät sitten kaikki valmiusprikaateille. Olen myös kuullut että kaikki kotimaiset tykkimallit ovat olleet ylispeksattuja, pitäneekö paikkaansa?

Entäpä ryhtyykö Patria valmistamaan varaosia K9-kalustolle?

Edit: Itse muistan entisen tykkitehtaan entisen johtajan lapsuudestani. Hän oli sellainen mies joka ei epäröinyt käyttää hyväksi muiden heikkouksia. Jos siellä on ollut sotavaltion hankintaosaamisessa merkittäviä puutteita niin voin hyvin kuvitella lopputuloksen…
Klikkaa laajentaaksesi...

Muistelen foorumilla kerrotun, että panssarihaupitseja olisi alkujaankin pitänyt tulla vain porilaisille ja karjalaisille, pohjoisessa olisi menty K98:lla. En sitten tiedä, olisiko siinä ollut mitään järkeä, kun pohjoisessahan tela-alustasta varmaan eniten hyötyä on. Toki asia on eri, jos ajatellaan, että etelässä käydään raskaimmat taistelut.
 
Leaderwolf kirjoitti:
Jossei nyt kuitenkaan kolmatta alustaa, ennenkuin hommaavat meille 227mm ammuksiakin ensin, enemmän kuin sen kuuluisan kertatäytön. Isolla mulkulla tee mitään jossei sitä tosipaikassa pysty käyttämään, veltto kulli ja tyhjä raketinheitin ovat kummatkin surullisia asioita.
Klikkaa laajentaaksesi...

:D

Minne voin lähettää laskun uudesta näppäimistöstä?

SJ kirjoitti:
En suosittele. Tuon kokoluokan raketinheittimet yleensä sukkaavat siinä, että kantama on vain marginaalisesti parempi kuin KRH:n, raketit painaa enemmän ja taistelukärki on luokkaa pienimmät heittimet.

Epäilemättä tuollaisella saisi paljon raketteja maaliin lyhyessä ajassa, mutta onko se nyt sitten se itsetarkoitus?
Klikkaa laajentaaksesi...

Army Recognition on tehnyt jutun vempeleestä. Kahdeksan kilometriä kantamaa, raketit tulee ilmeisesti alas 200x200 metriä alueelle tai pienemmälle. Ei vaikuta kovin pätevältä laitteelta, kun kranaatinheittimillä päästään 15-20 laukaukseen minuutissa, paremmalla tarkkuudella ja pienemmällä varoetäisyydellä sekä mahdollisuudella korjata tulta.
 
Joo onhan noi tykkihankintojen kuviot varmaan tälläkin foorumilla käyty useasti läpi. Eräs on myös kirjoittanut suomalaisista kenttätykeistä ihan ansiokkaan kirjan, kiitos siitä. Teoksesta vain puuttuu analyysi joka asettaisi suomalaisen tykkituotannon historian jonkinlaiseen sotateollisuushistorialliseen viitekehykseen. Eikä turhaa kriittisyyttä sen enempää tykkitehtaan kun sotavaltion suuntaan sattuneesta syystä juuri kyetä harrastamaan.

PV:n väki taas joskus päätti ettei susikasin ongelmia käsitellä julkisesti joten huhut lähtivät vellomaan. Sotalaitoksen hankintaosaamisen puute taas oli takavuosina jonkinlainen yleinen vitsi. Ilmeisesti ainakin teknisen puolen erikoismiehien palkat olivat niin heikot ettei sinne päässyt kuin korkeintaan vahingossa syntymään tarvittavaa osaamista ja kadettiupseerien talousosaaminen oli paikoin jotain olemattoman ja säälittävän väliltä.

@Rannari onko niissä haltuusi päätyneissä lehtileikkeissä jotain tykistöstä?
 
Huhta kirjoitti:
Army Recognition on tehnyt jutun vempeleestä. Kahdeksan kilometriä kantamaa, raketit tulee ilmeisesti alas 200x200 metriä alueelle tai pienemmälle. Ei vaikuta kovin pätevältä laitteelta, kun kranaatinheittimillä päästään 15-20 laukaukseen minuutissa, paremmalla tarkkuudella ja pienemmällä varoetäisyydellä sekä mahdollisuudella korjata tulta.
Klikkaa laajentaaksesi...


Se pitää kyllä mainita, että kun tietää mikä maa noita valmistaa, niin käyttötarkoituksen voin kuvitella. Eli jonkun vuorenseinän ampuminen, PK:n hyökkäyksen pysäyttäminen. Sellaisiin hommiin varmaan ihan kätevä. Lisäksi tuollaista heitintä voidaan pitää valmiudessa pienellä miehityksellä.
 
Rannari kirjoitti:
Paljonkin. Mitä saisi olla?
Klikkaa laajentaaksesi...

80-luvun lopun ja 90-luvun tykistön hankkeita koskeva lehtikirjoittelu kiinnostaa yleisesti vaikka en mikään tykäri olekaan. Sen muistan että homma oli erään kenraalin komentajuuden aikana aika sekoilua mutta tykistön osalta oma muistini on pettänyt. Lisäksi mulla on sellainen kuvitelma että aihetta käsittelevät jutut sanomalehdistössä olivat ennen paremmin kirjoitettuja kun nykyään. Kiinnostaisi vilkaista pitääkö se paikkaansa.
 
Museo kirjoitti:
Sotalaitoksen hankintaosaamisen puute taas oli takavuosina jonkinlainen yleinen vitsi. Ilmeisesti ainakin teknisen puolen erikoismiehien palkat olivat niin heikot ettei sinne päässyt kuin korkeintaan vahingossa syntymään tarvittavaa osaamista ja kadettiupseerien talousosaaminen oli paikoin jotain olemattoman ja säälittävän väliltä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Jotenkin epäilen nykyäänkin osaamisen tasoa, kun nimittäin katsoo näitä erikoisupseerien työnhakuilmoituksia, niin vaaditaan DI:n tutkinto ja työkokemusta ja osaamista puolijumalan verran (vähintään useiden vuosien verran, ehkä jopa 10 vuotta), mutta palkkaa maksetaan saman verran kuin vastavalmistuneelle, jolla on nolla työkokemus, yksityisellä puolella. Tuo yhtälö ei vain voi toimia. Toivon totisesti, että siellä on jotain konsultteja tai siviilivirkoja mukana esim. HX-hanketta valmistelemassa, ettei oo pelkästään Firman puolijumalien varassa homma
 
Museo kirjoitti:
80-luvun lopun ja 90-luvun tykistön hankkeita koskeva lehtikirjoittelu kiinnostaa yleisesti vaikka en mikään tykäri olekaan. Sen muistan että homma oli erään kenraalin komentajuuden aikana aika sekoilua mutta tykistön osalta oma muistini on pettänyt. Lisäksi mulla on sellainen kuvitelma että aihetta käsittelevät jutut sanomalehdistössä olivat ennen paremmin kirjoitettuja kun nykyään. Kiinnostaisi vilkaista pitääkö se paikkaansa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ainakin tuosta valmiusprikaatien ps-haupitsihankkeesta oli tavaraa. 80-luvulle saakka ei kokoelma kanna.

Palaan asiaan.
 
Museo kirjoitti:
80-luvun lopun ja 90-luvun tykistön hankkeita koskeva lehtikirjoittelu kiinnostaa yleisesti vaikka en mikään tykäri olekaan. Sen muistan että homma oli erään kenraalin komentajuuden aikana aika sekoilua mutta tykistön osalta oma muistini on pettänyt. Lisäksi mulla on sellainen kuvitelma että aihetta käsittelevät jutut sanomalehdistössä olivat ennen paremmin kirjoitettuja kun nykyään. Kiinnostaisi vilkaista pitääkö se paikkaansa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Itellä on välillä käynyt mielessä että pitikö K83 kalustoa hankkia huomattavasti enemmän. Kun 90-luvun alun kirjallisuudessa puhutaan että kalusto tulisi jääkäriprikaateille.. Ja niitähän piti olla 10 kpl
 
Iso-Mursu kirjoitti:
Itellä on välillä käynyt mielessä että pitikö K83 kalustoa hankkia huomattavasti enemmän. Kun 90-luvun alun kirjallisuudessa puhutaan että kalusto tulisi jääkäriprikaateille.. Ja niitähän piti olla 10 kpl
Klikkaa laajentaaksesi...
Niistä pystyttiin varustaaman mutenkin nipin napin puolet, miksi tykistö olisi tehnyt poikkeuksen? Alamäki alkoi viimeistään siitä kun kolmesta parhaiten varustetusta tehtiin Valmiusprikaatit 05 jotka monelta osin syö loppujen jo valmiiksi saatujenkin varustuksen. Tämä tosin ei koskenut tykistöä joka jäi valmiusprikaateissa jopa JPR91:äkin torsommaksi.
 
Viimeksi muokattu:
Iso-Mursu kirjoitti:
Itellä on välillä käynyt mielessä että pitikö K83 kalustoa hankkia huomattavasti enemmän. Kun 90-luvun alun kirjallisuudessa puhutaan että kalusto tulisi jääkäriprikaateille.. Ja niitähän piti olla 10 kpl
Klikkaa laajentaaksesi...

Jääkäriprikaatien 155K83-patteristojen piti kaiketi olla 12-putkisia joten hankittu määrä ei lopulta jäänyt tuolta osin paljoa vajaaksi. Myös 122H63-patteristo oli tuossa vaiheessa 12-putkinen. Kun pstot 90-luvulla muuttuivat 18-putkisiksi kaikissa prikaateissa tuli raskaan kalustoksi samalla 152H jota oli Saksan kauppojen myötä runsaasti tyrkyllä. Poikkeuksena muistaakseni 2 pohjoisen prikaatia joilla oli 155K83 ja 2 jv-prikaatia joilla oli 130K54. Lähes kaikilla oli kevyen patteriston kalustona 18kpl 122H63. Tuoltakin osin kiitos Saksan-kauppojen.

Näin julkisten lähteiden perusteella.
 
Rannari kirjoitti:
Jääkäriprikaatien 155K83-patteristojen piti kaiketi olla 12-putkisia joten hankittu määrä ei lopulta jäänyt tuolta osin paljoa vajaaksi. Myös 122H63-patteristo oli tuossa vaiheessa 12-putkinen. Kun pstot 90-luvulla muuttuivat 18-putkisiksi kaikissa prikaateissa tuli raskaan kalustoksi samalla 152H jota oli Saksan kauppojen myötä runsaasti tyrkyllä. Poikkeuksena muistaakseni 2 pohjoisen prikaatia joilla oli 155K83 ja 2 jv-prikaatia joilla oli 130K54. Lähes kaikilla oli kevyen patteriston kalustona 18kpl 122H63. Tuoltakin osin kiitos Saksan-kauppojen.

Näin julkisten lähteiden perusteella.
Klikkaa laajentaaksesi...

Niin tosiaan siellä oli taisi olla yhtymiä aataminaikaisella tykkikalustolla vielä kasarina vahvuusluetteloissa. Ja sitten kun tilannetta saatiin ysärinä paikkailtua valmiiksi saatujen venyneiden modernisointihankkeiden ja Itä-Saksan kauppojen jälkeen päätettiin sodan ajan joukkojen määrää radikaalisti vähentää. Ampumatarviketilannetta ja esim. tykistön viestivälineiden tilannetta noina vuosina voi julkisten lähteiden perusteella kai vain arvailla.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top