Tykistö

Museo kirjoitti:
Niin tosiaan siellä oli taisi olla yhtymiä aataminaikaisella tykkikalustolla vielä kasarina vahvuusluetteloissa. Ja sitten kun tilannetta saatiin ysärinä paikkailtua valmiiksi saatujen venyneiden modernisointihankkeiden ja Itä-Saksan kauppojen jälkeen päätettiin sodan ajan joukkojen määrää radikaalisti vähentää. Ampumatarviketilannetta ja esim. tykistön viestivälineiden tilannetta noina vuosina voi julkisten lähteiden perusteella kai vain arvailla.
Klikkaa laajentaaksesi...

Liitteenä on juttu Reserviläinen-lehdestä 90-luvun alkupuolelta ( 93-94? )

Siinä on kuvattu prikaatitykistön tilanne Saksasta tehtyjen hankintojen jälkeen:

Kaikilla prikaateilla kaksipatteristoinen kenttätykistörykmentti


Ps-prikaateilla kalustona 36 kpl 122PSH74

Jääkäriprikaateilla ( 18 kpl 152H ( 55 tai 88M ) sekä 18 kpl 122H63

JV-prikaateilla 18 kpl 152H ( 88M tai 38 ) tai 130K54 sekä 18 kpl 122H63

( Huom! neljällä jv-prikaatilla molemmat patteristot kevyitä, käsittääkseni 122H-kalusto ei riittänyt kaikille vaan hännänhuipuilla oli myös 2-3 kpl 105H61-37 -patteristoja )

Rannikkoprikaatilla 36 kpl 122H63


152H-patteristoja oli käsittääkseni 18kpl ( 7kpl 152H55, 6 kpl 152H88M ja 5kpl 152H38 ) Näin yllä oleva listaus olisi edellyttänyt että mukaan otettiin myös ne 2 kpl 130K54-patteristoja.

122H63-patteristoja oli enimmillään 27-28 kpl kun kokoonpanoihin tarvittiin 30 kpl joten jatkeeksi otettiin ne 2-3 kpl 105H-patteristoja.
 

Liitteet

Rannari kirjoitti:
Liitteenä 155K83&98-hankkeista löytynyt materiaali.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kiitos artikkeleista, ne toimivat hyvin muistin tukena. Aika on kyllä näemmä siinä mielessä kullannut muistot että ei ollut ainakaan suomalaista tykistöä koskevien lehtiartikkelien taso mikään kummoinen myöskään 90-luvulla. Siellähän lähinnä tyydytään toistamaan tykkitehtaan ja kenttätykistön tarkastajan korulauseita. 155 K 83 -kaluston osalta vientiponnistelujen mainostaminen särähtää korvaan. ”[K]enttäkanuunoiden toimituksesta on käyty neuvotteluja kymmenien maiden kanssa, myös Euroopan ulkopuolisten maiden kanssa.” Niitähän ei sitten myyty mihinkään. Loogisin selitys tälle oli tuotteen paskuus verrattuna kilpailijoihin. Ainakin se oli tykkinä tavattoman raskas. Tykistön tarkastaja on käyttänyt ilmaisuja ”kenttämiehen tykki” ja ”ylimääräiset hienoudet karsittu pois”.

Susikasin osalta mainitaan että aikaisempia versioita olisi muka voinut päivittää. Noinkohan? Muutenkin 155 KX -hanketta (myöhemmin 155 K 98) perusteltiin alussa lähinnä vienninedistämisellä. Tykkejä ei varsinaisesti kuitenkaan saatu myytyä muualle kun Suomen raskaalle. Aluksi tilattiin ilmeisesti 27 tykkiä ilmeisesti armeijakuntien ja sotilasläänien tykistölle. Ideana oli lisäksi hankkia 24 kappaletta PzH 2000 -panssarihaupitsia mutta rahat loppuivat. Tämän hankinnan kariuduttua tilattiin alkuun 9 kotimaista tykkiä lisää hintaan 40-50 miljoonaa markkaa. Lisähankintoja perusteltiin näemmä sillä kertaa kotimaisen tykkivalmistuksen säilyttämisellä. Se artikkeleista ei selviä missä vaiheessa viimeiset 18 tykkiä hankittiin. Niitähän on 56 ilmeisesti valmistettu ja kai 54 jossain käytössä puolustusvoimilla.
 
Viimeksi muokattu:
ajs178 kirjoitti:
Jotenkin epäilen nykyäänkin osaamisen tasoa, kun nimittäin katsoo näitä erikoisupseerien työnhakuilmoituksia, niin vaaditaan DI:n tutkinto ja työkokemusta ja osaamista puolijumalan verran (vähintään useiden vuosien verran, ehkä jopa 10 vuotta), mutta palkkaa maksetaan saman verran kuin vastavalmistuneelle, jolla on nolla työkokemus, yksityisellä puolella. Tuo yhtälö ei vain voi toimia. Toivon totisesti, että siellä on jotain konsultteja tai siviilivirkoja mukana esim. HX-hanketta valmistelemassa, ettei oo pelkästään Firman puolijumalien varassa homma
Klikkaa laajentaaksesi...

Eräs tuttava on töissä Logistiikkalaitoksella hankintojen parissa ja on koulutukseltaan tohtori. Eikä ole ainoa siellä.
 
John Hilly kirjoitti:
Eräs tuttava on töissä Logistiikkalaitoksella hankintojen parissa ja on koulutukseltaan tohtori. Eikä ole ainoa siellä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tohtori tuntuu nyky-Suomessa menevän jotenkin yli asteikolta ja saa olla tyytyväinen jos yleensä löytää töitä. Riippuu toki voimallisesti siitä minkä alan tohtori on kyseessä.
 
Eiköhän tuo menestymättömys ole sitä samaa COIN-painotusta, joka vei rahat pois useimmilta raskaalta aseistukselta viime vuosikymmeninä.
Tuolla yhdessä jutussa mainittu Suomi siirtyy toisena 155/52-aikaan Singaporen jälkeen varmaan vaikutti siihen, että oppirahoja on ollut maksettavana. Jos olisi ollut kysyntää niin tuskin paljon parempaa perässä tulevat olisivat silloin voineet tarjota. Tosin erityishuomio, että vielä raskaampia telatykkejä kyllä kävi kaupan vauraille. Niitäkin oli tosin liikaa valmiiksi pyörimässä kuten Leo2A4ja.

Ei ollut oikeassa paikassa oikeaan aikaan.

Natossa vielä näyttää olevan tapana se, että johonkin yhdysvaltalaiseen rattkaisuun standardisoidutaan helposti. Onko juuri muita kuin M777 edes myyty mainittavasti viime aikoina?

Vedettävien tykkien ja krh:ien bisnes vaikuttaa haastavalta kun ovat osin niin pitkäikäisiä ja kaupat epäsäännöllisen harvinaisia.
 
Myös jenkit ovat päätyneet ostamaan BONUS-ammuksia, tosin kylläkin tilapäisratkaisuna, sillä heilläkin menee kohta kieltoon kuorma-ammukset, kuten 155mm DPICM. Uutinen on toukokuulta, mutten muista että täällä olisi siitä vielä mainittu.

Army Concerned Over Ban on Cluster Munitions, Land Mines
http://www.military.com/daily-news/...-munitions-land-mines.html?ESRC=todayinmil.sm
Defense Department policy mandates that the U.S. military stop using cluster munitions such as the 155mm Dual Purpose Improved Conventional Munition as well as anti-personnel mines often used to deny enemy forces access and freedom of movement on the battlefield by January 2019, Jim Shields, head of Program Executive Office Ammunition, told an audience Tuesday at the National Defense Industrial Association's 2017 Armaments Systems Forum.

The policy is being driven by the "Ottawa accord even though we have not signed it," Shields said, describing the Convention on the Prohibition of the Use, Stockpiling, Production and Transfer of Anti-Personnel Mines and on Their Destruction, typically referred to as the "Ottawa Convention" or "Mine Ban Treaty," according to the Arms Control Association, a non-profit organization in Washington, D.C.

The loss of these munitions creates "capability gaps that we are really concerned about," Shields said.

As an interim, bridging strategy to the loss of cluster munitions, the Army is buying the Swedish BONUS system, which has "two sensor-fused munitions deployed by a 155mm carrier projectile," he said.
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Kuvaa aika hyvin miten ei Suomella ollut vaihtoehtoa kuin kirjoittaa nimi alle Ottawan sopimukseen. Suurvalta ei kirjoittanut ja silti suurin osa vaikutuksista näyttää ulottuvan sinne.
 
magitsu kirjoitti:
Kuvaa aika hyvin miten ei Suomella ollut vaihtoehtoa kuin kirjoittaa nimi alle Ottawan sopimukseen. Suurvalta ei kirjoittanut ja silti suurin osa vaikutuksista näyttää ulottuvan sinne.
Klikkaa laajentaaksesi...


Höpsis, Obamasta varmaan johtuvaa, monissa maissa kaikenlaiset ituhipit ovat valloittaneet koko hallinnon.

Israel ja Singapore esimerkkejä maista jotka eivät ole sitoutuneet maamiinat tai sirotteet kieltäviin sopimuksiin ja eivät sitä tee myöskään ulkopuolella.
 
@veeteetee
Tein pikku haastattelun 98:n ylimenokartiosta. "Teidän" sorvaama ylimenokartio on juuri se syy miksi kranaatti voi valahtaa ja se on tehty joka hemmetin putkeen. Ei niin kuten sanoit, että modifikaatiolla estettiin ammuksen valahtaminen. Patriaa voidaan morkata monestakin syystä ja ihan aiheesta, mutta reiluuden nimissä täytyy sanoa, että kyllä syytä on myös PV:ssä. Ilmeisesti tätä modausta perusteltiin sillä, että tykillä voitaisiin ampua tietyn profiiliin omaavia kranaatteja.
Oli niin tai näin niin vi***ks meni.
 
Haastattelututkimus on hyvä tapa ja vastaajat varmaan vastasivat saamansa toisen käden tiedon pohjalta. Epäilen näet, että heistä kukaan ei ollut rivissä 90-luvun puolivälin jälkeen, jolloin tuo ammuksen valahtaminen ja 155K:n uusi panoskammiomuoto testattiin muutamalla tuhannella latauskokeella (heittävällä latasimella) ennen MATLEn päätöstä. Tuolloiset asiaan hoitaneet insev SHe ja ESu (voin antaa koko nimet yv:nä, jos et tunne) ovat jo eläkkeellä, eikä minulla ole yhteyttä heihin. Asiasta kysyttynä Patrian tuolloinen (jo muualla töissä oleva) asianhoitaja yhtyi minun aiemmin julki tuomaani käsitykseen, joka syntyi asiaa tuolloin paikan päällä vierestä vain katseella seuraten, oma aika kun meni AMOSteluun.

ETS-juttujen jne. takia asian enempi ruotiminen saa osaltani olla;).
 
ctg kirjoitti:
Murkulan valahtamisesta ajopanosten päälle kuin sen istumisessa putkessa tiukasti kuten pitää. Toisin sanoen vaaratilanne.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kiitos. Eli siis se murkula ei ota kiinni ylimenokartioon vaan istuu ajopanosten päällä ja kranaatin kärkiosan tai ohjausrenkaiden ja ylimenon väliin jää tyhjää tilaa, ymmärsinkö oikein?

Minkälainen vaaratilanne tästä seuraa?

Kysyn koska en tiedä, en siksi että kyseenalaistaisin. Kyseessä on minulle täysin uusi ja tuntematon aihe.
 
ctg kirjoitti:
Murkula jämähtää putkeen taikka aiheuttaa panospesässä räjähdyksen joka ei pääse purkautumaan putkea pitkin taikka muuta vastaava normitoiminnosta poikkeavaa. Sama asia jos lataisit rkhen ammuksen jossa luoti on kummallisesti vinossa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Aivan. Nyt ymmärsin. Eli se murkula on siellä vinossa menossa putkeen "kylkimyyryssä" eli kranaatin keskiakseli ei ole lähimainkaan putken keskiakselia vastaava. Kiitos selvennyksestä.

Joo, ei kuulosta miltään ihan pikkujutulta joka pahimmillaan vaikuttaisi pelkkään tarkkuuteen...
 
Rannari kirjoitti:
Jääkäriprikaatien 155K83-patteristojen piti kaiketi olla 12-putkisia joten hankittu määrä ei lopulta jäänyt tuolta osin paljoa vajaaksi. Myös 122H63-patteristo oli tuossa vaiheessa 12-putkinen. Kun pstot 90-luvulla muuttuivat 18-putkisiksi kaikissa prikaateissa tuli raskaan kalustoksi samalla 152H jota oli Saksan kauppojen myötä runsaasti tyrkyllä. Poikkeuksena muistaakseni 2 pohjoisen prikaatia joilla oli 155K83 ja 2 jv-prikaatia joilla oli 130K54. Lähes kaikilla oli kevyen patteriston kalustona 18kpl 122H63. Tuoltakin osin kiitos Saksan-kauppojen.

Näin julkisten lähteiden perusteella.
Klikkaa laajentaaksesi...

Näinhän se taisi mennä
 
Arvauksia nähdäänkö meidän elinaikana kenttätykistön seuraava mullistus eli siirtyminen raidetykkeihin? Laivastoilla se on jo nurkan takana, US Navy testaa yhtä ja rakentaa parhaillaan vielä tehokkaampaa koetykkiä. Mutta jollain aikataulullahan niiden on maavoimillekin muunnuttava? Koko on vain saatava pienemmäksi sen jälkeen kun putken kulumista on saatu suitsittua?

Edit.
Anteeksi.. kiskojen.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top