Mietin tässä tykistötoiminnan tulevaisuutta.
Vastatykistötutkien ja laskentateknologian tarkkuus muuttaa käytännössä tykistötoiminnan täysin.
Otetaan esimerkkinä se, että vastatykistötutka paikantaa kranaatin ja saa laskettua sen lentoradan tarkasti. Ennen kuin kranaatti on maassa, niin tietotekniikka on paikantanut maalin ja antanut vaikkapa viidelle K9 thunderille koordinaatit siitä mistä tykistöammus on tullut. Jos ampuvia putkia on ollut useampia, niin nykyiset AESA-tutkat voivat seurata myös useampia maaleja. Käytännössä tutkajärjestelmät mahdollistavat koko patterin maalintamisen yhden laukauksen perusteella ja ampumapaikoissa olevat tietokoneohjatut tykit ovat parhaimmillaan lähettäneet vastamurkulat matkaan jo ennen kuin alkuperäiset laakit ovat edes tulleet maahan.
Käytännössä vastatykistötoiminta saa aikaan sen, että ainut keino käyttää tykkejä tulevaisuudessa on ampua ja liikkua pois. Tai sitten tykistöaseman luona pitää olla sellaiset miehistönsuojat, että 10 metrin päähän putoava kranaatti ei aiheuta kuolemia. Tämän asian kriittisyyttä ei vain ole tuotu riittävästi vielä esiin vaan on parempi silti antaa sellainen kuva, että meidän tykistöase on vakaa ja jykevä. Kyllähän se on, mutta se on valitettavasti lyhytikäinen myös kaiken vedettävän kaluston osalta.
Tulevaisuuden kehityksenä todennäköisesti tilanne tulee mutkistumaan myös liikuteltavan tykistön osalta. Tietokone osaa prosessoida vastatykistötutkan pohjalta amupamapaikan ja laskea todennäköisimmät siirtymäreitit itseliikkuvalle kalustolle kun tiedetään ilmakuvista mallinnettu maasto ja laskentateknologian kehitys. Kun taas todennäköiseen siirtymäreittiin ammutaan peitteellisesti hakeutuvia panssarintorjuntakranaatteja niin tilanne on myös kusinen.
Näkisin silti, että perinteinen tykistö ei tule olemaan enää pitkäikäinen siinä vaiheessa kun vastatykistötutkat ovat vastapuolella automaattisesti integroituja sikäläisen tykistön tulenjohtoon. En tiedä venäläisen kaluston kuranttiudesta, mutta luulen etteivät vielä toimi ihan noin fiksusti. Mutta teknologia tuohon on jo olemassa ja on vain ajan kysymys milloin sitä alkaa olla kattavasti itärajalla ja sitä osataan myös käyttää.
Käsittääkseni tilannetta parantaisi huomattavasti muutama sata automaattista panssarihaupitsia teloilla yhdistettynä pätevään a-tarvike-valikoimaan. Nykyinen suunta on hyvä ja toivoa sopii, että lisähankinnan optiossa olisi kyse oikeasti merkittävästä määrästä ja että se tultaisiin myös käyttämään. Silloin vihollinen ei myöskään pystyisi operoimaan tykistöään ilman aidosti kovia tappioita.
Oikean suuntainen määrä löytyy siitä miten etelä-korea on varustautunut:
Republic of Korea: 1,136 K9s and 179 K10s have been ordered.
https://en.wikipedia.org/wiki/K9_Thunder
Niillä on kuitenkin vastassa vain pohjoiskorea ja lisäksi Jenkkein turvatakuut. Meillä on vastassa Venäjä eikä turvatakuita. Etelä-Koreasta tulisi ottaa oppia siinä, miten hyökkäyksen torjuntaan pitää valmistautua. Pitää olla systeemit, jolla vihollisen epäsuoran tulen antamiskyky pitää pystyä lamauttamaan.
Jos ukrainalla olisi Etelä-Korean panssarihaupitsit, modernit A-tarvikkeet ja vastatykistötutkat, niin Venäjällä olisi aika paljon kovempi kynnys tuoda raskasta vanhaa tykistöään rajalinjoihin.
Edellisessä kaupassa nuo maksoivat 3 miljoonaa kappaleelta. Tuhat kappaletta noita maksaisi samalla hinnoittelulla 3 miljardia. Tuohon vastatykistötutkat ja A-tarvikkeet päälle niin näkisin että viidellä miljardilla saataisiin jo aikaan uskottava tykistöpeloite. Tuon kun jakaa muutamalle vuodelle niin ihan toteutettavissa olevia asioita nämä on JOS vain olisi tahto ja ymmärryys siitä että asiat ovat oikeasti tärkeitä. Se että maailma ei ole nähnyt modernia sotaa teknologisesti edistyneiden asejärjestelmien välillä ei tarkoita etteikö sellaisia vielä tule.
Suomen on valittava vain Pohjois-Korean strategia. On luotava niin kova pelote, että tänne ei haluta alkaa hyökkimään.
Mistään en oikeasti tiedä kovinkaan paljon, kunhan vain kirjoittelen ja spekuloin.
Joo, en jatka
tätä.
