Tykistö

Sitten kun vielä tiedettäisiin, kuinka hyvin PGK sietää häirintää.



Et taida olla tykistön miehiä? :rolleyes:

https://en.wikipedia.org/wiki/M712_Copperhead

Lisäys:

Kirjoitettakoon vielä, että en toki tiedä Copperheadin hinnasta, mutta Krasnopolit maksoivat kuulemma Intialle jotakin 40 000 dollarin luokkaa kpl. Huomauttaisin kuitenkin, että tuolla rahalla saa jo suunnilleen Excaliburin tai Bonuksen. Sitä paitsi Australia on jo korvannut Copperheadin Smartilla, joka vastaa meidänkin käytössä olevaa Bonusta. En siis jäisi kaipaamaan lasermaalinosoitukseen hakeutuvaa kranaattia.

P.S. Jane's on julkaissut mielenkiintoisen esitteen koskien aihetta:

http://www.janes360.com/images/assets/423/54423/precision-guided_munitions_for_field_artillery.pdf

Lisäyksen lisäys:

Uusin Excalibur pitää sisällään mahdollisuuden lasermaalinosoitukseen.



https://en.wikipedia.org/wiki/M982_Excalibur

Excalibur, 40km kantama, kallis, ei jatkoon.
 
Excalibur, 40km kantama, kallis, ei jatkoon.

Excaliburin kantama on 40+ km 39-cal putkesta ja 37,5 km niin että kranaatti voidaan ohjata optimaalisella tulokulmalla maaliin. Demonstroitu tarkkuus on <4 m.

Kantama 52-cal putkesta on luonnollisesti suurempi kuten myös optimaalinen kantama.

Tämän lisäksi räjähdeainemäärä ja sirpaloituva massa on merkittävästi isompi kuin VLAP tyyppisissä ammuksia joissa kantamaa on kasvatettu maalivaikutuksen kustannuksella.


Mikä on sun arvio Excaliburin hinnasta ja sen suhteesta muihin vaihtoehtoihin?
 
Et taida olla tykistön miehiä? :rolleyes:

https://en.wikipedia.org/wiki/M712_Copperhead

Lisäys:

Kirjoitettakoon vielä, että en toki tiedä Copperheadin hinnasta, mutta Krasnopolit maksoivat kuulemma Intialle jotakin 40 000 dollarin luokkaa kpl. Huomauttaisin kuitenkin, että tuolla rahalla saa jo suunnilleen Excaliburin tai Bonuksen. Sitä paitsi Australia on jo korvannut Copperheadin Smartilla, joka vastaa meidänkin käytössä olevaa Bonusta. En siis jäisi kaipaamaan lasermaalinosoitukseen hakeutuvaa kranaattia.

P.S. Jane's on julkaissut mielenkiintoisen esitteen koskien aihetta:

http://www.janes360.com/images/assets/423/54423/precision-guided_munitions_for_field_artillery.pdf

Lisäyksen lisäys:

Uusin Excalibur pitää sisällään mahdollisuuden lasermaalinosoitukseen.

https://en.wikipedia.org/wiki/M982_Excalibur

Copperheadilla kun on vielä huonompi kantama kuin Krasnopolilla (16 vs. 25 km), joten se ei ole missään määrin optimaalinen. Krasnopolin hankintahintaan kuuluvat ainakin Venäjän vientifirman mukaan myös maalinosoituslaitteet, mikä ei kuulune Excaliburin hintaan.

Excalibur kyllä kantamallaan etenkin tuon uusimman version lasermaalinosoituksen kanssa voisi olla hyvä hankinta. Kuitenkin joku lasermaalinosoitukseen hakeutuva kranaatti olisi hyödyllinen nimenomaan täsmäasekäyttöön - esimerkiksi tiedustelutulenjohtaja voisi haluta ampua vihollisen patteriston komentovaunun, ja se hoituisi tuollaisella laserosoitukseen hakeutuvalla kranaatilla helposti ja siististi, huomattavasti pienemmällä logistisella kuormalla kuin joku useiden kertojen ammuttaminen patteristolla, eikä sillä tarvittaisi todennäköisesti edes tarkistusammuntaa tai kerran ammuttamista ja korjaamista, joka käynnistäisi jo vastatoimet kohteessa.
Jos Krasnopolin tarkan osuman todennäköisyys on Venäjän myyntibrosyyrien mukaan 80-90%, Excalibur laserosoituksella on varmaan samaa luokkaa, niin kerta patterilla tai jopa vähempikin riittäisi.

Pelkkä GPS:ään paikantuva kranaatti on altis GPS-häirinnälle ja Bonus taas, niin, ei tiedä mikä kohteista sen pitäisi valita jos joku MEKPR:n patteristo on suhteellisen tiiviissä nipussa ja komentovaunuun pitäisi osua. Toki Bonuksella voidaan sitten pistää se koko patteristo romuraudaksi, mutta siinä taas menee kranaatteja enemmän, joka ei ole niin kustannustehokasta kuin komentovaunun tuhoaminen.
 
Copperheadilla kun on vielä huonompi kantama kuin Krasnopolilla (16 vs. 25 km), joten se ei ole missään määrin optimaalinen. Krasnopolin hankintahintaan kuuluvat ainakin Venäjän vientifirman mukaan myös maalinosoituslaitteet, mikä ei kuulune Excaliburin hintaan.

Luulisin, että tuo maksimikantama on ilmoitettu 39 kaliberiselle putkelle. Mutta eihän kantama mieltä ylentävä ole missään tapauksessa, se on totta.

Excalibur kyllä kantamallaan etenkin tuon uusimman version lasermaalinosoituksen kanssa voisi olla hyvä hankinta. Kuitenkin joku lasermaalinosoitukseen hakeutuva kranaatti olisi hyödyllinen nimenomaan täsmäasekäyttöön - esimerkiksi tiedustelutulenjohtaja voisi haluta ampua vihollisen patteriston komentovaunun, ja se hoituisi tuollaisella laserosoitukseen hakeutuvalla kranaatilla helposti ja siististi, huomattavasti pienemmällä logistisella kuormalla kuin joku useiden kertojen ammuttaminen patteristolla, eikä sillä tarvittaisi todennäköisesti edes tarkistusammuntaa tai kerran ammuttamista ja korjaamista, joka käynnistäisi jo vastatoimet kohteessa.
Jos Krasnopolin tarkan osuman todennäköisyys on Venäjän myyntibrosyyrien mukaan 80-90%, Excalibur laserosoituksella on varmaan samaa luokkaa, niin kerta patterilla tai jopa vähempikin riittäisi.

Pelkkä GPS:ään paikantuva kranaatti on altis GPS-häirinnälle ja Bonus taas, niin, ei tiedä mikä kohteista sen pitäisi valita jos joku MEKPR:n patteristo on suhteellisen tiiviissä nipussa ja komentovaunuun pitäisi osua. Toki Bonuksella voidaan sitten pistää se koko patteristo romuraudaksi, mutta siinä taas menee kranaatteja enemmän, joka ei ole niin kustannustehokasta kuin komentovaunun tuhoaminen.

Itseäni kyllä saattaisi jännittää vihollisen vaunun maalaaminen laserilla. Tai oletan ainakin, että ihan muutaman sekunnin maalaus ei riitä, vaan puhutaan helposti 10 sekunnista ja jopa pidemmästä ajasta, jos suoraa yhteyttä ampuvaan yksikköön ei ole (ts. ei voida ennustaa tarkasti, milloin kranaatti on perillä). Tosin jossakin panssarihaupitsissa ei välttämättä ole ihan Shtoran kaltaisia omasuojajärjestelmiä, enkä ole varma, näkyykö tulenjohtajien maalinosoituslaser vartiomiehen pimeänäkölaitteessa.

Suomalaiset erikoisolosuhteet tulevat myös mieleen: maasto ja sääolosuhteet. Kuinka usein voidaan käyttää lasermaalinosoitukseen hakeutuvaa ammusta? Copperheadissa on kylläkin myös liitomoodi pilvistä säätä varten ja Excalibur liitää luonnostaan, mutta epäilisin liitämisen hankaloittavan maalinosoituksen havaitsemista metsäisessä maastossa.

GPS-häirintä on tietysti uhka, mutta Excaliburissa on myös INS. Lisäksi pitää muistaa, että Excalibur on tehtävään suunniteltu alusta alkaen. Sen suunnittelussa lienee siis ollut helpompi ottaa huomioon GPS-häirintä kuin esim. kranaatin kärkeen ruuvattavan PGK:n tapauksessa.

Ja sen verran vielä sanon, että jos paikallaan oleva panssarihaupitsipatteristo on paikannettu, niin minun puolestani niskaan saa kipata Bonuksia vaikka ihan urakalla, jos osumatodennäköisyys on hyvä (ts. pilvet ei roiku jossakin 100 metrissä ja maalit ovat paikallaan).



E: Ylimääräinen lainaus-tägi pois.
 
Viimeksi muokattu:
Pelkkä GPS:ään paikantuva kranaatti on altis GPS-häirinnälle ja Bonus taas, niin, ei tiedä mikä kohteista sen pitäisi valita jos joku MEKPR:n patteristo on suhteellisen tiiviissä nipussa ja komentovaunuun pitäisi osua. Toki Bonuksella voidaan sitten pistää se koko patteristo romuraudaksi, mutta siinä taas menee kranaatteja enemmän, joka ei ole niin kustannustehokasta kuin komentovaunun tuhoaminen.

Uskoakseni ne bonukset on tarkoitettu myös vihollisen tykistön romuttamista varten. Pelkän komentovaunun tuhoaminen hiljentää patterin vain väliaikaisesti. Jos taas se patteri on sumpussa, niin siihen voi ampua myös rypäleammuksia. Silloin ei tarvitse miettiä, että löytääkö Bonus oikean vaunun. Itseasiassa Bonuksille saattaisi olla jopa hyväksi, että vihollisia olisi isommalla alueella.
 
Itseäni kyllä saattaisi jännittää vihollisen vaunun maalaaminen laserilla. Tai oletan ainakin, että ihan muutaman sekunnin maalaus ei riitä, vaan puhutaan helposti 10 sekunnista ja jopa pidemmästä ajasta, jos suoraa yhteyttä ampuvaan yksikköön ei ole (ts. ei voida ennustaa tarkasti, milloin kranaatti on perillä). Tosin jossakin panssarihaupitsissa ei välttämättä ole ihan Shtoran kaltaisia omasuojajärjestelmiä, enkä ole varma, näkyykö tulenjohtajien maalinosoituslaser vartiomiehen pimeänäkölaitteessa.

Tietääkseni yhteys tarvitaan joka tapauksessa, ja silloinkin se maalin valaisu kestää jonkin aikaa. Homma menee kuitenkin siten, että maalia ei osoiteta heti suoraan, vaan maalin lähelle, ja vasta viime hetkessä siirretään laser kohteeseen. Oikein ajoitettuna mitkään suojasavut eivät kerkiä leviämään vaikka sellaisia laukaistaisiinkin.
 
Tietääkseni yhteys tarvitaan joka tapauksessa, ja silloinkin se maalin valaisu kestää jonkin aikaa. Homma menee kuitenkin siten, että maalia ei osoiteta heti suoraan, vaan maalin lähelle, ja vasta viime hetkessä siirretään laser kohteeseen. Oikein ajoitettuna mitkään suojasavut eivät kerkiä leviämään vaikka sellaisia laukaistaisiinkin.

Ei kai laser-täpän tarvitse olla maalissa, jotta maali näkee sen? Tällaiseen käsitykseen minä ainakin olen jäänyt populaarikulttuurin ja videoiden perusteella. Toki voi olettaa, että havaitseminen on vaikeampaa, jos ei osoiteta suoraan kohti.

 
Ei kai laser-täpän tarvitse olla maalissa, jotta maali näkee sen? Tällaiseen käsitykseen minä ainakin olen jäänyt populaarikulttuurin ja videoiden perusteella. Toki voi olettaa, että havaitseminen on vaikeampaa, jos ei osoiteta suoraan kohti.

Ei tarvitse ollakaan, mutta ne tankeissa olevat laser varoittimet eivät toimi, ellei laset osu suoraan sensoriin.
 
https://www.armyrecognition.com/ade...chunmoo_k-mlrs_with_239mm_guided_rockets.html
http://www.army-technology.com/projects/rm-70-vampir-multiple-launch-rocket-system-mlrs
Raketinheittimet on kyllä "all fine and dandy", mutta ne raketit vie törkeesti tilaa. 122mm raketti on miehen mittainen ja MLRS pakka lähentelee kolmatta metriä ja noin metrin leveä. Sitten, kun vielä ergonomoiset neuvostopuulaatikot niin kuorma-auto täyttyy vikkelään. Suorituskyvyissä päästään kyllä hetkellisesti todella hyvään tulokseen, mutta se onkin sitten harvinaosta herkkua. Olen lähtökohtaisesti sitä mieltä, että raketinheittimet on hyvä juttu ua niitä on oltava, mutta logistisesta näkövinkkelistä niiden on hyvä olla ylhäällä organisaatiossa, missä ne todennäköisemmin saadaan täydennettyä tehokkaamin esim. LOGRn tuella.

Idea: JVPR tykistörykmentti kahdella PSTOlla, toinen "close support" 2x RAKHPTRI ja KVPTRI, toinen PSTO "Deep fires" RSRAKHJAOS ja 2x RSPTRI.
 
New_Iranian-made_HM-41_155mm_6x6_self-propelled_howitzer_925_001.jpg


Iranian defense industry has unveiled a new version of local-made wheeled 155mm self-propelled howitzer using the Iranian-made HM-41 155mm towed howitzer as main armament. In March 2011, has presented a first prototype of 6x6 wheeled self-propelled howitzer using a MAN truck chassis.

The new version of the Iranian-made 155mm self-propelled howitzer is now based on a 6x6 IVECO Trakker truck chassis using the same HM-41 towed howitzer mounted a the rear of the truck.

The HM-41 155mm towed howitzer seems is to be an upgraded version of the US 155 mm M114 towed howitzer. In appearance the Iranian HM41 system is very similar to the South Korean 155 mm/39 caliber KH179 howitzer developed by the WIA Corporation (previously the Kia Machine Tool Company) in the Republic of Korea (ROK). According to technical specifications of the Iranian defense industry, it has a maximum firing range of 30 km with a rate of fire of 4 rounds per minute.

The 155 mm/39 caliber ordnance is fitted with a double-baffle muzzle brake to reduce recoil forces, with the breech mechanism being of the screw type.

The design of the new Iranian-made wheeled self-propelled howitzer is very simple, the HM-41 is mounted at the rear of the truck chassis with direct and indirect fire sights. In firing position, a large spade is hydraulically lowered at the rear to provide a more stable firing platform.
https://www.armyrecognition.com/oct..._hm-41_155mm_6x6_self-propelled_howitzer.html
 
Tarkoitus pyhttää keinot.

Iranin tapauksessa uskonto.

Sinällään kyseessä on mielenkiintoinen keksintö ajatellen tykistön ensi vuosikymmenellä poistuvaa kalustoa. Tosin poliittinen mahdottomuushan hankinta olisi sekä ulko- että sisäpoliittisesti. Enkä muutenkaan ole varma, onko meillä varaa ostaa uusia tykkejä kaiken muun ohella vai joudutaanko vain jakamaan nykyistä 155 mm kalustoa uusiksi.
 
Sinällään kyseessä on mielenkiintoinen keksintö ajatellen tykistön ensi vuosikymmenellä poistuvaa kalustoa. Tosin poliittinen mahdottomuushan hankinta olisi sekä ulko- että sisäpoliittisesti. Enkä muutenkaan ole varma, onko meillä varaa ostaa uusia tykkejä kaiken muun ohella vai joudutaanko vain jakamaan nykyistä 155 mm kalustoa uusiksi.

Luulen, että meille kyllä pyöräalustainen tykki hankitaan joskus mutta mikä se vuosikymmen on. -20, ehkä, -30 saas nähdä.
 
Back
Top