Tallainen saattaisi olla puihin rakennetut tähystyslavat, joista kirjassa löytyy paljon kuvia. En muista niitä koskaan harjoitusmielessä rakennetun. Ja kun ei harjoitella ei sitten toden tullen osatakaan...Toinen asia tietysti on, kuinka tähystäjälle näin lämpökameroiden aikan kävisi.
kertakenttään
Ylipäällikkö
Avaruusvaate ja havuja. Kyllä hätä keinot keksii.
Tarkoitatko samaa materiaalia josta tehdään niitä joka ensiapulaukusta löytyviä avaruuslakanoita? Olisiko niillä oikeasti lämpötähystykseltä suojaava vaikutus?
kertakenttään
Ylipäällikkö
Kyllä on, olen itse matiksella testannut.
Kiitos, tämä tieto pitää pistää tarkkaan muistiin. Noita on maa väärällään ja helppo löytää LKP:n aikanakin.
Panssari Salama
Respected Leader
Upeaa, että luit!!
Tuliko mieleen tai huomasitko jotain mielenkiintoista, jota et ollut tiennyt tai jota voisi ehkä soveltaa nykyaikaan osittain? Ehkä tänne saadaan kerrankin kunnon keskustelua aikaan.
No pitää kyllä sulatella hetken aikaa. Kirjahan kattoi ainoastaan koko tykistömme historian, operatiivisen ja taktisen käyttötavan, komentosuhteet, logistiikan, materiaalikehityksen...
Ehkä tällaisia ensimmäisiä kolahduksia olivat vaikkapa
- Tykistön määrätietoinen ja edistyksellinen kehittäminen jo 1920-luvulta lähtien
- Tulenkäytön keskittämisen periaatteet jo varhain
- Periaatteiden kestävyys nykypäivään asti
Operatiivisen käytön osalta etenkin täytyy lukea osia kirjasta uudestaan. Samoin komentosuhteiden kehitys oli mielenkiintoista.
Harvoin on näinkin akateeminen teos tullut luettua näin nopealla vauhdilla läpi
Panssari Salama
Respected Leader
Ehkä lisäksi voi mainita ihan niinkin perusteellisen asian, kuin että sai perehtyä maavoimien tykistön toimintaan.
Vaasassa aikoinaan vähän sisäänastumisen ajankohdasta johtuen suurin ampumaleiri oli joko maavoimien ammunta talvella Rovajärvellä, tai merimaalien ammunta kesällä Porkkalassa. Olin itse jälkimmäisessä, joten maavoimien tykistön ammuntatyypit tuli kyllä opiskeltua ja ehkäpä Lohtajalla kerran pari paukutettuakin, mutta pääosin toiminta oli liikkuvien merimaalien ammuntaa patterin voimin.
Vaasassa aikoinaan vähän sisäänastumisen ajankohdasta johtuen suurin ampumaleiri oli joko maavoimien ammunta talvella Rovajärvellä, tai merimaalien ammunta kesällä Porkkalassa. Olin itse jälkimmäisessä, joten maavoimien tykistön ammuntatyypit tuli kyllä opiskeltua ja ehkäpä Lohtajalla kerran pari paukutettuakin, mutta pääosin toiminta oli liikkuvien merimaalien ammuntaa patterin voimin.
kertakenttään
Ylipäällikkö
Kohta joku varmaan keksii ettei kirjasta saa puhua, kun ryssä kuuntelee ja urkkii meidän salaiset tykistötaktiikat, aseiden lukumäärät, sijainnit ja miehistöluettelon. AAPPUAAA!!!
On kunhan kehon ja lakanan väliin jää tarpeeksi ilmaa. Lämpötähystykseltä suojaa ikkunalasikin kunhan ei kosketa lasia.
kertakenttään
Ylipäällikkö
Testattiin sillä tavalla, että peite laitettiin päälle peittona eli käytännössä ei ollut ilmaa juurikaan välissä.
Niin, tuon toimintaideahan on heijastaa kehosta säteilevä lämpö takaisin kehoon. Sikäli ei siis oikeasti yllätys että suojaa lämpötähystykseltäkin. Toki jos tuon spandex-tiukkuudelle vetää ihoa vasten niin lämpeneehän se itsekin sitten kehonlämpöön, ja varmaan näkyy lämpötähystimessäkin sitten.
Museo
Kenraali
Jotenkin kirjasta jäi itselleni sodanjälkeisestä ajasta vähän ristiriitainen fiilis. Ihan kuin joku jossain olisi aina vain omatoimisesti uudistanut taistelutapaa ja sitten tykistö pyrki kalustopuutteita valitellen jotenkin jälkijättöisesti mukautumaan asiaan. Ennen sotia ja sotien aikaan oltiin dynaaminen aselaji, sen jälkeen muututtiin aika konservatiivisiksi. Jäikö teille teoksen luettuanne vastaava kuva?
Panssari Salama
Respected Leader
Kyllä tavallaan.
Yhtäällä pohdin, että armeijamme on aina ollut pieni ja persaukinen. Periaatteet, joita suunniteltiin ja vietiin doktriinin jo 1920 päästiin todella toteuttamaan vasta paljon myöhemmin. Toisaalta pohdin, että noinkohan tuoreimmat osat ovat käyneet jonkinlaisen sensuurin läpi, eli mitä voi julkisesti kertoa ja mitä ei.
Ja sitten vielä ehkäpä se, että tuoreemmassa osiossa usein muistutettiin, että sodanaikaiset opit ovat edelleen päteviä. Tämä toiki voi viitata jämähtäneisyyteenkin.
Mutta hyvää pohdintaa siellä oli mm. uuden hajautetun taistelutavan ja tykistön keskitetyn tulen välisestä perustavasta ristiriidasta. Eli että vaikea samaan aikaan hajauttaa, ja keskittää, varsinkin kun merkittävä osa tukevaa tykistöä on kantamaltaan aika maltillista kuitenkin.
Patu
Kenraali
Toimii samalla myös tutkaheijastimena?
Heijastaa auringonvaloakin kivasti, jos sattuu olemaan paljaana. Olisiko retkipatja kätevämpi ja monikäyttöisempi kapistus tuohon tarkoitukseen.
kertakenttään
Ylipäällikkö
Ei ole "hevonvittuakaan väliä", jos rumasti sanotaan.
kertakenttään
Ylipäällikkö
Jep, tämä on iso perustavaa laatua oleva ongelma. Kyse on paljolti taisteluosastojen isoista vastuualueista, TSTOS saa kyllä tärkeimpiin paikkoihin keskitettyä oman patteristonsa ja ehkä suurimman osan raskaasta heittimistöstä, mutta prikaati ei kykene keskittämään TSTOSien tulta ilman tuliasemien vaihtoa tai muutenkaan millään helpolla tavalla. Prikaatin tykistökattavuus on laaja, mutta heikko. Ollaan läsnä kaikkialla, muttei vahvoilla missään.
kertakenttään
Ylipäällikkö
Patu
Kenraali
Oletan, että tiedät kuitenkin mitä "
" tuolla rivin lopussa tarkoitti.Kas, en tiennytkään että tuollaisiakin on! Melko kiiltävä toki tuokin, mutta ei ihan alumiinipeitteen veroinen.
kertakenttään
Ylipäällikkö
Kas, en tiennytkään että tuollaisiakin on! Melko kiiltävä toki tuokin, mutta ei ihan alumiinipeitteen veroinen.
Kyseisen tuotteen omistan ja sitä testattu.