Tykistö

CV9030FIN kirjoitti:
Varmaankin @Old Boy voi täydentää käsitystäni, mutta minä olen kyllä koko 80-luvun 155m tykistön hankkinnan kotimaasta nähnyt enemmän tai vähemmän Vammaksen viennin tukemisena. Susikasin tarinan kaikki tiedämmekin. Neuvostoperäisestä kalustosta on meillä pidetty ja onhan 152K89 edelleenkin kalustostamme pisimmälle kantava tykki peruskranaatilla ammuttaessa. Käsittääkseni erittäin hyvä tykki ja ainoa syy miksi tulee tulevaisuudessa poistumaan on rajallinen olemassa oleva ampumatarvikemäärä väärässä kaliperissa yhdistettynä tykkien pieneen kapalemäärään jolloin uudelleen putkittaminen ei kannata.
Klikkaa laajentaaksesi...

Jälkiviisaana on helppo sanoa, että 155mm on ollut poliittisen kehityksen takia oikea valinta. 2A36 on kyvykäs peli, jolla olisi helposti jättänyt K83(-97) sivurooliin ja jättänyt K98 luonnospöydälle virumaan.
 
peelo kirjoitti:
https://issuu.com/sirkkaojala/docs/tukom3_2017_netti

TULIKOMENTOJA-lehden numero 3/17

s.19 juttua K9FIN panssarihaupitsi yksilöiden valintaprosessista
Klikkaa laajentaaksesi...

Mielenkiintoinen juttu. Kiitos linkistä!

Samalla aukeamalla ollut sähke maailmalta herätti kuitenkin kiinnostukseni. Algeriassa on asennettu D-30 MB Zetroksen alustalle. Hmm, tulee mieleen Etelä-Korean EVO-105, jonka testaukset on kuulemma saatu päätökseen. Mutta eipä siinä mitään, meillä ei liene rahaa eikä haluakaan 122 mm:n tekohengittämiseen, kun sen aika päättyy. Muutenkin tuollainen modaus olisi järkevämpää tehdä vedettävälle 155 mm kalustolle.

http://www.defenceweb.co.za/index.php?option=com_content&view=article&id=48532&catid=74&Itemid=30
 
The 2A36 "Giatsint-B" is fed by a separated loaded ammunition designed especially for this gun. It's ammunition is not inter-changeable with earlier artillery systems such as the 152-mm 2S3 "Akatsia". The main "Giatsint-B" ammunition is VOF39 load with OF-29 High-Explosion Fragmentation projectile. It weights 46 kilograms and contains 6.73 kg of A-IX-2 powerful explosives. Considering rate of fire in 6 rounds per minute it means that battery of 8 "Giatsint-B" artillery guns is capable to fire into target up to 2.2 tones of steel and explosives per minute. Projectile muzzle velocity is between 560 - 945 meters per second.

Fire is executed by a full or reduced power power loads providing range of effective fire in 14.8 - 28.5 kilometers. There was also designed ZVOF86 load with OF-59 Active-Reaction projectile featuring range of effective fire in 30-33 kilometers. Furthermore there are high-explosion armour-piercing, chemical and smoke projectiles in "Giatsint-B" combat load. It is said that this gun can use special low power in 0.1-2 Kilotons nuclear projectile.

Recently there was developed ZO-13 cluster projectile with fragmentation combat elements, cluster projectile with a self-aiming combat elements fitted with target sensors and also active and passive radio electronic warfare projectile.

The "Giatsint-B" is completed with a 4 wheel carriage. It is towed by KrAZ-4556 (6x6), KrAZ-260 (6x6), KrAZ-255B (6x6) army trucks, AT-T or AT-S tracked artillery tractors. Rubber-tire wheels provide high towing speed and improved cross-country performance. Tires have normal ground pressure of 4.8 kg/cm². Each of the front wheels has a hydraulic shock absorber and a manual handbrake.

Advantages

2A36 "Giatsint-B" crew is covered with a front armor shield. Furthermore artillery gun features high towing speed.

Disadvantages

Soviet 152-mm artillery guns are less powerful than standard NATO 155-mm.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ei kuulosta mukavilta tuliaisilta tälläin mahdollisen vastaanottajan ominaisuudessa :confused:

http://www.enemyforces.net/artillery/giatsintb.htm
 
kertakenttään kirjoitti:
What!? Mistä tuo kirjoittaja saa päähänsä, että 152mm olisi heikompi kuin 155. Se kolmen millin ero on kärpäsen kakka.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kiristin hieman silmäkulmaani itsekin tuohon viimeiseen kohtaan päästyäni. Mutta suotakoon kirjoittajalle tuo teoreettinen pilkun nussinta, jos ammukset, nopeudet, kulmat, materiaalit, ymsyms on kaikki samat, niin pystyyhän tuon kolmen millin eduksi eron laskemaan paperille, ei sitä vain käytännössä sitten huomaa :D
 
Gyllis1 kirjoitti:
Rysyjen murkula painaa 46kg ja 155mm 47kg. Räjähdysainetta ~7kg vs ~10kg. Ei noissa tosiaan isoa eroa ole.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kranaattejakin on aikamoinen valikoima eikä yhden mallin perusteella hirveitä johtopäätöksiä kannata vetää. Voi sanoa, että 152mm on aina 155mm tehokkaampi, koska 152mm pääkäyttäjä käyttää tytärammuksia mitä 155mm käyttäjät harvemmin.
 
Viimeksi muokattu:
Siinä mielessä ollaan jäljessä semmoiset 50 vuotta, että meillä vielä on erikseen prikaati (TSTOS) tykistö ja YLJOPOn pidemmän kantaman tykit. Venäläisessä tykkisuunnittelussa se on erittäin vahvasti havaittavissa. Juuri tuo 2A36 on divisioonan/AKn pitkän kantaman tykkejä, joilla ammutaan vastatykistö ja muita kaukana olevia maaleja ja 2S1/3 sekä D-30 ovat prikaatien lähitulitukea varten. Me nyt ollaan persaukisuuden takia jymähdytetty tähän. Onko se välttämättä paha asia? On se siinä mielessä, että tulenkeskittäminen vaikeutuu huomattavasti ja TSTOSn tykistö ei kykene prikaatin/vast. tykistön tehtäviin mikä heikentää taistelunkestoa. Toisaalta, jos riittää, että hoitaa oman potin niin siihen H63 ja K83-97 ovat soivia vehkeitä.
 
kertakenttään kirjoitti:
2A36 on kyvykäs peli, jolla olisi helposti jättänyt K83(-97) sivurooliin ja jättänyt K98 luonnospöydälle virumaan.
Klikkaa laajentaaksesi...
Old Boy kirjoitti:
152K:n lyhin matka on 8000 m joka johtuu siitä että osapanoksia on ainoastaan kolme. Kyseessä on siten yksinomaan kauaskantoiseksi ylijohdon tykiksi suunniteltu ase kun taas meidän 155 K:t soveltuvat muihinkin tehtäviin. Siis vähän kuten tst- ja rynnäkköpanssarivaunut. Lopputulos tällaisessa kompromissitykissä ei tietenkään sitten ollut yhtä hyvä kuin vasiten tiettyyn tarkoitukseen suunnitellussa.
Klikkaa laajentaaksesi...
@kertakenttään kerkisi lukea aikaisemmin tänään toiseen ketjuun postaamani vastauksen mutta kopioidaan se nyt vielä tähän. Alla vielä kuva tästä jyhkeästä vehkeestä.

Mitä taas tulee ylempänä olevaan hölynpölyyn 152 vs 155 kranaattien r-ainemääristä niin todettakoon että varsinaisen työn tekevät ne sirpaleet. Joita tietenkin syntyy enemmän/isompia jos r-ainetta on vähemmän.



IMG_3037 – Kopio.webp
 
Tuon M795 osalta tilanne on se että kranaatissa on lähdetty liikkeelle parantamalla maalivaikutusta. Eli räjähdeaineen määrä ei ole pois sirpaloituvasta massasta ja näin ollen sillä on todennäköisesti melkoisesti suurempi vaikutus maalialueella perinteisiin ja erityisesti pitkänkantaman ammuksiin verrattuna.
 
peelo kirjoitti:
räjähdeaineen määrä ei ole pois sirpaloituvasta massasta
Klikkaa laajentaaksesi...
Länsikranaattien seosräjähteet ovat yleisesti tehokkaampia kuin itäkamat. Perustuu suurempaan palonopeuteen joka antaa sirpaleille enemmän vauhtia. Kuoren rakenteessa on myös jonkin verran eroja. Mutta kun paino on sama on jompaa kumpaa jätettävä pois, joko r-ainetta tai ammuskuorta eli sirpaloituvaa massaa.
 
Old Boy kirjoitti:
Länsikranaattien seosräjähteet ovat yleisesti tehokkaampia kuin itäkamat. Perustuu suurempaan palonopeuteen joka antaa sirpaleille enemmän vauhtia. Kuoren rakenteessa on myös jonkin verran eroja. Mutta kun paino on sama on jompaa kumpaa jätettävä pois, joko r-ainetta tai ammuskuorta eli sirpaloituvaa massaa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Räjähteen määrät on aikaisemmin mainittu ja vaikka en suoraan alleviivaakkaan tuota räjähteiden laatueroja (RDX pohjaisia taitavat hekin käyttää jossakin määrin, eli eivät käytä pelkästää TNT:tä), niin ainakin lännessä käytetään enemmän IM räjähteitä. Jos noiden sirpaleiden lähtönopeudet ovat naapurissa hitaammat, niin se voi hyvinkin johtua räjähteiden määrästä. Mutta mikä minua enemmän kiinnostaa on ero metalleissa? Jotenkin veikkaisin, että naapurissa sen kranaatin hintaa katsotaan enemmän, eikä sitä miten se sirpaloituu.
 
Old Boy kirjoitti:
Länsikranaattien seosräjähteet ovat yleisesti tehokkaampia kuin itäkamat. Perustuu suurempaan palonopeuteen joka antaa sirpaleille enemmän vauhtia. Kuoren rakenteessa on myös jonkin verran eroja. Mutta kun paino on sama on jompaa kumpaa jätettävä pois, joko r-ainetta tai ammuskuorta eli sirpaloituvaa massaa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Niin no juuri tuossa M795 on lähdetty eri tielle eli parantamaan maalivaikutusta. Kaikki kranaatit eivät myöskään ole saman painoisia vaan painot taitaa olla hiukan päälle 40 kilosta aina tuonne lähes 50 kg. Nammon HE-ERin osalta tilanne on varmasti noin eli siellä sirpaloituvaa massaa on pakko olla vähemmän siellähän on myös perävirtausyksikkö jota M795 ei ole. HE-ER on siis todella pitkänkantaman ammus. Molempia tarvittaisiin, mutta kumman tyyppisellä olisi sitten enemmän tilausta?
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top