Joku on jo ehka huomannutkin, etta en usko "aropupu paa-puskaan" versioihin historiasta, vaan otan tarkemmin selvaa (tuo aropupu-lahestymistapa on siitakin huono, kun arolla on niin vahan puskia).
Vahan niinkuin tykiston haarukoinnissa, ensimmainen laukaus (500 AMOS-yksikkoa; kirje niista ulkomailta) sai vastaansa jaatavan hiljaisuuden. Eika mikaan ihmekaan: lahestyminen tehtiin poliittisella tasolla, paatos tehtiin poliittisella tasolla; piste ja loppunkasitelty. Siina erehdytaan, jos taalla luullaan, ettei naista maailmalla (spesiaalijulkaisuissa) kirjoiteta.
Tama toinen laukaus muodosti haarukan, jossa maali - todettuaan olevansa juuri haarukan keskella - lahti rivakasti liikkeelle. Kiitos kaikkien lukijoiden puolesta siita.
Tuon yhden tarinan siita, kuinka Nambian rauhallinen vallansiirto todellisuudessa toteutettiin asein (ja kenen toimesta) pari paivaa ennen suomalaispataljoonan saapumista laitoin ihan sen takia tanne, kun YK:n virallinen peittelyhistoria ajoittain saavuttaa suomalaisen tason - ja olihan siina Ahtisaaren ja FinBatin kautta jonkinlainen epasuora yhteyskin.
- seuraavaksi voisin kertoa, kuinka ja kenen toimesta estettiin jo tehty kauppa 200:n pyoralavettisen, taman samaisen tykin johdannaisen myyminen Pretorian tehtailta Saddam Husseinille
- vaan enpa kerro. Ei sen takia, etta taalla kaikenlaiset loanheittajat katsovat oikeudekseen nimitella minua (eli ovat ei-ansaitseva yleiso
). Vaan siksi, etta vaikka "kuka" on ehtinyt jo historiankirjoitukseen mukaan, niin "miten" taitaa olla viela "hush-hush" arkistoissa.