Tykistö

[SJ]

http://en.wikipedia.org/wiki/M109A3GN

Hieman nettiä selattuani huomasin tälläisen jutun: Norja päivitti 14 M-109:ä hintaan 660 000 USD. En tiedä, että paljonko hyväkuntoinen mutta vanhaa mallia oleva M-109 maksaa, mutta tuo päivitys ei olisi pahan hintainen. Ase toki olisi vain M-109, mutta sille on hyvä ammusvalikoima saatavilla.

Samassa jutussa mainitaan, että PzH-2000 kalustoa olisi ollut tarjolla hintaan 830 000 USD/kpl.

 

[Iso-Mursu]

http://en.wikipedia.org/wiki/M109A3GN

Hieman nettiä selattuani huomasin tälläisen jutun: Norja päivitti 14 M-109:ä hintaan 660 000 USD. En tiedä, että paljonko hyväkuntoinen mutta vanhaa mallia oleva M-109 maksaa, mutta tuo päivitys ei olisi pahan hintainen. Ase toki olisi vain M-109, mutta sille on hyvä ammusvalikoima saatavilla.

Samassa jutussa mainitaan, että PzH-2000 kalustoa olisi ollut tarjolla hintaan 830 000 USD/kpl.

Joku tuollainen netti löytö aikoinaan laukaisi minun fetissini länsimaiseen 155mm kalustoon.

Viidelle alueelliselle taisteluryhmälle á 36 putkea niin olisi pallukoille vähän tukea ja turvaa

 

[SJ]

http://en.wikipedia.org/wiki/M109A3GN

Hieman nettiä selattuani huomasin tälläisen jutun: Norja päivitti 14 M-109:ä hintaan 660 000 USD. En tiedä, että paljonko hyväkuntoinen mutta vanhaa mallia oleva M-109 maksaa, mutta tuo päivitys ei olisi pahan hintainen. Ase toki olisi vain M-109, mutta sille on hyvä ammusvalikoima saatavilla.

Samassa jutussa mainitaan, että PzH-2000 kalustoa olisi ollut tarjolla hintaan 830 000 USD/kpl.

Joku tuollainen netti löytö aikoinaan laukaisi minun fetissini länsimaiseen 155mm kalustoon.

Viidelle alueelliselle taisteluryhmälle á 36 putkea niin olisi pallukoille vähän tukea ja turvaa

Itse edelleen sijoittaisin nuo ylempään portaaseen, että niitä voisi käyttää keskitetysti. Mutta alkuun noita pitäisi saada käyttöön ja siinä ensinnäkin saatettaisiin joutua karsimaan kaupan koosta (luultavasti vain ~36 putkea) ja silloinkin osa, ellei jopa kaikki, pitäisi sijoittaa rannikkotykistölle (ei välttämättä huono idea, jos ne on kuitenkin käytettävissä oikeissa paikoissa).

 

[Iso-Mursu]

http://en.wikipedia.org/wiki/M109A3GN

Hieman nettiä selattuani huomasin tälläisen jutun: Norja päivitti 14 M-109:ä hintaan 660 000 USD. En tiedä, että paljonko hyväkuntoinen mutta vanhaa mallia oleva M-109 maksaa, mutta tuo päivitys ei olisi pahan hintainen. Ase toki olisi vain M-109, mutta sille on hyvä ammusvalikoima saatavilla.

Samassa jutussa mainitaan, että PzH-2000 kalustoa olisi ollut tarjolla hintaan 830 000 USD/kpl.

Joku tuollainen netti löytö aikoinaan laukaisi minun fetissini länsimaiseen 155mm kalustoon.

Viidelle alueelliselle taisteluryhmälle á 36 putkea niin olisi pallukoille vähän tukea ja turvaa

Itse edelleen sijoittaisin nuo ylempään portaaseen, että niitä voisi käyttää keskitetysti. Mutta alkuun noita pitäisi saada käyttöön ja siinä ensinnäkin saatettaisiin joutua karsimaan kaupan koosta (luultavasti vain ~36 putkea) ja silloinkin osa, ellei jopa kaikki, pitäisi sijoittaa rannikkotykistölle (ei välttämättä huono idea, jos ne on kuitenkin käytettävissä oikeissa paikoissa).

155mm kalustoa tuntuu olevan poistossa ympäri Eurooppaa.. Tosin liekkö jo kaikki stenattuina

 

[SJ]

http://en.wikipedia.org/wiki/M109A3GN

Hieman nettiä selattuani huomasin tälläisen jutun: Norja päivitti 14 M-109:ä hintaan 660 000 USD. En tiedä, että paljonko hyväkuntoinen mutta vanhaa mallia oleva M-109 maksaa, mutta tuo päivitys ei olisi pahan hintainen. Ase toki olisi vain M-109, mutta sille on hyvä ammusvalikoima saatavilla.

Samassa jutussa mainitaan, että PzH-2000 kalustoa olisi ollut tarjolla hintaan 830 000 USD/kpl.

Joku tuollainen netti löytö aikoinaan laukaisi minun fetissini länsimaiseen 155mm kalustoon.

Viidelle alueelliselle taisteluryhmälle á 36 putkea niin olisi pallukoille vähän tukea ja turvaa

Itse edelleen sijoittaisin nuo ylempään portaaseen, että niitä voisi käyttää keskitetysti. Mutta alkuun noita pitäisi saada käyttöön ja siinä ensinnäkin saatettaisiin joutua karsimaan kaupan koosta (luultavasti vain ~36 putkea) ja silloinkin osa, ellei jopa kaikki, pitäisi sijoittaa rannikkotykistölle (ei välttämättä huono idea, jos ne on kuitenkin käytettävissä oikeissa paikoissa).

155mm kalustoa tuntuu olevan poistossa ympäri Eurooppaa.. Tosin liekkö jo kaikki stenattuina

Sitä on liikkeellä. Tuossa taannoin huomasin myös, että esim. kreikka on poistamassa kasan M-110 telahaupitseja. Ne on toki vanhoja ja kaliberi on aika outo, mutta koska nykyään on saatavilla kranaatteihin gps -ohjaus asettamalla guidance kit sytyttimen paikalle, niin tuollainen 8 tuumainen kanuuna voisi saada lisäyksen elinkaareensa.

 

[Iso-Mursu]

Sitä on liikkeellä. Tuossa taannoin huomasin myös, että esim. kreikka on poistamassa kasan M-110 telahaupitseja. Ne on toki vanhoja ja kaliberi on aika outo, mutta koska nykyään on saatavilla kranaatteihin gps -ohjaus asettamalla guidance kit sytyttimen paikalle, niin tuollainen 8 tuumainen kanuuna voisi saada lisäyksen elinkaareensa.

Jossain oli juttua että joku Italia olisi ollut muutama vuosi sitten poistamassa 155mm kalustoaan melkein saman määrän mitä olen täällä haaveillut.

Märkiä unelmiahan nämä taas kerran ovat. Mutta viime vuosina olisi voinut ostaa monipuolisesti kierrätyskalustoa ja modernisoida sitä parannuksi.

Enkä tarkoita pelkkiä Leopardeja, vaikka niiitäkin olisi kiva olla lisää

 

[adam7]

Kun herrat nyt ovat "shoppailemassa" kalustoa, muistutan että puhumme asejärjestelmistä emmekä jostain tykeistä/telatykseistä. Asejärjestelmään kuuluu myös ammukset, koulutusjärjestelmä ja huoltojärjestelmä. Edelleen kuuluu mukaan ammuksien tuotanto/hankinta jos syvän rauhan olosuhteet kuumenevat.

Kun meillä on noihin olemassaoleviin kalustoihin tarpeeksi (?) ammuksia, uusien järjestelmien hankinnat ajoittunevat vanhojen ammusvarastojen vanhentumisiin. Ei noita järjestelmiä meillä shoppailla kuten Blackhawkeja Ruotsiin, eli tosta noin vaan.

 

[RistoJ]

Kun herrat nyt ovat "shoppailemassa" kalustoa, muistutan että puhumme asejärjestelmistä emmekä jostain tykeistä/telatykseistä. Asejärjestelmään kuuluu myös ammukset, koulutusjärjestelmä ja huoltojärjestelmä. Edelleen kuuluu mukaan ammuksien tuotanto/hankinta jos syvän rauhan olosuhteet kuumenevat.

Kun meillä on noihin olemassaoleviin kalustoihin tarpeeksi (?) ammuksia, uusien järjestelmien hankinnat ajoittunevat vanhojen ammusvarastojen vanhentumisiin. Ei noita järjestelmiä meillä shoppailla kuten Blackhawkeja Ruotsiin, eli tosta noin vaan.

Juuri näin. Itse hankkisin ensiksi kunnon a-tarvikkeet 298 RASKH 06:n ja miettisin mitä kaikkea nykyiset tykit tarvitsevat (a-tarvikkeita, paikannuslaitteita jne).

 

[Hande]

Juuri näin. Itse hankkisin ensiksi kunnon a-tarvikkeet 298 RASKH 06:n ja miettisin mitä kaikkea nykyiset tykit tarvitsevat (a-tarvikkeita, paikannuslaitteita jne).

Saadaanko MLRS:n enää kunnon a-tarvikkeita siinä mielessä, kuin hankintavaiheessa ajateltiin. Sittemmin olemme kuitenkin tosiasiallisesti liittyneet rypäleaseiden kieltosopimukseen.

 

[Tvälups]

MLRS:n rooli muuttuu ATACMS -hankinnan myötä miinalingosta ohjusalustaksi.

 

[Hande]

MLRS:n rooli muuttuu ATACMS -hankinnan myötä miinalingosta ohjusalustaksi.

Onhan ATACMS ollut koko ajan esillä yhtenä a-tarvikevaihtoehtona. Jostain syystä teholtaan lähes kymmenkertaisista kuorma-ammuksista puolustuksemme uutena kulmakivenä ja suorastaan elinehtona ei ole puhuttu halaistua sanaa sitten Kaskealan aikojen. Ovatko suunnitelmat ehkä massawanhenneet? :a-rolleyes:

 

[RistoJ]

MLRS:n rooli muuttuu ATACMS -hankinnan myötä miinalingosta ohjusalustaksi.

Onhan ATACMS ollut koko ajan esillä yhtenä a-tarvikevaihtoehtona. Jostain syystä teholtaan lähes kymmenkertaisista kuorma-ammuksista puolustuksemme uutena kulmakivenä ja suorastaan elinehtona ei ole puhuttu halaistua sanaa sitten Kaskealan aikojen. Ovatko suunnitelmat ehkä massawanhenneet? :a-rolleyes:

Kyllähän GMLRS:n on olemassa tai ainakin kehitteillä useampiakin a-tarvikevaihtoehtoja myös aluemaaleja vastaan tehoavia. Kyllähän yksittäis (unitary) kärjelläkin varustettuna se varmasti olisi monessa tilanteessa tehokas suuren kantaman ja tarkkuuden takia. Jos yksi MLRS ampuu kaikki 12 rakettia niin jokainen niistä voitaisiin ohjata omaan maalipisteeseensä ja kyllä 12 suunnilleen 250 kg lentopommia tuhovaikutukseltaan vastaavaa rakettia tekee aikamoista jälkeä myös aluemaaleja vastaan.

 

[SJ]

MLRS:n rooli muuttuu ATACMS -hankinnan myötä miinalingosta ohjusalustaksi.

Onhan ATACMS ollut koko ajan esillä yhtenä a-tarvikevaihtoehtona. Jostain syystä teholtaan lähes kymmenkertaisista kuorma-ammuksista puolustuksemme uutena kulmakivenä ja suorastaan elinehtona ei ole puhuttu halaistua sanaa sitten Kaskealan aikojen. Ovatko suunnitelmat ehkä massawanhenneet? :a-rolleyes:

Kyllä ne vaan vanheni poliittisen korrektiuden tullessa kuvaan. Mutta toivotaan, että markkinoille tulee vielä sellaisia sirotteita mitkä ovat sallittuja. Siis ne maaliin hakeutuvat PST -sirotteet.

 

[Hande]

Kyllähän GMLRS:n on olemassa tai ainakin kehitteillä useampiakin a-tarvikevaihtoehtoja myös aluemaaleja vastaan tehoavia. Kyllähän yksittäis (unitary) kärjelläkin varustettuna se varmasti olisi monessa tilanteessa tehokas suuren kantaman ja tarkkuuden takia. Jos yksi MLRS ampuu kaikki 12 rakettia niin jokainen niistä voitaisiin ohjata omaan maalipisteeseensä ja kyllä 12 suunnilleen 250 kg lentopommia tuhovaikutukseltaan vastaavaa rakettia tekee aikamoista jälkeä myös aluemaaleja vastaan.

Hinta muodostuu kuitenkin hirmuiseksi, jos tavoitellaan aluemaalissa samanlaista tulen tiheyttä, kuin kuorma-ammuksilla. En vähättele unitäärikärkiäkään, ne tuovat joissain maalitilanteissa varmasti parannustakin. Kovasti paljon ovat firman tarinat kuitenkin muutaman vuoden ajalla eläneet, vaikka nyt kaavailtujen rakettien olemassaolo kuuluu jo iskukykytutkimuksessakin huomioidun. Ei ole pikkujuttu siirtää ilman selitystä hankinnat välineeseen, jonka teho onkin keskimäärin vain 15% tutkimuksessa suositellusta. Minussa tuollainen ei ainakaan herätä luottamusta.

Kunhan nyt jotain hankkisivat :a-grin:

 

[SJ]

MLRS:n rooli muuttuu ATACMS -hankinnan myötä miinalingosta ohjusalustaksi.

Onhan ATACMS ollut koko ajan esillä yhtenä a-tarvikevaihtoehtona. Jostain syystä teholtaan lähes kymmenkertaisista kuorma-ammuksista puolustuksemme uutena kulmakivenä ja suorastaan elinehtona ei ole puhuttu halaistua sanaa sitten Kaskealan aikojen. Ovatko suunnitelmat ehkä massawanhenneet? :a-rolleyes:

Kyllähän GMLRS:n on olemassa tai ainakin kehitteillä useampiakin a-tarvikevaihtoehtoja myös aluemaaleja vastaan tehoavia. Kyllähän yksittäis (unitary) kärjelläkin varustettuna se varmasti olisi monessa tilanteessa tehokas suuren kantaman ja tarkkuuden takia. Jos yksi MLRS ampuu kaikki 12 rakettia niin jokainen niistä voitaisiin ohjata omaan maalipisteeseensä ja kyllä 12 suunnilleen 250 kg lentopommia tuhovaikutukseltaan vastaavaa rakettia tekee aikamoista jälkeä myös aluemaaleja vastaan.

Perusraketissa on 90 kilon kärki.

 

[OldSkool]

MLRS:n rooli muuttuu ATACMS -hankinnan myötä miinalingosta ohjusalustaksi.

Onhan ATACMS ollut koko ajan esillä yhtenä a-tarvikevaihtoehtona. Jostain syystä teholtaan lähes kymmenkertaisista kuorma-ammuksista puolustuksemme uutena kulmakivenä ja suorastaan elinehtona ei ole puhuttu halaistua sanaa sitten Kaskealan aikojen. Ovatko suunnitelmat ehkä massawanhenneet? :a-rolleyes:

Kyllä ne vaan vanheni poliittisen korrektiuden tullessa kuvaan. Mutta toivotaan, että markkinoille tulee vielä sellaisia sirotteita mitkä ovat sallittuja. Siis ne maaliin hakeutuvat PST -sirotteet.

Poliittinen korrektius minustakin, nimenomaisesti.
Onko sallitulle sirotteelle markkinoita? Oikeasti, tarpeeksi? Hintalappu "suolainen" mutta "hinnaltaan edullisin"? Montako valmistajaa voisi olla kiinnostunut? Olisiko EU-rooppalaisia yhtään? Hmmm, Suomen kannalta olisi eräänlainen toivetila, että BOFORSilla olisi työn alla ...
Asiasta mitään tietämättä, eikös vasta käynyt niin että jonkin wanhankin tavaran, taisiko olla lentopommit, valmistus euroopassa päättyi. Toverit, älkäämme menettäkö uskoamme vuosia kestävään Harmaaseen Vaiheeseen(TM)!

 

[RistoJ]

MLRS:n rooli muuttuu ATACMS -hankinnan myötä miinalingosta ohjusalustaksi.

Onhan ATACMS ollut koko ajan esillä yhtenä a-tarvikevaihtoehtona. Jostain syystä teholtaan lähes kymmenkertaisista kuorma-ammuksista puolustuksemme uutena kulmakivenä ja suorastaan elinehtona ei ole puhuttu halaistua sanaa sitten Kaskealan aikojen. Ovatko suunnitelmat ehkä massawanhenneet? :a-rolleyes:

Kyllähän GMLRS:n on olemassa tai ainakin kehitteillä useampiakin a-tarvikevaihtoehtoja myös aluemaaleja vastaan tehoavia. Kyllähän yksittäis (unitary) kärjelläkin varustettuna se varmasti olisi monessa tilanteessa tehokas suuren kantaman ja tarkkuuden takia. Jos yksi MLRS ampuu kaikki 12 rakettia niin jokainen niistä voitaisiin ohjata omaan maalipisteeseensä ja kyllä 12 suunnilleen 250 kg lentopommia tuhovaikutukseltaan vastaavaa rakettia tekee aikamoista jälkeä myös aluemaaleja vastaan.

Perusraketissa on 90 kilon kärki.

Niin on. Se on suunnilleen saman kokoinen kuin amerikkalaisissa 500 paunan eli 227 kilon pommeissa ja vain vähän pienempi kuin itänaapurin 250 kg lentopommeissa (esim. FAB-250) joissa on vähän yli 100 kg taistelukärki. Suurin osa lentopommienkin painosta on rungon ja siivekkeiden paino.

Noiden lentopommien tehosta muistelisin siten, että painevaikutus on tappava jonnekin 12-15 m säteelle ja sirpalevaikutus on tappava ainakin 100 m päähän. Veikkaan, että MLRS-rakettien tuhovaikutus on aika lähellä vastaavaa.

Tuosta voikin laskea, että kun GMLRS-raketit voidaan ampua muutaman metrin tarkkuudella kohteeseen, niin yhden MLRS-vaunun täyslaidallinen (12 kpl) unitaarikärkisiä rakettejakin pystyy pistämään esim. tiellä menevän kolonnan 2-3 km matkalta aika heikkoon kuntoon. Suurin osa panssaroimattomista ajoneuvoista tuhoutuisi ja myös iso osa panssariajoneuvoistakin vähintään vaurioituisi. Ei ihan mikään heikko saavutus, vaikka tytärammuksia käyttämällä vaikutus voisi olla vielä suurempi.

 

[SJ]

MLRS:n rooli muuttuu ATACMS -hankinnan myötä miinalingosta ohjusalustaksi.

Onhan ATACMS ollut koko ajan esillä yhtenä a-tarvikevaihtoehtona. Jostain syystä teholtaan lähes kymmenkertaisista kuorma-ammuksista puolustuksemme uutena kulmakivenä ja suorastaan elinehtona ei ole puhuttu halaistua sanaa sitten Kaskealan aikojen. Ovatko suunnitelmat ehkä massawanhenneet? :a-rolleyes:

Kyllähän GMLRS:n on olemassa tai ainakin kehitteillä useampiakin a-tarvikevaihtoehtoja myös aluemaaleja vastaan tehoavia. Kyllähän yksittäis (unitary) kärjelläkin varustettuna se varmasti olisi monessa tilanteessa tehokas suuren kantaman ja tarkkuuden takia. Jos yksi MLRS ampuu kaikki 12 rakettia niin jokainen niistä voitaisiin ohjata omaan maalipisteeseensä ja kyllä 12 suunnilleen 250 kg lentopommia tuhovaikutukseltaan vastaavaa rakettia tekee aikamoista jälkeä myös aluemaaleja vastaan.

Perusraketissa on 90 kilon kärki.

Niin on. Se on suunnilleen saman kokoinen kuin amerikkalaisissa 500 paunan eli 227 kilon pommeissa ja vain vähän pienempi kuin itänaapurin 250 kg lentopommeissa (esim. FAB-250) joissa on vähän yli 100 kg taistelukärki. Suurin osa lentopommienkin painosta on rungon ja siivekkeiden paino.

Sikäli kun tiedän, niin taistelukärki ei ole sama kuin räjähdelataus, vaan sisältää myös sen sirpaloituvan kuoren. ATACMS:ssa on mainittu olevan 500 paunan taistelukärki, joka vastaa 500 paunan lentopommia. Noissa lentopommeissa n. puolet painosta on rautaa ja se toinen puoli on räjähdettä (ohjaus paketit toki tuovat lisää painoa). Ja kuten sanottua, niin siinä perus raketissa se kärki on vain 90 kiloa (siis räjähdettä on oletettavasti 40-50 kiloa), eli aikapaljon pienempi kuin noissa isoissa.

 

[RistoJ]

Onhan ATACMS ollut koko ajan esillä yhtenä a-tarvikevaihtoehtona. Jostain syystä teholtaan lähes kymmenkertaisista kuorma-ammuksista puolustuksemme uutena kulmakivenä ja suorastaan elinehtona ei ole puhuttu halaistua sanaa sitten Kaskealan aikojen. Ovatko suunnitelmat ehkä massawanhenneet? :a-rolleyes:

Kyllähän GMLRS:n on olemassa tai ainakin kehitteillä useampiakin a-tarvikevaihtoehtoja myös aluemaaleja vastaan tehoavia. Kyllähän yksittäis (unitary) kärjelläkin varustettuna se varmasti olisi monessa tilanteessa tehokas suuren kantaman ja tarkkuuden takia. Jos yksi MLRS ampuu kaikki 12 rakettia niin jokainen niistä voitaisiin ohjata omaan maalipisteeseensä ja kyllä 12 suunnilleen 250 kg lentopommia tuhovaikutukseltaan vastaavaa rakettia tekee aikamoista jälkeä myös aluemaaleja vastaan.

Perusraketissa on 90 kilon kärki.

Niin on. Se on suunnilleen saman kokoinen kuin amerikkalaisissa 500 paunan eli 227 kilon pommeissa ja vain vähän pienempi kuin itänaapurin 250 kg lentopommeissa (esim. FAB-250) joissa on vähän yli 100 kg taistelukärki. Suurin osa lentopommienkin painosta on rungon ja siivekkeiden paino.

Sikäli kun tiedän, niin taistelukärki ei ole sama kuin räjähdelataus, vaan sisältää myös sen sirpaloituvan kuoren. ATACMS:ssa on mainittu olevan 500 paunan taistelukärki, joka vastaa 500 paunan lentopommia. Noissa lentopommeissa n. puolet painosta on rautaa ja se toinen puoli on räjähdettä (ohjaus paketit toki tuovat lisää painoa). Ja kuten sanottua, niin siinä perus raketissa se kärki on vain 90 kiloa (siis räjähdettä on oletettavasti 40-50 kiloa), eli aikapaljon pienempi kuin noissa isoissa.

Voit olla hyvinkin oikeassa, vaikkakin tuosta tst-kärjestä kerrotaan sen olevan "200-pound class high-explosive charge". Toisaalta venäläisessä 220 mm raketinheittimessä (Uragan) olevat raketit sisältävät reilu 50 kg räjähdeainetta joten luultavasti MLRS:n vähän isommat raketit sisältävät ainakin saman räjähdeainemäärän. Yhden raketin tuhovaikutus on ehkä kuitenkin pienempi kuin väittämälläni 250 kg lentopommilla mutta luultavasti ei kuitenkaan valtavan paljon. Kun tarkkuus on parin metrin luokkaa niin tehoa pitäisi olla aika hyvin myös aluemaalejakin vastaan ilman tytärammuksia. Tytärammuksilla olisi kyllä toki paikkansa (erityisesti panssaroituja maaleja vastaan toimivilla).

 

[SJ]

Kyllähän GMLRS:n on olemassa tai ainakin kehitteillä useampiakin a-tarvikevaihtoehtoja myös aluemaaleja vastaan tehoavia. Kyllähän yksittäis (unitary) kärjelläkin varustettuna se varmasti olisi monessa tilanteessa tehokas suuren kantaman ja tarkkuuden takia. Jos yksi MLRS ampuu kaikki 12 rakettia niin jokainen niistä voitaisiin ohjata omaan maalipisteeseensä ja kyllä 12 suunnilleen 250 kg lentopommia tuhovaikutukseltaan vastaavaa rakettia tekee aikamoista jälkeä myös aluemaaleja vastaan.

Perusraketissa on 90 kilon kärki.

Niin on. Se on suunnilleen saman kokoinen kuin amerikkalaisissa 500 paunan eli 227 kilon pommeissa ja vain vähän pienempi kuin itänaapurin 250 kg lentopommeissa (esim. FAB-250) joissa on vähän yli 100 kg taistelukärki. Suurin osa lentopommienkin painosta on rungon ja siivekkeiden paino.

Sikäli kun tiedän, niin taistelukärki ei ole sama kuin räjähdelataus, vaan sisältää myös sen sirpaloituvan kuoren. ATACMS:ssa on mainittu olevan 500 paunan taistelukärki, joka vastaa 500 paunan lentopommia. Noissa lentopommeissa n. puolet painosta on rautaa ja se toinen puoli on räjähdettä (ohjaus paketit toki tuovat lisää painoa). Ja kuten sanottua, niin siinä perus raketissa se kärki on vain 90 kiloa (siis räjähdettä on oletettavasti 40-50 kiloa), eli aikapaljon pienempi kuin noissa isoissa.

Voit olla hyvinkin oikeassa, vaikkakin tuosta tst-kärjestä kerrotaan sen olevan "200-pound class high-explosive charge". Toisaalta venäläisessä 220 mm raketinheittimessä (Uragan) olevat raketit sisältävät reilu 50 kg räjähdeainetta joten luultavasti MLRS:n vähän isommat raketit sisältävät ainakin saman räjähdeainemäärän. Yhden raketin tuhovaikutus on ehkä kuitenkin pienempi kuin väittämälläni 250 kg lentopommilla mutta luultavasti ei kuitenkaan valtavan paljon. Kun tarkkuus on parin metrin luokkaa niin tehoa pitäisi olla aika hyvin myös aluemaalejakin vastaan ilman tytärammuksia. Tytärammuksilla olisi kyllä toki paikkansa (erityisesti panssaroituja maaleja vastaan toimivilla).

Niin, siis hieman tarkennan tuota aikaisempaa viestiäni, tarkoituksenani ei ollut sinällään väitellä ammuksen tuhovoimaa, vaan tarkoitus oli oikaista tuo ilmeinen sekaannus ATACMS:n ja GMLRS:n välillä. Mitä taas tulee tuhovoimaan, niin HE kärkien teho ei hirveästi kasva vaikka koko tuplaantuu.