Tykistö

hessukessu kirjoitti:
Anyway, lennokki on kallis ja hidas ja vaikea käyttää, sekä helppo ampua alas. Tiedusteluraketti tai ammus on ainakin hieman halvempi, erittäin nopea ja helppo käyttää ja miltei mahdoton ampua alas.

Mutta kertakäyttöinen. Ne sopisivat toki tuollaisiin ylilentoihin, mutta sivustoja niillä ei voi valvoa.
 
hessukessu kirjoitti:
Kuka on puhunut mitään siitä, että se aukeaisi muutaman sadan metrin korkeudessa? Voihan se aueta 12km korkeudessakin ja leijailla sieltä alaspäin. Eivät sensorisysteemit, joita lennokeihin laitetaan, kauheasti tilaa vie, eikä tuonkaan tarvitse viedä. Tiedonsiirto tuskin on ylitsepääsemätön ongelma, mutta miksikäs ei voisi valokuitua siihen käyttää, vai tuleeko liian kalliiksi? Luulisi olevan aika näppärää, jos MLRS:n 12 putkeen voisi yhteen laittaa tuollaisen ja ampua sen kohdealueen yläpuolelle tiedustelemaan ja välittämään tietoa. Kun tieto on äkkiä sieltä saatu, voidaan loput 11 putkea ampua täsmällisesti pistemaaleihinsa ko. alueella samantien...tai sitten pudottamaan sirotteensa/panssariammuksensa/whatever optimaalisiin kohtiin. Lopuksi tuolla tiedusteluraketti voisi arvioida osumien tehoa.

Anyway, lennokki on kallis ja hidas ja vaikea käyttää, sekä helppo ampua alas. Tiedusteluraketti tai ammus on ainakin hieman halvempi, erittäin nopea ja helppo käyttää ja miltei mahdoton ampua alas.

Haluan nähdä sinun kuitusi joka on vaikka 30km pitkä.
 
hessukessu kirjoitti:
Kuka on puhunut mitään siitä, että se aukeaisi muutaman sadan metrin korkeudessa? Voihan se aueta 12km korkeudessakin ja leijailla sieltä alaspäin. Eivät sensorisysteemit, joita lennokeihin laitetaan, kauheasti tilaa vie, eikä tuonkaan tarvitse viedä. Tiedonsiirto tuskin on ylitsepääsemätön ongelma, mutta miksikäs ei voisi valokuitua siihen käyttää, vai tuleeko liian kalliiksi? Luulisi olevan aika näppärää, jos MLRS:n 12 putkeen voisi yhteen laittaa tuollaisen ja ampua sen kohdealueen yläpuolelle tiedustelemaan ja välittämään tietoa. Kun tieto on äkkiä sieltä saatu, voidaan loput 11 putkea ampua täsmällisesti pistemaaleihinsa ko. alueella samantien...tai sitten pudottamaan sirotteensa/panssariammuksensa/whatever optimaalisiin kohtiin. Lopuksi tuolla tiedusteluraketti voisi arvioida osumien tehoa.

Anyway, lennokki on kallis ja hidas ja vaikea käyttää, sekä helppo ampua alas. Tiedusteluraketti tai ammus on ainakin hieman halvempi, erittäin nopea ja helppo käyttää ja miltei mahdoton ampua alas.

Sensorit ja muut järjestelmät (kuten tiedonsiirto) täytyisi tehdä sellaisiksi, että ne kestävät raketin lähtökiihdytyksen (joka on varmasti lähempänä 100 G:tä). MLRS:n raketti kiihtyy rajummin kuin useimmat ilmatorjuntaohjukset (erityisesti omalla hakupäällä varustetut). Lennokissa järjestelmien ei tarvitse kestää tuollaisia valtaisia kiihtyvyyksiä, eli lennokeihin ne on paljon helpompi ja halvempi tehdä kuin rakettiin. Rakettiversio maksaisi varmasti paljon pelkästään tuon takia.

Valokuidun voi tosiaan unohtaa jo pelkästään tuon lähtökiihdytyksen ja raketin suuren nopeuden vuoksi. Kuitu yksinkertaisesti repeytyisi heti kättelyssä (eli raketin lähtökiihdytyksessä) irti. Toisaalta se ei myöskään kestäisi rakettimoottorin liekkiä, joka polttaisi sen heti poikki. Valokuituohjuksissa (kuten Spike pst-ohjus tai Polyphem-ohjus) rakettimoottorit osoittavat vinosti sivulle ja valokuitu purkautuu ohjuksen perästä. Niissä myös maksiminopeus on luokkaa 150-200 m/s kun MLRS-raketin nopeus on kymmenkertainen.
 
Minkä vuoksi SEN MLRS-ohjuksen lähtönopeuden pitäisi olla sama kuin muiden MLRS-ohjusten?
 
Jos lähtönopeutta halutaan laskea, joudutaan suunnittelemaan uusi ohjus. Olen antanut itseni ymmärtää, ettei ohjuksen nopeuksia noin vain muutella ilman että se vaikuttaa lentorataan/ominaisuuksiin.

Muistelisin israelilaisten kehittäneen 40mm ampumalaitteella ammuttavan kameran. etenikö ikinä tuotantoon on toinen juttu, muistelisin kameran olleen kertakäyttöinen ja se tuhoutui osuessaan maahan.
 
kimmo.j kirjoitti:
--

Muistelisin israelilaisten kehittäneen 40mm ampumalaitteella ammuttavan kameran. etenikö ikinä tuotantoon on toinen juttu, muistelisin kameran olleen kertakäyttöinen ja se tuhoutui osuessaan maahan.

http://articles.janes.com/articles/Janes-Ammunition-Handbook/MEI-HUNTIR-40-mm-LV-video-reconnaissance-round-United-States.html

En tiedä onko tämä mitä tarkoitat, mutta toimii samallalailla.

Eli tuolla saa noin 5min kuvaa 200m korkeudesta. Kuva näkyy iPadin tapaisessa laitteessa.
 
kimmo.j kirjoitti:
Jos lähtönopeutta halutaan laskea, joudutaan suunnittelemaan uusi ohjus. Olen antanut itseni ymmärtää, ettei ohjuksen nopeuksia noin vain muutella ilman että se vaikuttaa lentorataan/ominaisuuksiin.

Muistelisin israelilaisten kehittäneen 40mm ampumalaitteella ammuttavan kameran. etenikö ikinä tuotantoon on toinen juttu, muistelisin kameran olleen kertakäyttöinen ja se tuhoutui osuessaan maahan.

Juuri näin. Lähtönopeutta pitäisi pudottaa rajusti, jotta siitä olisi hyötyä ja tuo tarkoittaisi täysin uudenlaisen ohjuksen suunnittelua ja tekemistä tuota varten. Se tarkoittaisi paljon hienostuneempaa ja kalliimpaa moottoriratkaisua kuin nykyisien rakettien suht yksinkertainen ja halpa moottori. Lähtönopeuden pitäisi olla pieni ja kiihdytys hyvin hidas ja todella pitkä. Tämä tarkoittaisi myös täysin uudenlaisen siiveke- ja ohjausjärjestelmän tekemistä (koska lentoprofiili olisi aivan erilainen kuin aikaisemmin), jotta ohjus/raketti ei tulisi heti tonttiin kun se ammutaan raketinheittimellä ja jotta se osuisi halutulle alueelle. Hintalappu ei todellakaan olisi halpa.

40 mm kranaatinheitin puolestaan on aika hyvä tuollaiseen, koska lähtönopeus on muutenkin todella pieni ja kiihtyvyys voidaan helposti hallita eikä tarkkuudella ole kovin paljon väliä lyhyen a-etäisyyden takia. Isommatkin kranaatinheittimet voisivat sopia tuollaisten kertakäyttöisten tiedusteluammusten ampumiseen. Esimerkiksi tällainen
 
155/52 kenttätykin kranaatti kiihtyy 0->950m/s noin 8 metrin matkalla, josta keskikiihtyvyydeksi tulee noin 5750G. Ammusten elektroniikan (Bonus, Excalibur, Krasnopol, sirotteiden itsetuhomekanismit jne) täytyy kestää tuo, joten 100G ei välttämättä ole kummoinen raja.
 
rukkaskikka kirjoitti:
155/52 kenttätykin kranaatti kiihtyy 0->950m/s noin 8 metrin matkalla, josta keskikiihtyvyydeksi tulee noin 5750G. Ammusten elektroniikan (Bonus, Excalibur, Krasnopol, sirotteiden itsetuhomekanismit jne) täytyy kestää tuo, joten 100G ei välttämättä ole kummoinen raja.

Ei varmaankaan ole onglema, ellei kameratekniikka pistä sekaan omia ongelmia, mutta tuo valokuitu idea on kokonaan poissa laskuista, koska Spike -ohjuksessa oleva valokuitu oli aikanaan uusinta uutta ja nimenomaan tarkoitukseen kehitettyä hi-tech:iä.

Niin, ja raketeissa saattaa olla kranaattiin vielä se etu, että rakettia ei ammuta rihlatusta putkesta, joten se vaikeimmin hallittava kiihtyvyyden suunta ei ole haittana.
 
rukkaskikka kirjoitti:
155/52 kenttätykin kranaatti kiihtyy 0->950m/s noin 8 metrin matkalla, josta keskikiihtyvyydeksi tulee noin 5750G. Ammusten elektroniikan (Bonus, Excalibur, Krasnopol, sirotteiden itsetuhomekanismit jne) täytyy kestää tuo, joten 100G ei välttämättä ole kummoinen raja.

No eihän se toki mikään mahdoton ongelma olisi ja teknisesti onnistuisi varmasti. Ongelma vain on hinta eli hintalappu nousee aika paljon kun elektroniikka ja optiikka täytyy suunnitella siten että se kestää kiihtyvyyden. Koska ajatus oli halvasta kertakäyttöisestä sensorista, niin sellainen ei onnistu osittain kiihtyvyyden takia. Toinen ongelma on tietysti tiedonsiirto eli kuva pitäisi pystyä siirtämäään vähintään 70-100 km päähän GMLRS-rakettien kanssa (mieluummin lähemmäs 150 km, koska uudet GLMRS+ raketit kantavat yli 120 km). Millä menetelmällä tuo onnistuu halvalla? Valokuitua (tai muutakaan piuhaa) ei kannata edes harkita koska se ei kestä millään mukana kyydissä. Radioteitse tietysti onnistuu mutta riittävän tehokas lähetin riittävällä kaistaleveydellä ei todellakaan ole ihan halpa. Millä varmistetaan että sensori katsoo oikeaan suuntaan? Joko sensoreita on osoittamassa joka suuntaan tai sitten sitä pitäisi pystyä ohjaamaan. Tämä tarkoittaisi taas kalliimpaa ratkaisua, joka todennäköisesti maksaisi saman (ellei enemmänkin kiihtyyvydenkeston takia) kuin vastaava lennokki ja olisi kertakäyttöinen (toisin kuin lennokki). Periaatteessa idea on ihan hyvä, mutta käytännön toteutus voi olla hankala.
 
Itseohjautuvia luoteja (Kiväärillä ammuttavia!) on alettu valmistaa jo. Kuinka moni uskoi esim 20v sitten, että nykyään mukana kulkee tietokone kaikenaikaa?
 
cd313de6.jpg


Suorasuuntaus ammuntoja? http://www.militaryphotos.net/forums/showthread.php?217642-Todays-Photos-Sunday-16th-September-2012&p=6366434&viewfull=1#post6366434
 
2A29 Rapira (MT-12) 100mm sileäputkinen pst-tykki; suorasuuntaustapa siis hyvinkin. Ei oikeastaan tykistöä vaan panssarintorjuntaa (jv).

http://www.enemyforces.net/artillery/rapira.htm
 
Tvälups kirjoitti:
2A29 Rapira (MT-12) 100mm sileäputkinen pst-tykki; suorasuuntaustapa siis hyvinkin. Ei oikeastaan tykistöä vaan panssarintorjuntaa (jv).

http://www.enemyforces.net/artillery/rapira.htm

Ja naapurilla näkyy olevan noita ainakin vahvuuksissa edelleenkin.
 
SJ kirjoitti:
Tvälups kirjoitti:
2A29 Rapira (MT-12) 100mm sileäputkinen pst-tykki; suorasuuntaustapa siis hyvinkin. Ei oikeastaan tykistöä vaan panssarintorjuntaa (jv).

http://www.enemyforces.net/artillery/rapira.htm

Ja naapurilla näkyy olevan noita ainakin vahvuuksissa edelleenkin.

Onkohan tuo yhtään sen pätevämpi, kuin vanhat 75 millin pst-tykit? Kumpikaan ei läpäise modernin vaunun keulaa, mutta kyljestä menee läpi kummallakin.
 
JOKO kirjoitti:
SJ kirjoitti:
Tvälups kirjoitti:
2A29 Rapira (MT-12) 100mm sileäputkinen pst-tykki; suorasuuntaustapa siis hyvinkin. Ei oikeastaan tykistöä vaan panssarintorjuntaa (jv).

http://www.enemyforces.net/artillery/rapira.htm

Ja naapurilla näkyy olevan noita ainakin vahvuuksissa edelleenkin.

Onkohan tuo yhtään sen pätevämpi, kuin vanhat 75 millin pst-tykit? Kumpikaan ei läpäise modernin vaunun keulaa, mutta kyljestä menee läpi kummallakin.

Ei varmaankaan, jos 75 millinen tosiaan läpäisee niin paljon. Jotenkin kuitenkin epäilen ja tuohon 100 milliseen saa alikali ammuksen, eli läpäisyä on ihan eritavalla kuin tuossa 75:ssa. Mutta se syy miksi noita kumpaakaan ei ole juuri enää käytössä on muualla kuin läpäisyssä.
 
According to french economic newspaper La Tribune and other sources, Danish army wants 18 CAESAR 155mm artillery systems, produced by Nexter, at 5.5 millions euros each.
http://www.militaryphotos.net/forums/showthread.php?217767-Danish-army-to-buy-CAESAR-artillery-systems

Ei ihan halpoja edes tuollaiset renkailla kulkevat systeemit, mutta onhan tuo tosin useamman miljoonan halvempi kuin Archer.
 
Teräsmies kirjoitti:
According to french economic newspaper La Tribune and other sources, Danish army wants 18 CAESAR 155mm artillery systems, produced by Nexter, at 5.5 millions euros each.
http://www.militaryphotos.net/forums/showthread.php?217767-Danish-army-to-buy-CAESAR-artillery-systems

Ei ihan halpoja edes tuollaiset renkailla kulkevat systeemit, mutta onhan tuo tosin useamman miljoonan halvempi kuin Archer.

Wikin mukaan PZH-2000 on halvempi. Ja niitä saattaisi saada käytettynä!
 
f1z7yo.jpg
http://www.militaryphotos.net/forums/showthread.php?218683-Today-s-PIX!!-Wednesday-Octiober-10th-2012&p=6402075&viewfull=1#post6402075

Etelä-Koreasta. Vasta-tykistöä ajatellen, hyvä vai huono paikka?
 
Back
Top