Tykistö

[RistoJ]

Niin, siis hieman tarkennan tuota aikaisempaa viestiäni, tarkoituksenani ei ollut sinällään väitellä ammuksen tuhovoimaa, vaan tarkoitus oli oikaista tuo ilmeinen sekaannus ATACMS:n ja GMLRS:n välillä. Mitä taas tulee tuhovoimaan, niin HE kärkien teho ei hirveästi kasva vaikka koko tuplaantuu.

Tämä on kyllä totta ja tietyissä tilanteissa tytärammusten tehoa varmasti tarvittaisiin. Jos ajatellaan että vihollisen joukko olisi levittäytynyt 1 neliökilometrin alueellle, niin rypälekärjellä varustettuja 227 mm raketteja (joissa 404 tytärammusta jokaisessa) tarvitaan noin 24 rakettia (eli kahden MLRS-raketinheitinvaunun täyslaidallinen), jotta koko alue olisi katettu siten että yksi tytärammus osuu 10*10 m alueelle. Näin siis jos raketit saadaan jaettua tasaisesti alueelle ja tytärammukset leviävät tasaisesti. Tuo varmaan riittäisi suojaamatonta jalkaväkeä vastaan aika hyvin. 24 pelkkiä sirpalekärkiä tarkoittaisi sitä, että yksi raketti pitäisi kattaa n. 115 m säteen kokoisen ympyrän. Vaikka raketit tuolloin räjäytettäisiin ilmaräjäytyksinä, niin raketin räjähdysvoima ei varmaan riittäisi vaan tuollaista maalia vastaan raketteja pitäisi olla varmaan 2-3 kertaa enemmän jotta tehovaikutus olisi sama.

Jos taas alueella olisi puhtaasti panssarijoukkoja niin 24 tytärammusta tarkoittaisi sitä, että n. neljäsosa vaunuista saisi osuman yhdestä tytärammuksesta. Raketteja tarvittaisiin siis ehkä 50 kpl jotta tappiot olisivat käytännössä riittävät. Jos käytössä olisi pelkkiä sirpalekärkiä, niin raketteja varmasti tarvittaisiin reilusti enemmän (useita satoja). Tosin jenkkien testien mukaan 155 mm sirpalekranaatti ilmaräjäytyksenä oli riittävä vaurioittamaan aina 30 m säteellä vaunujen optiikkaa, aseista ja muita näkyviä osia. 227 mm raketin pitäisi tehdä sama varmaankin noin 50 m etäisyydellä. Tällöin unitaarikärkisiä raketteja tarvittaisiin maastosta ja maalista riippuen ehkä 2-4 kertainen määrä kuin rypälekärjellä varustettuja jotta vaikutus olisi vastaava.

Harva maali tosin olisi levittäytynyt tasaisesti neliökilometrin alueelle, varsinkaan meikäläisessä maastossa. Suuntaa antavia nuo laskelmat nyt kuitenkin ovat. Rakennuksia ja bunkkereita vastaan tietysti nuo unitaarikärjet olisivat tietysti paljon parempia kuin rypälekärjet. Myös siltavaunut olisivat varmasti paremmin tuhottavissa sirpalekärjellä.

 

[Hande]

Olisiko niin, että molempi parempi ja mielellään vielä Smarttia siihen lisäksi?

 

[SJ]

Olisiko niin, että molempi parempi ja mielellään vielä Smarttia siihen lisäksi?

Joo. Joskin pitää mainita, että meillä on edelleen melkoisesti noita sirpaleen kylväjiä, joten jos smartit saadaan käyttöön, niin ilman rypäleitäkin pärjätään. Joskin koettaisin kasvattaa peruskaluston kantamaa tuonne 30 kilsan tienoille, mikäli 40 kilsaa ei ole mahdollinen. Ja siihen sitten GPS ohjatut ammukset vielä päälle.

 

[baikal]

Liekö mitä sitten kehitteillä? Millaisia unitaareja voidaan kehittää ja mihin tarkkuuteen niissä vielä päästään? Joku unelma kai on, että unitaari ammutaan liikkuvaan kohteeseen ja osumaprosentti huitoo yli 80 prosentin korvilla. Tuollainen unitaari avaisi monenlaisia mahdollisuuksia, mikään ei estä nykyään enää pimeätoimintaa ja sääkin saa olla melkein mitä vain.

Unennäkö: lennokkitiedustelu ravaa ja etsii maaleja, välittää tuliasemiin suoraan ja karjut latovat rakettia menemään viiveettä.

 

[Leppis]

Liekö mitä sitten kehitteillä? Millaisia unitaareja voidaan kehittää ja mihin tarkkuuteen niissä vielä päästään? Joku unelma kai on, että unitaari ammutaan liikkuvaan kohteeseen ja osumaprosentti huitoo yli 80 prosentin korvilla. Tuollainen unitaari avaisi monenlaisia mahdollisuuksia, mikään ei estä nykyään enää pimeätoimintaa ja sääkin saa olla melkein mitä vain.

Unennäkö: lennokkitiedustelu ravaa ja etsii maaleja, välittää tuliasemiin suoraan ja karjut latovat rakettia menemään viiveettä.

Liikkuvat ja aikakriittiset maalit on aika hankalia nimenomaan unitaarille, ehkä joku laserosoitus systeemi tarvittaisiin.

 

[baikal]

Liekö mitä sitten kehitteillä? Millaisia unitaareja voidaan kehittää ja mihin tarkkuuteen niissä vielä päästään? Joku unelma kai on, että unitaari ammutaan liikkuvaan kohteeseen ja osumaprosentti huitoo yli 80 prosentin korvilla. Tuollainen unitaari avaisi monenlaisia mahdollisuuksia, mikään ei estä nykyään enää pimeätoimintaa ja sääkin saa olla melkein mitä vain.

Unennäkö: lennokkitiedustelu ravaa ja etsii maaleja, välittää tuliasemiin suoraan ja karjut latovat rakettia menemään viiveettä.

Liikkuvat ja aikakriittiset maalit on aika hankalia nimenomaan unitaarille, ehkä joku laserosoitus systeemi tarvittaisiin.

Niin sitä minä just ajattelin, että voiko lennokki maalata kohteen, pitää sen ns. piikillä ja unitaari tulla votvottaa minuutissa parissa hollille? Voi olla tosiaan unennäköä, en tiedä. Tuo olisi pirullinen duo, jos toimisi. Suht pieni lkm hlöstöä pitäisi hanskoissaan kauheaa tulivoimaa ja torjuntakykyä.

 

[JOKO]

Liekö mitä sitten kehitteillä? Millaisia unitaareja voidaan kehittää ja mihin tarkkuuteen niissä vielä päästään? Joku unelma kai on, että unitaari ammutaan liikkuvaan kohteeseen ja osumaprosentti huitoo yli 80 prosentin korvilla. Tuollainen unitaari avaisi monenlaisia mahdollisuuksia, mikään ei estä nykyään enää pimeätoimintaa ja sääkin saa olla melkein mitä vain.

Unennäkö: lennokkitiedustelu ravaa ja etsii maaleja, välittää tuliasemiin suoraan ja karjut latovat rakettia menemään viiveettä.

Liikkuvat ja aikakriittiset maalit on aika hankalia nimenomaan unitaarille, ehkä joku laserosoitus systeemi tarvittaisiin.

Ohjautuvalle älyammukselle liikkuva maali olisi puolestaan muita helpompi. Maalien valikointi liikkeen perusteella on kohtuullisen helppoa, kun maalin ympärillä oleva muu sälä pysyy paikallaan. Lämpösäteilyn ja muodon perusteella tapahtuva valikointi on huomattavasti epäluotettavampi.

 

[JOKO]

Niin sitä minä just ajattelin, että voiko lennokki maalata kohteen, pitää sen ns. piikillä ja unitaari tulla votvottaa minuutissa parissa hollille? Voi olla tosiaan unennäköä, en tiedä. Tuo olisi pirullinen duo, jos toimisi. Suht pieni lkm hlöstöä pitäisi hanskoissaan kauheaa tulivoimaa ja torjuntakykyä.

Uskoisin suurvaltojen panostavan verraten paljon tuon tilanteen välttämiseen. Lennokkia ammutaan kaikella mitä löytyy. Enemmän laskisin sissien maalinosoituksen varaan.

 

[kimmo.j]

En usko sissien pääsevän kovin helposti sellaiseen asemaan, että voisivat osoittaa maalia, jos lennokki ei siihen pysty.

 

[hessukessu]

Eikö maalinosoitukseen voisi käyttää raketilla tai tykillä korkealle ilmaan ammuttavaa (laskuvarjon varassa killuvaa tms.) kertakäyttösensoria? Ammutaan se ensin sinne ja sitten sillä maalitetaan ohjukset ja tykistöammukset. Tulisi paljon halvemmaksi ja varmemmaksi kuin monimutkaiset lennokkiviritelmät.

 

[crane]

Eikö maalinosoitukseen voisi käyttää raketilla tai tykillä korkealle ilmaan ammuttavaa (laskuvarjon varassa killuvaa tms.) kertakäyttösensoria? Ammutaan se ensin sinne ja sitten sillä maalitetaan ohjukset ja tykistöammukset. Tulisi paljon halvemmaksi ja varmemmaksi kuin monimutkaiset lennokkiviritelmät.

Semmonenhan olis melko helppo ampua alas jv aseillakin

 

[Tvälups]

Tuosta olen eri mieltä. Laskeutuva pieni maali (tuulen suunta+voimakkuus) ei ole helppo alas ammuttava.

 

[crane]

Tuosta olen eri mieltä. Laskeutuva pieni maali (tuulen suunta+voimakkuus) ei ole helppo alas ammuttava.

riippuu toki kohteen koosta,mutta tulta se ainaki vetää puoleensa se on varma

 

[Tvälups]

155mm laite on halkaisijaltaan alle tuon 15cm ja pituuttakin sillä on korkeintaan 50cm. Laskeutumisnopeus luokkaa 5m/s. Aukeaa muutaman sadan metrin korkeudessa. Voi vetää tulta puoleensa, mutta hankalaa on osuminen! Siihen päälle kun mietitään a)taistelukentän muu rytke ja rytinä tai b)pyritään piiloutumaan tähystykseltä niin kappas!

 

[JOKO]

Eikö maalinosoitukseen voisi käyttää raketilla tai tykillä korkealle ilmaan ammuttavaa (laskuvarjon varassa killuvaa tms.) kertakäyttösensoria? Ammutaan se ensin sinne ja sitten sillä maalitetaan ohjukset ja tykistöammukset. Tulisi paljon halvemmaksi ja varmemmaksi kuin monimutkaiset lennokkiviritelmät.

Muistaakseni venäläisillä on raketinheittimeen jokin tuontapainen ammus. En tosin muista killuiko se laskuvarjon varassa vai lensikö suoraan kuvattavan alueen yli.

 

[RistoJ]

Eikö maalinosoitukseen voisi käyttää raketilla tai tykillä korkealle ilmaan ammuttavaa (laskuvarjon varassa killuvaa tms.) kertakäyttösensoria? Ammutaan se ensin sinne ja sitten sillä maalitetaan ohjukset ja tykistöammukset. Tulisi paljon halvemmaksi ja varmemmaksi kuin monimutkaiset lennokkiviritelmät.

Muistaakseni venäläisillä on raketinheittimeen jokin tuontapainen ammus. En tosin muista killuiko se laskuvarjon varassa vai lensikö suoraan kuvattavan alueen yli.

No ei varsinaisesti vaan he ovat kehittäneet ihan perinteisen tiedustelulennokin, joka voidaan ampua tuosta raketinheittimestä.
R-90 tiedustelulennokki

Tuollaisessa kertakäyttösensorin ongelmana olisi, että se kuitenkin tarvitsisi suht kalliin sensorivarustuksen, jotta siitä olisi hyötyä (riittävä suorituskyky, kiihtyvyyksien kesto). Sitten se tarvitsisi suht kalliin tiedonsiirtosysteemin, jotta sen tuottama kuva saataisiin käyttöön. Ongelmana olisi myös, että tiedustelusensorin laukaisu antaisi vastapuolelle ennakkovaroituksen tulevista toimista ja vielä minkälaisella kalustolla ollaan ampumassa.

 

[setämies]

Jokainen voi miettiä miksi joskus pitää kurkata kulman taakse nopeasti tunkemalla pää esiin, vaikka tähystys voitaisiin suorittaa peililläkin.

 

[Leppis]

155mm laite on halkaisijaltaan alle tuon 15cm ja pituuttakin sillä on korkeintaan 50cm. Laskeutumisnopeus luokkaa 5m/s. Aukeaa muutaman sadan metrin korkeudessa. Voi vetää tulta puoleensa, mutta hankalaa on osuminen! Siihen päälle kun mietitään a)taistelukentän muu rytke ja rytinä tai b)pyritään piiloutumaan tähystykseltä niin kappas!

Menisin väittämään, ettei tuon kokoista varjolla laskeutuvaa välttämättä edes hokaisi. Varsinkin, kun/jos skannattavat kohteet olisi niitä liikkuavia maalialkioita.

 

[hessukessu]

Kuka on puhunut mitään siitä, että se aukeaisi muutaman sadan metrin korkeudessa? Voihan se aueta 12km korkeudessakin ja leijailla sieltä alaspäin. Eivät sensorisysteemit, joita lennokeihin laitetaan, kauheasti tilaa vie, eikä tuonkaan tarvitse viedä. Tiedonsiirto tuskin on ylitsepääsemätön ongelma, mutta miksikäs ei voisi valokuitua siihen käyttää, vai tuleeko liian kalliiksi? Luulisi olevan aika näppärää, jos MLRS:n 12 putkeen voisi yhteen laittaa tuollaisen ja ampua sen kohdealueen yläpuolelle tiedustelemaan ja välittämään tietoa. Kun tieto on äkkiä sieltä saatu, voidaan loput 11 putkea ampua täsmällisesti pistemaaleihinsa ko. alueella samantien...tai sitten pudottamaan sirotteensa/panssariammuksensa/whatever optimaalisiin kohtiin. Lopuksi tuolla tiedusteluraketti voisi arvioida osumien tehoa.

Anyway, lennokki on kallis ja hidas ja vaikea käyttää, sekä helppo ampua alas. Tiedusteluraketti tai ammus on ainakin hieman halvempi, erittäin nopea ja helppo käyttää ja miltei mahdoton ampua alas.

 

[ctg]

Tiedonsiirto tuskin on ylitsepääsemätön ongelma, mutta miksikäs ei voisi valokuitua siihen käyttää, vai tuleeko liian kalliiksi?

Kuitu ei käy koska sä et saa tunkettua 40 kilometria sensorien kanssa 155 kuoren sisään. Toinen asia on että matkan kasvaessa häiriöt kasvavat liian suuriksi, eli kuitu ei ole koskaan liian "kirkas" taikka "selkeä" välittämään tietoa virheettömästi. Siksi lennokeissa on omat lankattomat systeeminsä.