Radiolinkin häiritseminen saattaa toimia, mutta silloin niillä olisi jälleen yksi asia lisää häirittävänä ja oletan tarkoituksen olevan, että niitä vastaan koetetaan tehdä jotakin (esim. käyttää tykistöä) mikä tarkoittaa että ne joutuvat vaihtelemaan paikkoja siinä missä tykistökin, jos meinaavat säilyä kolmiulotteisina. Pantsir jos alkaa ampua, niin antaa ampua. Ajoneuvojen herätteiden minimoiminen vaikuttaa myös Bonuksiin ja luultavasti enemmän, kun ei ole ihmisaivoja käsittelemässä tietoja.
Olemmeko kuitenkin samaa mieltä itse asiasta, eli sekä lennokit että NLOS ovat haavoittuvia samoille vastakeinoille?
Vaikea sanoa herätteen osalta. Bonuksessa on IR+LIDAR, joten se lienee monipuolisempi kuin NLOS. Perstuntumalta NLOS:n sensori kylläkin on laadukkaampi erottelukyvyltään ja resoluutioltaan, joten se lienee siltä osin parempi. Ihmisaivot vs. tietokone, se on paha yhtälö. Mutta tietokone reagoi huomattavasti ihmistä nopeammin ja tehnee luotettavamman tunnistuksen useimmissa tilanteissa, ohjelmistonsa rajoissa. Eli liikkuvalta joulukuusimyymälältä näyttävä vaunu saattaa olla helpommin ihmisen tunnistettavissa, mutta jos Bonuksen algoritmit tulkitsevat tuonkin hökötyksen maaliksi, niin sitten tietokone voittaa jälleen.
Voi niinkin tehdä, jos tiedetään että kolhittavaa on kohteessa. Ja sitten on se että paljonko on lupa käyttää ammuksia. NLOS:n käyttö on perusteltua, koska sillä voi etsiä jonkin muunkin maalin, kuten myös maalialueelta karkuun kerenneen telahaupitsin.
Eihän sitä tarvitse tietää, että siellä on kolhittavaa, ammutaan vain tarpeeksi Bonuksia heti alkuun. Overkill? Ei, sillä samaahan tehdään muissakin aselajeissa. IT-ohjuksia, PSV-kanuunan nuoliammuksia, rynnäkkökiväärin luoteja ym. ammutaan monasti useita samaan maaliin tuhoamistodennäköisyyden kasvattamiseksi eikä jäädä ihmettelemään, että tehosiko se ensimmäinen.
Mitä tulee a-tarvikeoikeuteen, niin yhtä hyvin voidaan kyseenalaistaa satojen tuhansien arvoisen NLOS:n käyttö vihollisen tykistöä vastaan. Jos vihollinen ajaa jo karkuun, mahdollisesti usean sadan metrin päässä alkuperäisestä sijainnista, niin maalitilanne on haastava. Se NLOS ei todellakaan jää lentämään etsintäkuviota taivaalle, vaan maalin sijainti täytyy tuntea varsin tarkkaan peitteisessä maastossa. Osumatodennäköisyys NLOS:lla on luultavasti tuossa tilanteessa aika paljon pienempi kuin 1.
NLOS on siitä huolimatta tehokkaampi ja sitä voidaan käyttää muihinkin maaleihin. Mutta sinällään hyväksyn hinta-arvion. Mutta tuo Bonuksen toinen tytärammus ei juurikaan auta. Tämä siis siksi, että niiden kahden tytärammuksen maalinhakualueet eivät ole päällekäin. Yhden ammuksen tytärammukset eivät siis kaikella todennäköisyydellä edes voi osua kahteen telahaupitsiin.
On hyvä asia, että Bonuksen tytärammuksilla on erilliset hakualueet. Kranaattien CEP 27-35 km (pienempi 39 cal., pidempi 52 cal.) maksimikantamilla lienee kohtalaisen iso ja kranaatteja saattaa laskeutua pituussuunnassakin vähän miten sattuu.
Emme muutenkaan tiedä, miten vihollinen käyttää tykistöään tulevaisuudessa. Ei kannata tuudittautua ajatukseen, että Ukrainassa nähty "tykit riviin 20 metrin välein pellon laitaan" on todellisuutta Suomessa 2028.
Monikäyttöisyys on ilman muuta NLOS:n merkittävä etu.
En ole ihan varma, että olisiko tuosta PGK sytyttimelle tarvetta tässä tapauksessa, mahdollisesti ihan pisimmillä ampumaetäisyyksillä. IT:llä ei ole oikeastaan mahdollisuuksiakaan torjua Bonusta, elleivät ala ampumaan kaikkia tykistön ammuksia kohti (tunnistaminen on mahdollinen vasta ammusten avauduttua ja sen jälkeen aikaa ei vain ole tarpeeksi) APS:t eivät kykene kumpaankaan aseeseen, joskin NLOS:ia vastaan sellaisen voisi kehittää. Itse sanoisin, että bonuksen se EFP lienee kohtuu riittävä. Ei siinä vaunussa ole paljoa osuma-alaa mikä ei pala, räjähdä tai vuoda kuiviin.
Tuhoaminen on mukavampaa kuin pelkkä vaurioittaminen. Jos osuma on tullut moottoriin, johon Bonuksen joskus kerrottiin tähtäävän, niin vaunu lienee usein korjattavissa. Kaksoisontelo tehnee todennäköisemmin selvää jälkeä vaunusta ja miehistöstä.
Lisäksi tulevaisuuden vaunut sisältänevät raskaamman kattopanssaroinnin, jolloin Bonuksen 100-140 mm RHA:ta ei välttämättä ole riittävä, sillä se on samaa luokkaa kuin yleisimmillä länsimaisilla tytärammuksilla. Esimerkiksi PzH 2000:lle ja Leopard 2:lle on jo kehitetty kattoon lisäpanssarointi tytärammuksia vastaan. Ei kovin ajankohtainen huoli, mutta kun järjestelmät palvelevat 10, 20, 30 vuotta, niin alkaa merkitsemään.
Kävipähän muuten sellainenkin ajatus mielessä, että eikös tämä NLOS ajaisi ainakin puolustuksessa kovasti saman asian, kuin TST-hekot? Siis pyöräalustan ja kohtuullisen kantaman avulla noilla voisi muodostaa liikkuvan PST-reservin, jolla voisi pehmittää vihollisen panssarikärkeä. Tulen keskittämisen ei pitäisi olla ongelma. Vihollisen sijainnistakaan ei tarvitse olla äärettömän hyvää tietoa, kunhan tiedetään että missä ei ole omia vaunuja. Tykistö taas tarvitsee tuollaisen tiedon.
Osittain. Taisteluhelikoptereista parhaimmat ovat myös verrattomia tilannekuvan tuottajia (Apache Longbow tutkalla) ja toimivat huonossakin säässä. Lisäksi operatiivinen liikkuvuus on paljon parempi. Toki kustannuksetkin ovat ihan eri luokkaa verrattuna maasta ammuttaviin ohjuksiin.
Spike NLOS:n kantama ei kuitenkaan ole kovin kummoinen, ilmeisesti 25 kilometriä. Laajaan kattavuuteen tarvittaisiin melkoisesti laukaisimia ja henkilöstöä. Ja tietysti se maalinosoitus pitää järjestää jotenkin. Sinällään toki paljon tulivoimaa kevyehköllä logistisella jalanjäljellä verrattuna esimerkiksi putkitykistöön.
).