En löytänyt Wikipediasta tietoa, mutta oliko Tykistöprikaati Niinisalossa vain rauhanajan koulutusorganisaatio vai oliko se sitten sodan aikana ihan prikaatikokoinen yhtymä?
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
En löytänyt Wikipediasta tietoa, mutta oliko Tykistöprikaati Niinisalossa vain rauhanajan koulutusorganisaatio vai oliko se sitten sodan aikana ihan prikaatikokoinen yhtymä?
Käytännössä tuollainen kai tarkoittaisi, että ammuttaisiin kranaatti hyvin kaarevalle radalle ilmakehän ylimpiin tai yläpuolisiin kerroksiin. Siellä ilman vastus hidastaa vähemmän ja saadaan enemmän kantomatkaa.
Kohteeseen saapuva kranaatti tulisi sitten aika reipasta haipakkaa ja sen lämpötila olisi varmaan maan pintaan mennessä melko korkea. Korkea lämpötila + suuri liike-energia ≈ räjähdys jopa ilman räjähteitä?
Lähtövaiheen vaatimien energioiden sivuvaikutusten hallitseminen lienee vaikeaa. Joitain tykistöön normaalisti liittymättömiä mutta muissa yhteyksissä koeteltuja keinoja tulee mieleen, mutta en spekuloi niillä. (Olisi noloa olla väärässä ja saattaisi olla hyvin haitallista jos osuisi edes sinnepäin.)
Tarkka ohjaaminen/osuminen lienee yksi vaikeimmista asioista. Jos sellainen olisi tuotettavissa, niin tuntuisi todennäköiseltä, että sitä pitäisi tuottaa myös ilmakehän yläpuolella. Se taas laajentaisi käyttömahdollisuuksia rajusti.
Missään nimessä tavoite ei kuulosta mahdottomalta, mutta tahallisen harhaanjohtamisen mahdollisuus tuntuu silti todennäköisemmältä kuin se, että tuollaisia nähtäisiin käytössä esim 10-15 vuoden aikaikkunassa.
Jos tuommoiset tulisivat käyttöön, niin niiden vaikutus laivastojen ja ilmavoimien toimintamahdollisuuksiin saattaisi olla paljon suurempi kuin niiden vaikutus maavoimien toimintaa.
Jos tuollaiset tulisivat käyttöön, niin oltaisiin vähintäänkin lähellä kokonaan uudenlaista kykyä vaikuttaa satelliitteihin ja ehkä jopa ballistisiin ohjuksiin.
Niin oliskohan tässä sitten käytössä jo se elektromagneettinen propulsio?
Mä en ymmärrä sellaisesta mitään, joten jos kysymys oli mulle osoitettu (niin kuin lainauksen mukaan ottamisesta voisi olettaa) niin en osaa vastata siihen juuta enkä jaata.
Mun oma ajatusleikkiminen lähti siitä ajatuksesta, että kemiallisin ja muin perinteisin keinoin saadaan kyllä tuotettua järjettömiä määriä energiaa. Ongelmaksi tulee se, että se energia suuntautuu myös muihin suuntiin kuin sinne minne sitä eniten haluttaisiin.
Sitten tuli mieleen jotain, joka voisi ehkä liittyä putken sisäpuolen kulumiseen. Ja mieleen tuli jotain muuta, joka voisi liittyä siihen, miten putki muuten käyttäytyy. Sitten tuli mieleen myös jotain millä on jotain tekemistä autourheilun kanssa...
Lopulta jäin häkeltyneenä miettimään, että tykkihän on melkein aina ajateltu vähän kuin yksisylinterinen moottori, josta puuttuu kampiakseli joten työtahdin aikana mäntä lähtee matkustamaan sopivaksi katsomaansa kesälomasuuntaan ja...
Luulen että edes toi yksisylinterisen kampiakselittoman polttomoottorin skeema ei ole tähän mennessä kokonaan loppuun mietitty. On keskitytty parantamaan sitä, mikä on ja toimii eikä ole välttämättä tutkittu sellaisia mahdollisuuksia, jotka tuntuvat ensiajatuksella vähän kahjoilta.
Pidän hyvin todennäköisenä että mikään itselleni mieleen tulleista ajatuksista ei reaalitodellisuudessa pelittäisi. Toisaalta pidän sitäkin mahdollisena, että nippu asiantuntevia hemmoja voisi saada jonkin alkuun aika hullulta tuntuvan ajatuksen toimimaan.
Sen verran voin noista itselleni mieleen pössähtäneistä hulluista ajatuksista sanoa, että osa niistä solahtaa suoraan materiaaliteknisen kehityksen maailmaan eikä juuri mikään niihin liittyvä sen vuoksi olisi ollut lähelläkään reaalitodellisuutta esim. 20 vuotta sitten.
Toinen mieleen tullut ajatus taas on vielä hullumpi. Se vaatii oikeastaan tykin kaikkien rakenteellisten konseptien täydellistä muuttamista. Se on niin perustavanlaatuinen hullutus, että en yhtään hämmästyisi jos se toimisi ja jos se ei olisi koskaan (ehkä nytkään) päätynyt todella kunnollisen harkinnan ja tutkimustyön alle. Siitä voin kai aika turvallisesti mainita, että peruskonseptia olisi helppo ja halpa testata paljon pienemmässäkin mittakaavassa - ehkä esim. noin 10 - 14mm kaliibereilla.
"yksisylinterisen kampiakselittoman polttomoottori"
Näin autourheilua joskus harrasteneena, millon moinen moottori on keksitty?
Kannattaa tutustua ainakin Hitlerin kostoaseeseen, #3
https://en.wikipedia.org/wiki/V-3_cannon
Katso liite: 24162
Lopulta jäin häkeltyneenä miettimään, että tykkihän on melkein aina ajateltu vähän kuin yksisylinterinen moottori, josta puuttuu kampiakseli joten työtahdin aikana mäntä lähtee matkustamaan sopivaksi katsomaansa kesälomasuuntaan ja...
Luulen että edes toi yksisylinterisen kampiakselittoman polttomoottorin skeema ei ole tähän mennessä kokonaan loppuun mietitty. On keskitytty parantamaan sitä, mikä on ja toimii eikä ole välttämättä tutkittu sellaisia mahdollisuuksia, jotka tuntuvat ensiajatuksella vähän kahjoilta.
Sori, mutta polttomoottorin kanssa ei sun ajatuksilla ole mitään yhteistä, ei edes teoriassa.
Sori, mutta polttomoottorin kanssa ei sun ajatuksilla ole mitään yhteistä, ei edes teoriassa.
Vanha määritelmä tykistä onkin että se on lämpövoimakone, joka laukaisuhetkellä ei ole ihmisen hallittavissa.ruutiin perustuva ampuma-ase on myös lämpövoimakone
No, polttomoottori on lämpövoimakone ja ruutiin perustuva ampuma-ase on myös lämpövoimakone. Joten eivät ne nyt niin kaukana toisistaan ole.
Nii se perinteinen tapa joka perustuu kaasunpurkaukseen voi antaa rajallisesti nopeutta projektiilille, siinä on tietty vakio jota ei voida ylittää. Kun taas elektromagneettisella propulsiolla eli ns.railgun voidaan päästä huimiin lähtönöpeuksiin. Se siis perustuu siihen että sähkövirralla luodaan piippuun voimakas magneettinen kenttä jota projektiili hylkii. Tämä on ainakin siihen kantamaan ratkaisu. Sillon täytyy tosin ratkaista se, miten se sähköenergia tehdään sille tykille. Mietin että tästä saattaisi olla mahdollista tehdä ns. Hybridi joka käyttäisi kaasunpurkausta lähtöön ja kiihdyttäisi projektiilia piipun matkalla huimiin nopeuksiin, tarvitsematta aivan niin paljoa sitä sähköenergiaa. Tämä on vain tämmöstä mutu pohdintaa, mutta ehkä jopa tehtävissä?Mä en ymmärrä sellaisesta mitään, joten jos kysymys oli mulle osoitettu (niin kuin lainauksen mukaan ottamisesta voisi olettaa) niin en osaa vastata siihen juuta enkä jaata.
Mun oma ajatusleikkiminen lähti siitä ajatuksesta, että kemiallisin ja muin perinteisin keinoin saadaan kyllä tuotettua järjettömiä määriä energiaa. Ongelmaksi tulee se, että se energia suuntautuu myös muihin suuntiin kuin sinne minne sitä eniten haluttaisiin.
Sitten tuli mieleen jotain, joka voisi ehkä liittyä putken sisäpuolen kulumiseen. Ja mieleen tuli jotain muuta, joka voisi liittyä siihen, miten putki muuten käyttäytyy. Sitten tuli mieleen myös jotain millä on jotain tekemistä autourheilun kanssa...
Lopulta jäin häkeltyneenä miettimään, että tykkihän on melkein aina ajateltu vähän kuin yksisylinterinen moottori, josta puuttuu kampiakseli joten työtahdin aikana mäntä lähtee matkustamaan sopivaksi katsomaansa kesälomasuuntaan ja...
Luulen että edes toi yksisylinterisen kampiakselittoman polttomoottorin skeema ei ole tähän mennessä kokonaan loppuun mietitty. On keskitytty parantamaan sitä, mikä on ja toimii eikä ole välttämättä tutkittu sellaisia mahdollisuuksia, jotka tuntuvat ensiajatuksella vähän kahjoilta.
Pidän hyvin todennäköisenä että mikään itselleni mieleen tulleista ajatuksista ei reaalitodellisuudessa pelittäisi. Toisaalta pidän sitäkin mahdollisena, että nippu asiantuntevia hemmoja voisi saada jonkin alkuun aika hullulta tuntuvan ajatuksen toimimaan.
Sen verran voin noista itselleni mieleen pössähtäneistä hulluista ajatuksista sanoa, että osa niistä solahtaa suoraan materiaaliteknisen kehityksen maailmaan eikä juuri mikään niihin liittyvä sen vuoksi olisi ollut lähelläkään reaalitodellisuutta esim. 20 vuotta sitten.
Toinen mieleen tullut ajatus taas on vielä hullumpi. Se vaatii oikeastaan tykin kaikkien rakenteellisten konseptien täydellistä muuttamista. Se on niin perustavanlaatuinen hullutus, että en yhtään hämmästyisi jos se toimisi ja jos se ei olisi koskaan (ehkä nytkään) päätynyt todella kunnollisen harkinnan ja tutkimustyön alle. Siitä voin kai aika turvallisesti mainita, että peruskonseptia olisi helppo ja halpa testata paljon pienemmässäkin mittakaavassa - ehkä esim. noin 10 - 14mm kaliibereilla.
Jos sylinteriin injektoidaan polttoainetta ja ilmaa.. käyttääkö polttomoottori siis termobaarista räjähdettä?
Vanha määritelmä tykistä onkin että se on lämpövoimakone, joka laukaisuhetkellä ei ole ihmisen hallittavissa.
Nii se perinteinen tapa joka perustuu kaasunpurkaukseen voi antaa rajallisesti nopeutta projektiilille, siinä on tietty vakio jota ei voida ylittää.
Onhan niitä raja-arvoja, mutta pointtina se että perustavaa laatua oleva fyysinen maksimi kaasunpurkaus periaatteelle on "vain" 1500m/sEn tunne ilmiötä kovinkaan tarkasti, mutta nopeakin päättely löytää siitä perinteisestä tavasta useita raja-arvoja. Eli yhden vakion sijaan näen useita raja-arvoja joilla on toisiinsa nähden erilaisia muuttuvia tai muutettavissa olevia suhteita.
1. Detonaationopeus ja räjähdyskaasujen etenemisnopeus.
2. Se, miten piippu imee edellisistä energiaa pudottaen reaalimaailman maksimiin teoreettisen maksimin alapuolelle.
3. Piipun värähtelyjen ja lämpöliikkumisen tuottamat reunaehdot.
4. Piipun kulumiseen ja muihin pysyvämpiin muutoksiin liittyvät reunaehdot. (Oletan, että lämpö- ja mekaanisilla impulsseilla ja niiden vaimenemisilla olisi myös metallin kiderakenteeseen ja metallin sisäisiin jännitteisiin liittyviä vaikutuksia.)
5. Piipussa olevan ilmamassan ja ohivirtauksen aiheuttaman vastapaineen vaikutus.
6. Projektiilin mekaaninen kesto kaikissa prosessin vaiheissa, värähtely, vakaus, pituusakselin ympäri tapahtuvan pyörivän liikkeen kontrollli...
7. Tuotantomenetelmien, talouden ja tehokkuusvaatimuksen tuottamat raja-arvot.
8. Ilmiön toistettavuus niin että se ei muutu liikaa esim. piipun vastaanottaman lämpö- tai muun kuorman vuoksi.
9. Käyttöturvallisuuteen liittyvät vaatimukset.
10. Vain sellaista voidaan tehdä, mikä voidaan suunnitella. Vain sellaista voidaan suunnitella, mikä on ensin ideoitu. Vain sellainen idea etenee, joka kohtaa edes osittain aidon vastaanottokyvyn ja -halun.
Tossa kymmenen ensimmäisenä mieleen tulevaa raja-arvoa.
En hämmästyisi jos kymppikohta olisi noista se vaikein. Yleensä idean kuin idean pitää olla ihan helvetin huono ja luovaa ajattelua vailla oleva, jotta se suostuttaisiin ymmärtämään sellaisena kuin se oikeasti on. Vähänkin kehittyneempi ideointi tuppaa päätymään jompaan kumpaan kahdesta yleisimmästä umpikujasta. (Olkiukkoymmärrysumpikuja ja "mä vetäsen oman nimen tähän kanteen ja vien tätä niin vaillinaisesti käsitettynä eteenpäin että tää onnistuu vain puolittain" -umpikuja eli intellektuaalisen omistusoikeuden varastamisen kautta toteutettu pilaaminen.)