En löytänyt Wikipediasta tietoa, mutta oliko Tykistöprikaati Niinisalossa vain rauhanajan koulutusorganisaatio vai oliko se sitten sodan aikana ihan prikaatikokoinen yhtymä?
John Hilly
Ylipäällikkö
Rauhanajan organisaatio se oli.
Niin oliskohan tässä sitten käytössä jo se elektromagneettinen propulsio?
Pihatonttu
Respected Leader
Mä en ymmärrä sellaisesta mitään, joten jos kysymys oli mulle osoitettu (niin kuin lainauksen mukaan ottamisesta voisi olettaa) niin en osaa vastata siihen juuta enkä jaata.
Mun oma ajatusleikkiminen lähti siitä ajatuksesta, että kemiallisin ja muin perinteisin keinoin saadaan kyllä tuotettua järjettömiä määriä energiaa. Ongelmaksi tulee se, että se energia suuntautuu myös muihin suuntiin kuin sinne minne sitä eniten haluttaisiin.
Sitten tuli mieleen jotain, joka voisi ehkä liittyä putken sisäpuolen kulumiseen. Ja mieleen tuli jotain muuta, joka voisi liittyä siihen, miten putki muuten käyttäytyy. Sitten tuli mieleen myös jotain millä on jotain tekemistä autourheilun kanssa...
Lopulta jäin häkeltyneenä miettimään, että tykkihän on melkein aina ajateltu vähän kuin yksisylinterinen moottori, josta puuttuu kampiakseli joten työtahdin aikana mäntä lähtee matkustamaan sopivaksi katsomaansa kesälomasuuntaan ja...
Luulen että edes toi yksisylinterisen kampiakselittoman polttomoottorin skeema ei ole tähän mennessä kokonaan loppuun mietitty. On keskitytty parantamaan sitä, mikä on ja toimii eikä ole välttämättä tutkittu sellaisia mahdollisuuksia, jotka tuntuvat ensiajatuksella vähän kahjoilta.
Pidän hyvin todennäköisenä että mikään itselleni mieleen tulleista ajatuksista ei reaalitodellisuudessa pelittäisi. Toisaalta pidän sitäkin mahdollisena, että nippu asiantuntevia hemmoja voisi saada jonkin alkuun aika hullulta tuntuvan ajatuksen toimimaan.
Sen verran voin noista itselleni mieleen pössähtäneistä hulluista ajatuksista sanoa, että osa niistä solahtaa suoraan materiaaliteknisen kehityksen maailmaan eikä juuri mikään niihin liittyvä sen vuoksi olisi ollut lähelläkään reaalitodellisuutta esim. 20 vuotta sitten.
Toinen mieleen tullut ajatus taas on vielä hullumpi. Se vaatii oikeastaan tykin kaikkien rakenteellisten konseptien täydellistä muuttamista. Se on niin perustavanlaatuinen hullutus, että en yhtään hämmästyisi jos se toimisi ja jos se ei olisi koskaan (ehkä nytkään) päätynyt todella kunnollisen harkinnan ja tutkimustyön alle. Siitä voin kai aika turvallisesti mainita, että peruskonseptia olisi helppo ja halpa testata paljon pienemmässäkin mittakaavassa - ehkä esim. noin 10 - 14mm kaliibereilla.
Pihatonttu
Respected Leader
Se on leikillinen vertauskuva tykistä niin kuin tekstistä käy ilmi. Ja tykkihän keksittiin paljon ennen autourheilua.
Mietit putkea sylinterinä, lukkoa venttiilikantena ja kranaattia mäntänä. "Työtahti" eli ruudin räjähtäminen työntää mäntää/kranaattia sylinteriputkessa/putkessa eteenpän. Tykissä ei ole kiertokankea ja kampiakselia vaan "mäntä"jatkaa matkaansa naapurin tontille.
Erehdyin kuvittelemaan ettei tuollaista vertauskuvaa tarvitsisi erikseen avata - etenkään kun heiton analogisuus + analogian molemmat puolet on mainittu samassa lauseessa. Olin näköjään väärässä.
Toi konsepti tuli joskus lapsena vastaan. Ei sytyttänyt silloin eikä sytytä vieläkään.
Viimeksi muokattu:
Sori, mutta polttomoottorin kanssa ei sun ajatuksilla ole mitään yhteistä, ei edes teoriassa.
Pihatonttu
Respected Leader
Mitä kohtia sanoista "vertauskuva" ja "analogia" et ymmärtänyt?
Jos olisin puhunut siitä, että laiva kyntää merta, niin rupeaisitko opettamaan ettei laivalla ja traktorilla ole mitään yhteistä?
Jos joku toteaisi, että nyt ei taida olla piirtämässä penaalin terävin kynä, niin ajattelisitko että terottimella ja ranneliikkeellähän siitä selvitään?
Veikkaan, että jonkinlainen kommunikaatiokuilu tekee meidän kahden välisen kommunikoinnin mahdottomaksi. Niinpä lienee molempien kannalta sitä mukavampaa mitä vähemmän sitä kommunikaatiota on.
(Tämän puheenvuoron kysymykset ovat retorisia.)
Edit:
Jälkikäteinen anteeksipyyntö yllä olevan kirjoituksen nälvivästä sävystä. Koin aabin kirjoittelun silmille hyppiväksi ja vastasin hyppimällä takaisin. Se ei ollut asiallista.
Viimeksi muokattu:
Bodyguard
Kenraali
No, polttomoottori on lämpövoimakone ja ruutiin perustuva ampuma-ase on myös lämpövoimakone. Joten eivät ne nyt niin kaukana toisistaan ole.
Vanha määritelmä tykistä onkin että se on lämpövoimakone, joka laukaisuhetkellä ei ole ihmisen hallittavissa.
proileri
Kenraali
Jos sylinteriin injektoidaan polttoainetta ja ilmaa.. käyttääkö polttomoottori siis termobaarista räjähdettä?
Nii se perinteinen tapa joka perustuu kaasunpurkaukseen voi antaa rajallisesti nopeutta projektiilille, siinä on tietty vakio jota ei voida ylittää. Kun taas elektromagneettisella propulsiolla eli ns.railgun voidaan päästä huimiin lähtönöpeuksiin. Se siis perustuu siihen että sähkövirralla luodaan piippuun voimakas magneettinen kenttä jota projektiili hylkii. Tämä on ainakin siihen kantamaan ratkaisu. Sillon täytyy tosin ratkaista se, miten se sähköenergia tehdään sille tykille. Mietin että tästä saattaisi olla mahdollista tehdä ns. Hybridi joka käyttäisi kaasunpurkausta lähtöön ja kiihdyttäisi projektiilia piipun matkalla huimiin nopeuksiin, tarvitsematta aivan niin paljoa sitä sähköenergiaa. Tämä on vain tämmöstä mutu pohdintaa, mutta ehkä jopa tehtävissä?
Bodyguard
Kenraali
Jos sylinteriin injektoidaan polttoainetta ja ilmaa.. käyttääkö polttomoottori siis termobaarista räjähdettä?
Lämpövoimakoneissa energiaa syntyy palamisen kautta. Moottorissa palo on "räjähdysmäinen" ( combustion englanniksi ), mutta siinä on kuitenkin liekkirintama olemassa. Tykeissä nalli sytyttää ruudin ( tai vastaavan aineen ) ja se palaa myös "räjähdysmäisesti". Eli sama periaate niissä on. En nyt osaa sanoa tapahtuuko termobaarinen räjähdys juurikin samalla tavalla, mutta olettaisin, että siinä tapahtuu samanlainen palaminen. Räjähdyshän on äärettömän nopeaa palamista. Polttomoottorin sylkinterissä tapahtuu siis hallittu räjähdys, eli sitä voi mielestäni kyllä verrata termobaariseen räjähdykseen.
Pihatonttu
Respected Leader
Juuri tähän viittasin.
Yksisylinterinen kertakäyttöisellä männällä varustettu kampiakseliton ja kiertokangeton lämpövoimakone jolla toimitetaan mäntä naapurin kiusaksi.
Sen verran erimielisyyttä tohon sun esille tuomaan määritelmään, että jos motiivina on voiman hallitun mekaanisen tai sähköisen ulosoton sijaan toimittaa se mäntä naapurin kiusaksi, niin onnistuminenhan tarkoittaa silloin, että laite on ollut käyttäjänsä hallittavissa.
Pihatonttu
Respected Leader
En tunne ilmiötä kovinkaan tarkasti, mutta nopeakin päättely löytää siitä perinteisestä tavasta useita raja-arvoja. Eli yhden vakion sijaan näen useita raja-arvoja joilla on toisiinsa nähden erilaisia muuttuvia tai muutettavissa olevia suhteita.
1. Detonaationopeus ja räjähdyskaasujen etenemisnopeus.
2. Se, miten piippu imee edellisistä energiaa pudottaen reaalimaailman maksimiin teoreettisen maksimin alapuolelle.
3. Piipun värähtelyjen ja lämpöliikkumisen tuottamat reunaehdot.
4. Piipun kulumiseen ja muihin pysyvämpiin muutoksiin liittyvät reunaehdot. (Oletan, että lämpö- ja mekaanisilla impulsseilla ja niiden vaimenemisilla olisi myös metallin kiderakenteeseen ja metallin sisäisiin jännitteisiin liittyviä vaikutuksia.)
5. Piipussa olevan ilmamassan ja ohivirtauksen aiheuttaman vastapaineen vaikutus.
6. Projektiilin mekaaninen kesto kaikissa prosessin vaiheissa, värähtely, vakaus, pituusakselin ympäri tapahtuvan pyörivän liikkeen kontrollli...
7. Tuotantomenetelmien, talouden ja tehokkuusvaatimuksen tuottamat raja-arvot.
8. Ilmiön toistettavuus niin että se ei muutu liikaa esim. piipun vastaanottaman lämpö- tai muun kuorman vuoksi.
9. Käyttöturvallisuuteen liittyvät vaatimukset.
10. Vain sellaista voidaan tehdä, mikä voidaan suunnitella. Vain sellaista voidaan suunnitella, mikä on ensin ideoitu. Vain sellainen idea etenee, joka kohtaa edes osittain aidon vastaanottokyvyn ja -halun.
Tossa kymmenen ensimmäisenä mieleen tulevaa raja-arvoa.
En hämmästyisi jos kymppikohta olisi noista se vaikein. Yleensä idean kuin idean pitää olla ihan helvetin huono ja luovaa ajattelua vailla oleva, jotta se suostuttaisiin ymmärtämään sellaisena kuin se oikeasti on. Vähänkin kehittyneempi ideointi tuppaa päätymään jompaan kumpaan kahdesta yleisimmästä umpikujasta. (Olkiukkoymmärrysumpikuja ja "mä vetäsen oman nimen tähän kanteen ja vien tätä niin vaillinaisesti käsitettynä eteenpäin että tää onnistuu vain puolittain" -umpikuja eli intellektuaalisen omistusoikeuden varastamisen kautta toteutettu pilaaminen.)
Onhan niitä raja-arvoja, mutta pointtina se että perustavaa laatua oleva fyysinen maksimi kaasunpurkaus periaatteelle on "vain" 1500m/s
Hybridi tykissä (kaasu+sähkö) voitaisiin kiihdyttää ensin kemiallisesti projektiili, sanotaan vaikkapa 1000m/s nopeuteen. Kun projektiili etenee piipussa tiettyyn kohtaan purkautuu kaasut ulos piipusta ja projektiilin kiihdytystä jatketaan sähköllä piipun loppuosassa, sanotan vaikka +2000m/s. Silloin tarvittavan sähköenergian määrä olisi pienemi ja helpommin toimitettavissa.