Tykistö

@Einomies1

Archereiden putket taitaa olla leikkaa liimaa menetelmällä uusiokäytettyjä...
 
ctg kirjoitti:
Miten olisi jenkkien m777 automaattilataajalla sisun lavalla? Hydrauliset tassut jotka nostavat ja tasaavat tykin automaattisesti parhaimpaan asemaan riippumatta liiaksi kulmasta. Mukana hytissä kulkisi sitten verkkokeskeiseen sodankäyntiin liittyvää kilkettä, jolla miehistö pystyy ottamaan tulikomentoja minuutin taikka kahden sisällä asemiin ajon jälkeen.

Huonompi kuin kotimainen Tampellan kanuuna. Huomaa muuten, että M777 ei ole kovin kummoinen kanuuna, ellet sitten meinannut kuskata sitä helikopterilla. Siinä on 39 kaliberimitan putki kuten sen edeltäjässä M198:ssa, kun kaikki muut nykyaikaiset kanuunat alkavat olla 52 kaliberimittaa pitkiä (tampellat taitaa olla 45 ja 52 pitkiä). Kantama on sitten sen mukainen.

Tietysti voisi sanoa, että M777 automaattilataajalla ei ole enää M777, mutta tajuat vissiin pointin.


Niin, ja olihan minulla uuttakin tietoa: http://www.globalsecurity.org/military/systems/munitions/m795.htm

Katsokaapa tuon sivun alapäätä. Siellä on tietoja jenkkien uusista ammuksista eli M795E1 malleista mitä on ilmeisesti tuloillaan. Siellä on myös tietoa niiden hinnoista. Olettaisin, että tuosta saa hieman ideaa mitä muissa maissa on jo kehitetty. Mielenkiintoista on se, että tuollaisesta 39 kaliberimitan putkesta voisi saada 37 kilsaa kantamaa irti parhaalla ammuksella ja vielä osuakin, jos käyttää GPS -ohjattua sytytintä (itseasiassa kantama taisi hieman kärsiä tuosta sytyttimestä, mutta en muista sitä prosenttia, joten paskat siitä).
 
adam7 kirjoitti:
@Einomies1

Archereiden putket taitaa olla leikkaa liimaa menetelmällä uusiokäytettyjä...

Uusiokäytettyjä mistä? Muistaakseni putki on 52 kaliberimittaa pitkä, joten mistä ne ne repäisi?
 
SJ kirjoitti:
adam7 kirjoitti:
@Einomies1

Archereiden putket taitaa olla leikkaa liimaa menetelmällä uusiokäytettyjä...

Uusiokäytettyjä mistä? Muistaakseni putki on 52 kaliberimittaa pitkä, joten mistä ne ne repäisi?

Sivulta

http://sv.wikipedia.org/wiki/Artillerisystem_08

I samband med Försvarsbeslutet 2000 kom Haubits 77B vara den enda pjäsen som upptogs i den nya krigsorganisationen, då både Haubits 77A och Bandkanon 1C successivt avyttrades. Under 2011 utgår pjäsen helt från svenska Försvarsmakten,då pjäsen tas i anspråk och byggs om till Artillerisystem 08, där både Sverige och Norge valt att anskaffa 24 pjäser vardera. Utöver de 48 pjäser som beställs byggdes två försökspjäser 2005, därav så kommer i stort sett samtliga Haubits 77B vara ombyggda till Artillerisystem 08.

Eli yllä selitetään miten Haubits 77B tykit modataan Archereiksi.

Sivulla http://sv.wikipedia.org/wiki/Artillerisystem_08
kirjoitetaan aivan kuin esität, että kaliperimitta on 52.

Eli nämä olivat Intiaan tarkoitettuja tykkejä jotka sitten käytettiin Archereihin. kuten sivulla kerrotaan.
 
adam7 kirjoitti:
SJ kirjoitti:
adam7 kirjoitti:
@Einomies1

Archereiden putket taitaa olla leikkaa liimaa menetelmällä uusiokäytettyjä...

Uusiokäytettyjä mistä? Muistaakseni putki on 52 kaliberimittaa pitkä, joten mistä ne ne repäisi?

Sivulta

http://sv.wikipedia.org/wiki/Artillerisystem_08

I samband med Försvarsbeslutet 2000 kom Haubits 77B vara den enda pjäsen som upptogs i den nya krigsorganisationen, då både Haubits 77A och Bandkanon 1C successivt avyttrades. Under 2011 utgår pjäsen helt från svenska Försvarsmakten,då pjäsen tas i anspråk och byggs om till Artillerisystem 08, där både Sverige och Norge valt att anskaffa 24 pjäser vardera. Utöver de 48 pjäser som beställs byggdes två försökspjäser 2005, därav så kommer i stort sett samtliga Haubits 77B vara ombyggda till Artillerisystem 08.

Eli yllä selitetään miten Haubits 77B tykit modataan Archereiksi.

Sivulla http://sv.wikipedia.org/wiki/Artillerisystem_08
kirjoitetaan aivan kuin esität, että kaliperimitta on 52.

Eli nämä olivat Intiaan tarkoitettuja tykkejä jotka sitten käytettiin Archereihin. kuten sivulla kerrotaan.

Ruottia en osaa, joten luotan sanaasi. Mutta lienee selvää, että tuossa on putki vaihdettu uuteen. Mutta ehkä muita osia on voitu käyttää tuohon.
 
Tvälups kirjoitti:
Mitä 105mm tykkikalustoa veli Einomies1 meillä enää on?

Se 105/155 tarkoitti yleisesti NATO-länsi kaliiperin putkia. Nyt vallitsevina on 122 , 130, 152 mm putket ymmärtääkseni joihin ei rypäle- tai äly-ammuksia ole ja tuskin mistään hankitaan tai edes saadaan.
 
Einomies1 kirjoitti:
Tvälups kirjoitti:
Mitä 105mm tykkikalustoa veli Einomies1 meillä enää on?

Se 105/155 tarkoitti yleisesti NATO-länsi kaliiperin putkia. Nyt vallitsevina on 122 , 130, 152 mm putket ymmärtääkseni joihin ei rypäle- tai äly-ammuksia ole ja tuskin mistään hankitaan tai edes saadaan.

Herätesytyttimet pitäisi olla saatavilla. Tai ainakin olettaisin sellaisen tarvittaessa järjestyvän kotimaasta, jos rahaa vain olisi käytettävissä. Älyammuksia tuskin tarvitsee kaikille aseille olla, mutta olisi toivottavaa, että näillä älyammuksia käyttävillä aseilla olisi samalla pitkä kantama, jotta ne pystyvät kattamaan suuremman alueen niillä ammuksillaan (Tampellat tulevat ekana mieleen).

Jäi muuten sanomatta tuossa aikaisemmin, että olen sinällään samaa mieltä kanssasi, että erikoisammukset ovat kustannustehokkain tapa lisätä tykistön tulivoimaa. Siis vaikka älyammuksia ei 122 H 63:lle olisikaan, niin herätesytyttimet olisivat epäilemättä halpa tapa lisätä tehoja, jos rypäleammuksia ei olla hankkimassa.

Mutta samalla rupeaisin kyllä katsomaan sitäkin, että saisiko jostakin 155 millisiä kohtuuhintaan ja alkaisi niillä korvaamaan noita 122 millisiä. Meinaan, että tämä uusi taistelutapa käsittääkseni hyötyisi kantaman lisäyksestä. Kaikkia 122 millisiä ei varmaankaan kannattaisi vaihtaa, kun eikös kevyelle tykistölle ole kuitenkin jotakin käyttöä taistelukentällä?

Ja KRH:lle voisi myös hankkia hersy:jä. Meinaan, että vaikka KRH toimii kesällä kiitettävästi ilmankin, niin talvella hanki aiheuttaa ongelmia.
 
SJ kirjoitti:
Huonompi kuin kotimainen Tampellan kanuuna. Huomaa muuten, että M777 ei ole kovin kummoinen kanuuna, ellet sitten meinannut kuskata sitä helikopterilla. Siinä on 39 kaliberimitan putki kuten sen edeltäjässä M198:ssa, kun kaikki muut nykyaikaiset kanuunat alkavat olla 52 kaliberimittaa pitkiä (tampellat taitaa olla 45 ja 52 pitkiä). Kantama on sitten sen mukainen.

M777 onkin haupitsi, eikä kanuuna.
 
SJ kirjoitti:
Einomies1 kirjoitti:
Tvälups kirjoitti:
Mitä 105mm tykkikalustoa veli Einomies1 meillä enää on?

Se 105/155 tarkoitti yleisesti NATO-länsi kaliiperin putkia. Nyt vallitsevina on 122 , 130, 152 mm putket ymmärtääkseni joihin ei rypäle- tai äly-ammuksia ole ja tuskin mistään hankitaan tai edes saadaan.

Herätesytyttimet pitäisi olla saatavilla. Tai ainakin olettaisin sellaisen tarvittaessa järjestyvän kotimaasta, jos rahaa vain olisi käytettävissä. Älyammuksia tuskin tarvitsee kaikille aseille olla, mutta olisi toivottavaa, että näillä älyammuksia käyttävillä aseilla olisi samalla pitkä kantama, jotta ne pystyvät kattamaan suuremman alueen niillä ammuksillaan (Tampellat tulevat ekana mieleen).

Jäi muuten sanomatta tuossa aikaisemmin, että olen sinällään samaa mieltä kanssasi, että erikoisammukset ovat kustannustehokkain tapa lisätä tykistön tulivoimaa. Siis vaikka älyammuksia ei 122 H 63:lle olisikaan, niin herätesytyttimet olisivat epäilemättä halpa tapa lisätä tehoja, jos rypäleammuksia ei olla hankkimassa.

Mutta samalla rupeaisin kyllä katsomaan sitäkin, että saisiko jostakin 155 millisiä kohtuuhintaan ja alkaisi niillä korvaamaan noita 122 millisiä. Meinaan, että tämä uusi taistelutapa käsittääkseni hyötyisi kantaman lisäyksestä. Kaikkia 122 millisiä ei varmaankaan kannattaisi vaihtaa, kun eikös kevyelle tykistölle ole kuitenkin jotakin käyttöä taistelukentällä?

Ja KRH:lle voisi myös hankkia hersy:jä. Meinaan, että vaikka KRH toimii kesällä kiitettävästi ilmankin, niin talvella hanki aiheuttaa ongelmia.

Näin äkkiä muistelisin lukeneeni että 122mm ja 152mm olisi muka olemassa rypäleammuksia
 
SJ kirjoitti:
Ruottia en osaa, joten luotan sanaasi. Mutta lienee selvää, että tuossa on putki vaihdettu uuteen. Mutta ehkä muita osia on voitu käyttää tuohon.


Sivulla http://www.forsvarsmakten.se/sv/Materiel-och-teknik/Vapen/Haubits-77-B-Dumper/

mainitaan

Bygger på 77B pjäs men har två meter längre eldrör.
siis
Perustuu tykkiin 77B mutta on kaksi metriä pidempi putki
 
aapee kirjoitti:
SJ kirjoitti:
Huonompi kuin kotimainen Tampellan kanuuna. Huomaa muuten, että M777 ei ole kovin kummoinen kanuuna, ellet sitten meinannut kuskata sitä helikopterilla. Siinä on 39 kaliberimitan putki kuten sen edeltäjässä M198:ssa, kun kaikki muut nykyaikaiset kanuunat alkavat olla 52 kaliberimittaa pitkiä (tampellat taitaa olla 45 ja 52 pitkiä). Kantama on sitten sen mukainen.

M777 onkin haupitsi, eikä kanuuna.

Riippuu vähän siitä, että keneltä kysytään. Jos katsotaan PV:n määritelmiä, niin M777 luultavastikin saisi K:n sen nimeen, ainakin jos muiden aseiden nimityksiä katsotaan. Mutta maailmalla taitaa olla sellainen käytäntö, että kaikki tykistö joka ampuu epäsuoraa leipätyökseen on haupitsi, myös kaikki 52 putkella olevat.
 
adam7 kirjoitti:
SJ kirjoitti:
Ruottia en osaa, joten luotan sanaasi. Mutta lienee selvää, että tuossa on putki vaihdettu uuteen. Mutta ehkä muita osia on voitu käyttää tuohon.


Sivulla http://www.forsvarsmakten.se/sv/Materiel-och-teknik/Vapen/Haubits-77-B-Dumper/

mainitaan

Bygger på 77B pjäs men har två meter längre eldrör.
siis
Perustuu tykkiin 77B mutta on kaksi metriä pidempi putki

Juu, näin arvelinkin.
 
Wheeled 2S35 SPG ??

0_8f2d3_47bc481f_XL.jpg



Tank-based 2S35

image_5072fc791b4d3.jpg


http://www.militaryphotos.net/forums/showthread.php?99988-Russian-Photos-%28updated-on-regular-basis%29&p=6425511&viewfull=1#post6425511
 
[video=youtube]http://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=ID7WV7h7trc[/video]
 
Ei valitettavasti näkynyt yhtään täysosumaa maaleihin, mutta eikös nuo kaksi lauttaa olleet noin "laivanmitan" päässä toisistaan, joten tuossa kyllä tulee ihan hyvin ilmi se, että miten noilla tykeillä osuu. Niin ja tuo horisontissa oleva laiva antaa myös lisää perspektiiviä, joskin se on hieman kookkaanlainen sotilasmaaliksi.
 
Lauttojen hinnasta sekä täysosumien jälkiraivaustöiden välltämisestä johtuen RT ei ammu täysosumia.
 
Tvälups kirjoitti:
Lauttojen hinnasta sekä täysosumien jälkiraivaustöiden välltämisestä johtuen RT ei ammu täysosumia.

Valitettavaa se on silti. Mutta myönnettäköön, että kranaatit kyllä näyttävän putoavan saman verran taakse joka kerta. Olettaen, että tykit joko vaihtoivat maalia välillä tai toinen tykki ampui toista maalia.
 
Täältä löytyy satelliittikuvia Etelä-korean vastatykistön osumatarkkudesta.
http://lewis.armscontrolwonk.com/archive/5841/fact-checking-from-low-earth-orbit

Tarkkuus tuollaisia hyvin tiedettyjä maaleja vastaan ei vaikuta mitenkään ihmeelliseltä, mutta kuitenkin täällä netissä saa aina lukea siitä, että meikäläisten tykit ovat pelkkiä suupaloja venäläisten vastatykistö toimille. Itse kyllä epäilen heidän kykyään tuohon.
 
Teräsmies kirjoitti:
Täältä löytyy satelliittikuvia Etelä-korean vastatykistön osumatarkkudesta.
http://lewis.armscontrolwonk.com/archive/5841/fact-checking-from-low-earth-orbit

Tarkkuus tuollaisia hyvin tiedettyjä maaleja vastaan ei vaikuta mitenkään ihmeelliseltä, mutta kuitenkin täällä netissä saa aina lukea siitä, että meikäläisten tykit ovat pelkkiä suupaloja venäläisten vastatykistö toimille. Itse kyllä epäilen heidän kykyään tuohon.

Jos lupa ampua takaisin saatiin vasta 13 minsaa hyökkäyksen jälkeen, niin ihan varmasti nuo raketinheittimet olivat jo poissa kun kranaatit alkoivat putoilla. Mutta mitä tulee tulen tarkkuuteen, niin noissa sateliitti kuvissa näkyy vain iskusytyttimelliset iskemät. Jotenkin uskoisin, että vastatykistöön käytettäisiin hersyjä tai rypäleammuksia.
 
Back
Top