Tykistö

[Samses]

Täältä löytyy satelliittikuvia Etelä-korean vastatykistön osumatarkkudesta.
http://lewis.armscontrolwonk.com/archive/5841/fact-checking-from-low-earth-orbit

Tarkkuus tuollaisia hyvin tiedettyjä maaleja vastaan ei vaikuta mitenkään ihmeelliseltä, mutta kuitenkin täällä netissä saa aina lukea siitä, että meikäläisten tykit ovat pelkkiä suupaloja venäläisten vastatykistö toimille. Itse kyllä epäilen heidän kykyään tuohon.

Jos lupa ampua takaisin saatiin vasta 13 minsaa hyökkäyksen jälkeen, niin ihan varmasti nuo raketinheittimet olivat jo poissa kun kranaatit alkoivat putoilla. Mutta mitä tulee tulen tarkkuuteen, niin noissa sateliitti kuvissa näkyy vain iskusytyttimelliset iskemät. Jotenkin uskoisin, että vastatykistöön käytettäisiin hersyjä tai rypäleammuksia.

Tuon blogikirjoituksen kommentit ovat aika valaisevia - nimittäin siinä mielessä, että kuinka perinpohjaisen väärinymmärrettyä tykistötoiminta suuressa maailmassa on. Kommentit lyttäävät vastatykistöiskun koska satelliittikuvissa ei näy suoria täysosumia suoraan pohjoiskorealaisten ajoneuvoihin... Voi elämän kevät. 100*100 metriä oleva alue on tykistölle pistemaali. Täysosuma yksittäiseen ajoneuvoon tulee jos on tullakseen, se on todennäköisyyslaskentaa. Ihan varmasti pohjoiskorealaiselle yksikölle, JOS ovat yhä olleet paikalla vastatykistöiskun sattuessa, on aiheutunut tappioita. Mutta kun elokuvissa ne pohjoiskorealaisten raketinheittimet olisivat niin hienosti räjähdelleet atomeiksi...

 

[ctg]

The 152-mm Kvitnyk Cannon-Launched Guided Projectile is tested at the International Center for Peacekeeping and Security of Hetman Petro Sahaidachnyi Academy of Ukrainian Land Forces.

“Considering the experience of leading designers of high-precision arms, our enterprise has developed its own product. New Ukrainian projectile is designed to hit armored vehicles, command posts and other sheltered targets and integrated to ground artillery systems 2S3 Akatsia or MSTA-S. The time of task accomplishment and the number of projectiles used are effectively reduced,” said Mykola Klochkom, Enterprise Senior Designer.

Its high technical characteristics were proved during Perspektive 2012.
The Kvitnyk uses a Semi-Active Laser guidance system what improves targets hitting.

The precision and effectiveness of the projectile are striking. “The most important targets were defeated during a short period of time and by means of less quantity of projectiles,” said Captain Dmytro Yuschenko, Commander of Battery participating in the testing.

http://www.militaryphotos.net/forums/showthread.php?220326-Weekend-Photos-24th-and-25th-November-2012&p=6464144&viewfull=1#post6464144

 

[baikal]

Mitä muuten sanotte tykistömiehet: jos ajatellaan nykyistä Suomea teineen kenttineen peltoineen kaupanpihoineen jne. niin eikö pyörille nostettu tykistö ala ollakin jo SE juttu? Kannattaisiko suomalaista tykistöä koroittaa kuunaan teloille pl. silloin, jos ko. aseet saisi hankittua edullisesti? Jotenkin on sellainen mielikuva, että tykistöä ja siihen liittyviä juttuja kehitetään edes jollain tasolla, tykistö taitaa pysyä vielä pitkään sodan jos ei kuninkaana niin ainakin kuningattarena, mitä arvelette? A-menetelmien ja ammusten tuottama tarkkuus alkaa olla huimaa, lähes uskomatonta, että joku sian painoinen jööti ammutaan hirmu kaarella viiden peninkulman päähän ja se mäjähtää muutaman metrin kasaan.

 

[SJ]

Mitenkähän meinasivat käyttää noita vastatykistöön, kun tuo on laser ohjattu? Meinaan, että hommaan taitaa olla kätevämpiäkin varusteita.

 

[SJ]

Mitä muuten sanotte tykistömiehet: jos ajatellaan nykyistä Suomea teineen kenttineen peltoineen kaupanpihoineen jne. niin eikö pyörille nostettu tykistö ala ollakin jo SE juttu? Kannattaisiko suomalaista tykistöä koroittaa kuunaan teloille pl. silloin, jos ko. aseet saisi hankittua edullisesti? Jotenkin on sellainen mielikuva, että tykistöä ja siihen liittyviä juttuja kehitetään edes jollain tasolla, tykistö taitaa pysyä vielä pitkään sodan jos ei kuninkaana niin ainakin kuningattarena, mitä arvelette? A-menetelmien ja ammusten tuottama tarkkuus alkaa olla huimaa, lähes uskomatonta, että joku sian painoinen jööti ammutaan hirmu kaarella viiden peninkulman päähän ja se mäjähtää muutaman metrin kasaan.

Kyllä näin on. Meinasin kirjoittaa enemmänkin, mutta ei tuohon vaan ole mitään mitä pitäisin lisäämisen arvoisena.

 

[juhapar]

Mitä muuten sanotte tykistömiehet: jos ajatellaan nykyistä Suomea teineen kenttineen peltoineen kaupanpihoineen jne. niin eikö pyörille nostettu tykistö ala ollakin jo SE juttu? Kannattaisiko suomalaista tykistöä koroittaa kuunaan teloille pl. silloin, jos ko. aseet saisi hankittua edullisesti? Jotenkin on sellainen mielikuva, että tykistöä ja siihen liittyviä juttuja kehitetään edes jollain tasolla, tykistö taitaa pysyä vielä pitkään sodan jos ei kuninkaana niin ainakin kuningattarena, mitä arvelette? A-menetelmien ja ammusten tuottama tarkkuus alkaa olla huimaa, lähes uskomatonta, että joku sian painoinen jööti ammutaan hirmu kaarella viiden peninkulman päähän ja se mäjähtää muutaman metrin kasaan.

Jootuotanoin... Jos ois, millä mällätä (euroja siis), niin prikaatien ja ylijohdon tykistöstä ainakin osa olisi mukava saada panssarikuoriin ja itsevetävälle pyöräalustalle. Hyökkäävillä taisteluosastoilla voisi olla telavehkeet, kun tstossit eivät välttämättä kaistansa puitteissa pääse valitsemaan kulku-uriaan. Muille välttää nykyinen kiskottava kalusto hajautettuna.

Ja sitten taas tuon tarkkuuden puoleen... jos meillä tulenjohto pystyisi antamaan maalin koordinaatit metrilleen ja välittämään ne tuliasemiin säällisesti ja meillä olisi a-tarviketta, jolla tuolla tarkkuudella pystyttäisiin vaikuttamaan, niin kiva olisi. Ei vaan taida vielä onnistua, valitettavasti. Mutta ehkä jonain päivänä. Entäs sitten kun päälle tunkee kolmessa jonossa moottoroitu jalkaväkiprikaati vauhdilla? Kyllä massamaista tulenkäyttöäkin tarvitaan ja rajusti. Mieluusti sellaista, millä kovakuorista hyökkääjää pystytään tuhoamaan.

 

[SJ]

Mitä muuten sanotte tykistömiehet: jos ajatellaan nykyistä Suomea teineen kenttineen peltoineen kaupanpihoineen jne. niin eikö pyörille nostettu tykistö ala ollakin jo SE juttu? Kannattaisiko suomalaista tykistöä koroittaa kuunaan teloille pl. silloin, jos ko. aseet saisi hankittua edullisesti? Jotenkin on sellainen mielikuva, että tykistöä ja siihen liittyviä juttuja kehitetään edes jollain tasolla, tykistö taitaa pysyä vielä pitkään sodan jos ei kuninkaana niin ainakin kuningattarena, mitä arvelette? A-menetelmien ja ammusten tuottama tarkkuus alkaa olla huimaa, lähes uskomatonta, että joku sian painoinen jööti ammutaan hirmu kaarella viiden peninkulman päähän ja se mäjähtää muutaman metrin kasaan.

Jootuotanoin... Jos ois, millä mällätä (euroja siis), niin prikaatien ja ylijohdon tykistöstä ainakin osa olisi mukava saada panssarikuoriin ja itsevetävälle pyöräalustalle. Hyökkäävillä taisteluosastoilla voisi olla telavehkeet, kun tstossit eivät välttämättä kaistansa puitteissa pääse valitsemaan kulku-uriaan. Muille välttää nykyinen kiskottava kalusto hajautettuna.

Ja sitten taas tuon tarkkuuden puoleen... jos meillä tulenjohto pystyisi antamaan maalin koordinaatit metrilleen ja välittämään ne tuliasemiin säällisesti ja meillä olisi a-tarviketta, jolla tuolla tarkkuudella pystyttäisiin vaikuttamaan, niin kiva olisi. Ei vaan taida vielä onnistua, valitettavasti. Mutta ehkä jonain päivänä. Entäs sitten kun päälle tunkee kolmessa jonossa moottoroitu jalkaväkiprikaati vauhdilla? Kyllä massamaista tulenkäyttöäkin tarvitaan ja rajusti. Mieluusti sellaista, millä kovakuorista hyökkääjää pystytään tuhoamaan.

Samoilla putkillahan sitä massamaista tultakin jaetaan. Itseasiassa eihän kaikkien patterien tarvitse niitä erikoisammuksia käyttää. Erikoisammukset voisi varmaan keskittää tietyille pattereille (no, vähän pakko, kun 155 millisiä on rajallisesti ja niin olisi ammuksiakin), jotka sitten ampuvat näillä tarvittaessa vaikka yksi tykki kerrallaan. Ne patterit joilla ei ole erikoisammuksia ampuvat sitten sen minkä kerkiävät ja kantamalle tulee.

Mitä taas tulee tulenojhdon tarkkuuteen, niin se kaikkein halvin ja siis ehkä meidän kannalta kiinnostavin ammus on GPS -ohjattusytytin. Tämän tarkkuus on luokkaa CEP 30 metriä. Olettaisin, että tälläisiin tarkkuuksiin voitaisiin päästä?

 

[juhapar]

Mitä muuten sanotte tykistömiehet: jos ajatellaan nykyistä Suomea teineen kenttineen peltoineen kaupanpihoineen jne. niin eikö pyörille nostettu tykistö ala ollakin jo SE juttu? Kannattaisiko suomalaista tykistöä koroittaa kuunaan teloille pl. silloin, jos ko. aseet saisi hankittua edullisesti? Jotenkin on sellainen mielikuva, että tykistöä ja siihen liittyviä juttuja kehitetään edes jollain tasolla, tykistö taitaa pysyä vielä pitkään sodan jos ei kuninkaana niin ainakin kuningattarena, mitä arvelette? A-menetelmien ja ammusten tuottama tarkkuus alkaa olla huimaa, lähes uskomatonta, että joku sian painoinen jööti ammutaan hirmu kaarella viiden peninkulman päähän ja se mäjähtää muutaman metrin kasaan.

Jootuotanoin... Jos ois, millä mällätä (euroja siis), niin prikaatien ja ylijohdon tykistöstä ainakin osa olisi mukava saada panssarikuoriin ja itsevetävälle pyöräalustalle. Hyökkäävillä taisteluosastoilla voisi olla telavehkeet, kun tstossit eivät välttämättä kaistansa puitteissa pääse valitsemaan kulku-uriaan. Muille välttää nykyinen kiskottava kalusto hajautettuna.

Ja sitten taas tuon tarkkuuden puoleen... jos meillä tulenjohto pystyisi antamaan maalin koordinaatit metrilleen ja välittämään ne tuliasemiin säällisesti ja meillä olisi a-tarviketta, jolla tuolla tarkkuudella pystyttäisiin vaikuttamaan, niin kiva olisi. Ei vaan taida vielä onnistua, valitettavasti. Mutta ehkä jonain päivänä. Entäs sitten kun päälle tunkee kolmessa jonossa moottoroitu jalkaväkiprikaati vauhdilla? Kyllä massamaista tulenkäyttöäkin tarvitaan ja rajusti. Mieluusti sellaista, millä kovakuorista hyökkääjää pystytään tuhoamaan.

Samoilla putkillahan sitä massamaista tultakin jaetaan. Itseasiassa eihän kaikkien patterien tarvitse niitä erikoisammuksia käyttää. Erikoisammukset voisi varmaan keskittää tietyille pattereille (no, vähän pakko, kun 155 millisiä on rajallisesti ja niin olisi ammuksiakin), jotka sitten ampuvat näillä tarvittaessa vaikka yksi tykki kerrallaan. Ne patterit joilla ei ole erikoisammuksia ampuvat sitten sen minkä kerkiävät ja kantamalle tulee.

Mitä taas tulee tulenojhdon tarkkuuteen, niin se kaikkein halvin ja siis ehkä meidän kannalta kiinnostavin ammus on GPS -ohjattusytytin. Tämän tarkkuus on luokkaa CEP 30 metriä. Olettaisin, että tälläisiin tarkkuuksiin voitaisiin päästä?

Riittääkö CEP 30m kaikkiin maaleihin? Taistelupanssarivaunu ei välttämättä ole moksiskaan moisesta tarkkuudesta ja toisaalta liikkuvaan vaunuun GPS:ohjatulla osuminen on yhtä onnen kauppaa kuin yksittäisellä perinteisellä taistelukranaatilla (sirpalekranaatti), kalliimpaa vain. Siksipä tulen tiheyttä ja osumatodennäköisyyttä noilla perinteisillä massamaisilla ammunnoilla tarkoitin.

 

[hessukessu]

Hajautetusti tykistö, vanhoinenekin tykkeineen, asemiin ammuksineen kaikkineen. Massamainen tulenkäyttö tarvittaessa. Älyammuksia kanssa ainakin joillekin joukoille, mieluusti hiukan kaikille. Tarvittaessa asemat hylätään ammuskelun jälkeen ja siirretään miehet uusille tykeille valmiina oleviin asemiin. Näinhän sanoin jo aikaisemmin. Miehiä riittää ja tykkejäkin riittää jos ei sulattoon pistetä.

 

[SJ]

Mitä muuten sanotte tykistömiehet: jos ajatellaan nykyistä Suomea teineen kenttineen peltoineen kaupanpihoineen jne. niin eikö pyörille nostettu tykistö ala ollakin jo SE juttu? Kannattaisiko suomalaista tykistöä koroittaa kuunaan teloille pl. silloin, jos ko. aseet saisi hankittua edullisesti? Jotenkin on sellainen mielikuva, että tykistöä ja siihen liittyviä juttuja kehitetään edes jollain tasolla, tykistö taitaa pysyä vielä pitkään sodan jos ei kuninkaana niin ainakin kuningattarena, mitä arvelette? A-menetelmien ja ammusten tuottama tarkkuus alkaa olla huimaa, lähes uskomatonta, että joku sian painoinen jööti ammutaan hirmu kaarella viiden peninkulman päähän ja se mäjähtää muutaman metrin kasaan.

Jootuotanoin... Jos ois, millä mällätä (euroja siis), niin prikaatien ja ylijohdon tykistöstä ainakin osa olisi mukava saada panssarikuoriin ja itsevetävälle pyöräalustalle. Hyökkäävillä taisteluosastoilla voisi olla telavehkeet, kun tstossit eivät välttämättä kaistansa puitteissa pääse valitsemaan kulku-uriaan. Muille välttää nykyinen kiskottava kalusto hajautettuna.

Ja sitten taas tuon tarkkuuden puoleen... jos meillä tulenjohto pystyisi antamaan maalin koordinaatit metrilleen ja välittämään ne tuliasemiin säällisesti ja meillä olisi a-tarviketta, jolla tuolla tarkkuudella pystyttäisiin vaikuttamaan, niin kiva olisi. Ei vaan taida vielä onnistua, valitettavasti. Mutta ehkä jonain päivänä. Entäs sitten kun päälle tunkee kolmessa jonossa moottoroitu jalkaväkiprikaati vauhdilla? Kyllä massamaista tulenkäyttöäkin tarvitaan ja rajusti. Mieluusti sellaista, millä kovakuorista hyökkääjää pystytään tuhoamaan.

Samoilla putkillahan sitä massamaista tultakin jaetaan. Itseasiassa eihän kaikkien patterien tarvitse niitä erikoisammuksia käyttää. Erikoisammukset voisi varmaan keskittää tietyille pattereille (no, vähän pakko, kun 155 millisiä on rajallisesti ja niin olisi ammuksiakin), jotka sitten ampuvat näillä tarvittaessa vaikka yksi tykki kerrallaan. Ne patterit joilla ei ole erikoisammuksia ampuvat sitten sen minkä kerkiävät ja kantamalle tulee.

Mitä taas tulee tulenojhdon tarkkuuteen, niin se kaikkein halvin ja siis ehkä meidän kannalta kiinnostavin ammus on GPS -ohjattusytytin. Tämän tarkkuus on luokkaa CEP 30 metriä. Olettaisin, että tälläisiin tarkkuuksiin voitaisiin päästä?

Riittääkö CEP 30m kaikkiin maaleihin? Taistelupanssarivaunu ei välttämättä ole moksiskaan moisesta tarkkuudesta ja toisaalta liikkuvaan vaunuun GPS:ohjatulla osuminen on yhtä onnen kauppaa kuin yksittäisellä perinteisellä taistelukranaatilla (sirpalekranaatti), kalliimpaa vain. Siksipä tulen tiheyttä ja osumatodennäköisyyttä noilla perinteisillä massamaisilla ammunnoilla tarkoitin.

Tuo 30 metrin CEP on lähinnä sitä varten, että voidaan ampua millä tahansa etäisyydeltä tarkkuuden kärsimättä. Ja koska sytytin maksaa jenkkien mukaan $3000 niin se ei ole paha hinta. Jos tuon sytyttimen laittaa niihin vähäisiin rypäleammuksiin, niin niistä saadaan täysi teho irti huolimatta maalin etäisyydestä. Jos taas halutaan osua yksittäiseen vaunuun, niin siihenkin on omat ammuksensa, esim. Bonus ja SMart. Bonuksen saa tietääkseni Excaliburiin lastattuna, mutta jotenkin veikkaan, että tuo CCF:n tarkkuus riittäisi.

Mutta olet oikeassa, 30 metrin tarkkuus ei riitä siihen, että voitaisiin osua yksittäiseen (ja vielä liikkeestä) tankkiin. Mutta jotenkin tuntuisi tyhmältä, jos se olisi tarkkuusvaatimuksena tulenjohdolle, kun saman voi toteuttaa helpomminkin.

Ja jos vaikka Excalibur ammuksia saisi hankittua, niin ei varmaan olisi mahdotonta hankkia sisseille (lennokeissa olettaisin tarvittavan varustuksen olevan) kalusto jolla mitata ne tarvittavat koordinaatit. Toisaalta olettaisin jonkinlaisia suunnitelmia varmaan on jo työn alla, koska GMLRS, ATACMS ja ilmavoimien käytössä olevat pommit ja ohjukset vaativat nuo samat kamppeet. Noilla ei toki yksittäisiä tankkeja tapeta, vaan olettaisin tarkoituksena olevan tehdä ilkeää selustassa.

 

[RPG83]

Mitä muuten sanotte tykistömiehet: jos ajatellaan nykyistä Suomea teineen kenttineen peltoineen kaupanpihoineen jne. niin eikö pyörille nostettu tykistö ala ollakin jo SE juttu? Kannattaisiko suomalaista tykistöä koroittaa kuunaan teloille pl. silloin, jos ko. aseet saisi hankittua edullisesti? Jotenkin on sellainen mielikuva, että tykistöä ja siihen liittyviä juttuja kehitetään edes jollain tasolla, tykistö taitaa pysyä vielä pitkään sodan jos ei kuninkaana niin ainakin kuningattarena, mitä arvelette? A-menetelmien ja ammusten tuottama tarkkuus alkaa olla huimaa, lähes uskomatonta, että joku sian painoinen jööti ammutaan hirmu kaarella viiden peninkulman päähän ja se mäjähtää muutaman metrin kasaan.

Kyllä, ehdottomasti itseliikkuva panssaritykistö, mutta näillä budjeteilla näkisin sen mieluiten vain orgaanisena osana operatiivisia joukkoja. Mielestäni ne hyötyisivät eniten panssaritykistön nopeudesta ja selviytymiskyvystä.

Ylijohto ehtii suorittamaan suuremmat manööverinsä ihan hyvin vedettävälläkin kalustolla, kunhan on vehkeet tykkikohtaiseen hajauttamiseen. Sama koskee alueellisia.


Ahh, PzH 2000 kolmelle valmiusprikaatille 18 kappaletta kullekin! Alueellisille ja ylijohdolle 300-500 M198 haupitsia USA:sta!

 

[JOKO]

Mitä muuten sanotte tykistömiehet: jos ajatellaan nykyistä Suomea teineen kenttineen peltoineen kaupanpihoineen jne. niin eikö pyörille nostettu tykistö ala ollakin jo SE juttu? Kannattaisiko suomalaista tykistöä koroittaa kuunaan teloille pl. silloin, jos ko. aseet saisi hankittua edullisesti? Jotenkin on sellainen mielikuva, että tykistöä ja siihen liittyviä juttuja kehitetään edes jollain tasolla, tykistö taitaa pysyä vielä pitkään sodan jos ei kuninkaana niin ainakin kuningattarena, mitä arvelette? A-menetelmien ja ammusten tuottama tarkkuus alkaa olla huimaa, lähes uskomatonta, että joku sian painoinen jööti ammutaan hirmu kaarella viiden peninkulman päähän ja se mäjähtää muutaman metrin kasaan.

Jootuotanoin... Jos ois, millä mällätä (euroja siis), niin prikaatien ja ylijohdon tykistöstä ainakin osa olisi mukava saada panssarikuoriin ja itsevetävälle pyöräalustalle. Hyökkäävillä taisteluosastoilla voisi olla telavehkeet, kun tstossit eivät välttämättä kaistansa puitteissa pääse valitsemaan kulku-uriaan. Muille välttää nykyinen kiskottava kalusto hajautettuna.

Ja sitten taas tuon tarkkuuden puoleen... jos meillä tulenjohto pystyisi antamaan maalin koordinaatit metrilleen ja välittämään ne tuliasemiin säällisesti ja meillä olisi a-tarviketta, jolla tuolla tarkkuudella pystyttäisiin vaikuttamaan, niin kiva olisi. Ei vaan taida vielä onnistua, valitettavasti. Mutta ehkä jonain päivänä. Entäs sitten kun päälle tunkee kolmessa jonossa moottoroitu jalkaväkiprikaati vauhdilla? Kyllä massamaista tulenkäyttöäkin tarvitaan ja rajusti. Mieluusti sellaista, millä kovakuorista hyökkääjää pystytään tuhoamaan.

Samoilla putkillahan sitä massamaista tultakin jaetaan. Itseasiassa eihän kaikkien patterien tarvitse niitä erikoisammuksia käyttää. Erikoisammukset voisi varmaan keskittää tietyille pattereille (no, vähän pakko, kun 155 millisiä on rajallisesti ja niin olisi ammuksiakin), jotka sitten ampuvat näillä tarvittaessa vaikka yksi tykki kerrallaan. Ne patterit joilla ei ole erikoisammuksia ampuvat sitten sen minkä kerkiävät ja kantamalle tulee.

Mitä taas tulee tulenojhdon tarkkuuteen, niin se kaikkein halvin ja siis ehkä meidän kannalta kiinnostavin ammus on GPS -ohjattusytytin. Tämän tarkkuus on luokkaa CEP 30 metriä. Olettaisin, että tälläisiin tarkkuuksiin voitaisiin päästä?

Riittääkö CEP 30m kaikkiin maaleihin? Taistelupanssarivaunu ei välttämättä ole moksiskaan moisesta tarkkuudesta ja toisaalta liikkuvaan vaunuun GPS:ohjatulla osuminen on yhtä onnen kauppaa kuin yksittäisellä perinteisellä taistelukranaatilla (sirpalekranaatti), kalliimpaa vain. Siksipä tulen tiheyttä ja osumatodennäköisyyttä noilla perinteisillä massamaisilla ammunnoilla tarkoitin.

Tuo 30 metrin CEP on lähinnä sitä varten, että voidaan ampua millä tahansa etäisyydeltä tarkkuuden kärsimättä. Ja koska sytytin maksaa jenkkien mukaan $3000 niin se ei ole paha hinta. Jos tuon sytyttimen laittaa niihin vähäisiin rypäleammuksiin, niin niistä saadaan täysi teho irti huolimatta maalin etäisyydestä. Jos taas halutaan osua yksittäiseen vaunuun, niin siihenkin on omat ammuksensa, esim. Bonus ja SMart. Bonuksen saa tietääkseni Excaliburiin lastattuna, mutta jotenkin veikkaan, että tuo CCF:n tarkkuus riittäisi.

Mutta olet oikeassa, 30 metrin tarkkuus ei riitä siihen, että voitaisiin osua yksittäiseen (ja vielä liikkeestä) tankkiin. Mutta jotenkin tuntuisi tyhmältä, jos se olisi tarkkuusvaatimuksena tulenjohdolle, kun saman voi toteuttaa helpomminkin.

Ja jos vaikka Excalibur ammuksia saisi hankittua, niin ei varmaan olisi mahdotonta hankkia sisseille (lennokeissa olettaisin tarvittavan varustuksen olevan) kalusto jolla mitata ne tarvittavat koordinaatit. Toisaalta olettaisin jonkinlaisia suunnitelmia varmaan on jo työn alla, koska GMLRS, ATACMS ja ilmavoimien käytössä olevat pommit ja ohjukset vaativat nuo samat kamppeet. Noilla ei toki yksittäisiä tankkeja tapeta, vaan olettaisin tarkoituksena olevan tehdä ilkeää selustassa.

Täsmäammukset kannattaisi ampua mahdollisimman yksinkertaisista raketinheittimistä. On turha paljastaa hirveän hintaista lavettia, kun peltihäkkyrästä karkeasti oikeaan suuntaan ammuttu raketti löytää itse perille.

En tosin näe tarvetta kykyyn tuhota pistemaaleja laajemmassa mitassa. Parempi mättää kunnolla kranaatteja karkean maalitiedon pohjalta, kuin elätellä toiveita pistemaalien tuhoamiseen riittävän maalitiedon saamisesta. Riittävästi kranaatteja ja osumia tulee. Taistelun ratkaisemiseen riittävä pistemaalien tuhoaminen vaatisi taistelukentän ja ilmatilan hallintaa. Moisesta tuskin on toiveita.

 

[baikal]

Mitä muuten sanotte tykistömiehet: jos ajatellaan nykyistä Suomea teineen kenttineen peltoineen kaupanpihoineen jne. niin eikö pyörille nostettu tykistö ala ollakin jo SE juttu? Kannattaisiko suomalaista tykistöä koroittaa kuunaan teloille pl. silloin, jos ko. aseet saisi hankittua edullisesti? Jotenkin on sellainen mielikuva, että tykistöä ja siihen liittyviä juttuja kehitetään edes jollain tasolla, tykistö taitaa pysyä vielä pitkään sodan jos ei kuninkaana niin ainakin kuningattarena, mitä arvelette? A-menetelmien ja ammusten tuottama tarkkuus alkaa olla huimaa, lähes uskomatonta, että joku sian painoinen jööti ammutaan hirmu kaarella viiden peninkulman päähän ja se mäjähtää muutaman metrin kasaan.

Kyllä, ehdottomasti itseliikkuva panssaritykistö, mutta näillä budjeteilla näkisin sen mieluiten vain orgaanisena osana operatiivisia joukkoja. Mielestäni ne hyötyisivät eniten panssaritykistön nopeudesta ja selviytymiskyvystä.

Ylijohto ehtii suorittamaan suuremmat manööverinsä ihan hyvin vedettävälläkin kalustolla, kunhan on vehkeet tykkikohtaiseen hajauttamiseen. Sama koskee alueellisia.


Ahh, PzH 2000 kolmelle valmiusprikaatille 18 kappaletta kullekin! Alueellisille ja ylijohdolle 300-500 M198 haupitsia USA:sta!

:a-grin: voi jessus.

 

[SJ]

Täsmäammukset kannattaisi ampua mahdollisimman yksinkertaisista raketinheittimistä. On turha paljastaa hirveän hintaista lavettia, kun peltihäkkyrästä karkeasti oikeaan suuntaan ammuttu raketti löytää itse perille.

En tosin näe tarvetta kykyyn tuhota pistemaaleja laajemmassa mitassa. Parempi mättää kunnolla kranaatteja karkean maalitiedon pohjalta, kuin elätellä toiveita pistemaalien tuhoamiseen riittävän maalitiedon saamisesta. Riittävästi kranaatteja ja osumia tulee. Taistelun ratkaisemiseen riittävä pistemaalien tuhoaminen vaatisi taistelukentän ja ilmatilan hallintaa. Moisesta tuskin on toiveita.

MLRS on jo olemassa, joten tuskin on syytä sen yksinkertaisemmaksi mennä. Sitäpaitsi, noiden täsmäammusten jakeluun tarvitaan muutakin kuin se laukaisulavetti, joten jos suunnittelit jotakin ratkaisua tyyliin Hamas, niin muistetaampa, että jotenkinhan ne maalit on jaettava ampuville yksiköille, joten ajoneuvoalusta on ihan paikallaan. Myöskin muistuttaisin, että raketeilla taitaa yleensä olla matalampi lentorata, mikä ei sinällään ole etu.

Ja olen samaa mieltä, että tykistöllä pitää olla kyky ampua massamaisesti, mutta samalla pitää muistaa, että pitkille matkoille ammuttaessa laukausten hajonta kasvaa huomattavasti ja juuri näillä pitkillä matkoilla meillä olisi vaikeuksia johtaa tulta ja etenkin pysyä alueella kertomassa mihin suuntaan siirtää tulta ja kuinka paljon. Tuossa etsin pikaisesti noita hajontoja ja ilmeisesti jenkki tykistö ampuessaan 30 kilsan päähän M549A1 ammuksella (HERA) hajonta on 260 metriä. Ajattele minkälainen hajonta olisi jos tykillä olisi kantamaa yli 60 kilsaa (Esim. G-6 ampuu 67 kilsaa parhaimmillaan)?

Taistelun toki ratkaisee massamainen tuli, mutta taisteluiden välillä voisi saada aikaan vaika mitä, jos esim. tiedustelutietoihin voitaisiin reagoida täsmäammuksin. Saat selville, että missä vihollisella on jonkinlainen tutka/antenni/viritys pystyssä. Vihollisella on vaikka TOR patteri jossakin mäellä valmiina ampumaan alas jokaisen nuuskimaan tulevan lennokin. Muut IT -asemat, jos vihollisella sellaisia on(eivät sinällään vaikuta taisteluun, mutta säästää meiltä lennokkeja ja tuottaa viholliselle tappioita). Ehkä jopa olisi mahdollista nirhata tyyppejä kuten spollet ja liikenteenohjaajat. Yksittäisiä kranaatteja isompiin risteyksiin ja luulisi tappioita tulevan noille ammattiryhmille.

Asian sivusta: Tietääkö kukaan, että miten tarkkaan puhelimen sijainnin pystyy selvittämään ihan pelkkien tukiasemien saamien tietojen perusteella? Ajattelin, että paljonko vahinkoa ja/tai tietoa voisi vihollisesta kerätä ihan vain päällä olevien kännyköiden perusteella?

 

[kimmo.j]

Kännykällä paikantamisen tarkkuus riippuu tukiasema tiheydestä.
Koska saamani tieto on käsittääkseni "ei julkista", tyydyn toteamaan, ettei tämä ole ratkaisu tulenjohtoon.

Elektronisen sodankäynnin keinoin voidaan tietysti paikantaa aktiivisia radiolähettimiä, mutta tarkkuudesta en osaa sanoa.

 

[Pullosorsa]

Kännykällä paikantamisen tarkkuus riippuu tukiasema tiheydestä.
Koska saamani tieto on käsittääkseni "ei julkista", tyydyn toteamaan, ettei tämä ole ratkaisu tulenjohtoon.

Elektronisen sodankäynnin keinoin voidaan tietysti paikantaa aktiivisia radiolähettimiä, mutta tarkkuudesta en osaa sanoa.

Taitaa olla ihan julkista tietoa. Olen kuullut, että paikassa jossa on harvassa tuliasemia, käytännössä vain yksi, johon puhelin linkittyy, paikantaminen on todella epätarkkaa. Virhe on helposti useita kilometreja.

 

[juhapar]

Tuotatuota, millä ajattelitte kuudenkymmenen kilometrin tulenjohtoviestiyhteydet hoitaa? Onnistuuko nykykalustolla?

 

[ctg]

Tuotatuota, millä ajattelitte kuudenkymmenen kilometrin tulenjohtoviestiyhteydet hoitaa? Onnistuuko nykykalustolla?

Juoksijalla taikka mopomiehellä, taikka sitten sillä nykykalustolla, sillä ei se kuusikymmentä kilsaa ole käytännössä yhtään sen pidempi väli sanlalle kuin kaksikymmentä kilsaa.

 

[Samses]

Taistelun toki ratkaisee massamainen tuli, mutta taisteluiden välillä voisi saada aikaan vaika mitä, jos esim. tiedustelutietoihin voitaisiin reagoida täsmäammuksin. Saat selville, että missä vihollisella on jonkinlainen tutka/antenni/viritys pystyssä. Vihollisella on vaikka TOR patteri jossakin mäellä valmiina ampumaan alas jokaisen nuuskimaan tulevan lennokin. Muut IT -asemat, jos vihollisella sellaisia on(eivät sinällään vaikuta taisteluun, mutta säästää meiltä lennokkeja ja tuottaa viholliselle tappioita). Ehkä jopa olisi mahdollista nirhata tyyppejä kuten spollet ja liikenteenohjaajat. Yksittäisiä kranaatteja isompiin risteyksiin ja luulisi tappioita tulevan noille ammattiryhmille.

IT-asemat toki. Lisäksi tutkat, komentovaunut, ELSO/ELINT -vaunut, tehtävää odottavat siltavaunut ja muu arvokas pioneerikalusto, parkissa olevat huoltoajoneuvot kuten polttoainetankkiautot tai ammuslastissa olevat kuormurit jne... Noihin jos saisi täsmäammuksen ohjattua niin hyvä olisi. Eri asia on kuka ohjaa, miten viesti saadaan tuliasemaan ajoissa ja riittääkö kantama.

 

[RPG83]

Kännykällä paikantamisen tarkkuus riippuu tukiasema tiheydestä.
Koska saamani tieto on käsittääkseni "ei julkista", tyydyn toteamaan, ettei tämä ole ratkaisu tulenjohtoon.

Elektronisen sodankäynnin keinoin voidaan tietysti paikantaa aktiivisia radiolähettimiä, mutta tarkkuudesta en osaa sanoa.

Taitaa olla ihan julkista tietoa. Olen kuullut, että paikassa jossa on harvassa tuliasemia, käytännössä vain yksi, johon puhelin linkittyy, paikantaminen on todella epätarkkaa. Virhe on helposti useita kilometreja.

Miten tarkkaa paikkatietoa saadaan selville?

Paikannustarkkuus on kaupunkialueilla noin 50–400 metriä, esikaupunkialueilla noin 100–1000 metriä ja taajamien ulkopuolella sekä isoilla vesistöalueilla noin 1–5 kilometriä (harvaanasutuilla alueilla ja merialueilla mahdollisesti jopa kymmeniäkin kilometrejä). Kyseessä on ns. solupaikannus ja mittaus tehdään tukiasemien avulla signaalin vaimentuminen yms. huomioiden, jolloin esimerkiksi vesialueiden läheisyys saattaa heikentää tarkkuutta. Käytettävällä tekniikalla ja nykyisellä verkkorakenteella ei päästä tällä hetkellä edellä mainittua parempaan tarkkuuteen.

Lähde: Hätäkeskuslaitos.