Tykistö

SJ kirjoitti:
Iso-Mursu kirjoitti:
SJ kirjoitti:
Iso-Mursu kirjoitti:
Peiper kirjoitti:
Kyllähän tuollaiset ideat on pakko ollut ajaa jonkinlaisen Janssonaattorin läpi, ei rakettiase voi kranaatinheitintä korvata :)

Itä-Eurooppalaisia 122mm raketinheittimiä saisi varmaan ostettua halvalla...

Tuo taas on idea jota minä voisin kannattaakin. Meinaan, että noissa on kantamaa nykyaikaisin raketein jopa 40 kilsaa.

Alueellisille taisteluprikaateille patteri mukaan..

Kannattaneeko noita ripotella? Jos on maali joka soveltuu raketinheittimille, niin miksi ei ampua patteristolla tai kahdella? Eikö ne lennokit ja muukin tiedustelukalusto ole pitkälti ylijohdon käsissä, joten pitkän kantaman kalusto voisi myös olla siellä. Ja kun nuo on kuorma-auto alustalla, niin sen pitäisi avittaa siirtymisessä, joten painopisteen siirtäminen olisi joustavaa.

Mutta tietenkin jos joku osasto taistelee kauempana muista, niin silloin sille voisi alistaa jonkun patterin, mutta eiköhän sen voi tehdä tilanteen mukaan. Tai jos noiden raketinheitinten määrää lisätään huomattavasti.

Meillä ja maailmalla raketinheitinten tuliyksikkö on yleensä patteri. Eikä meidän määristä oikein patteristojakaan pysty rakentamaan. Kovin monta ainakaan. Ja kohdalleen sattuva patterisarja vaikuttaa ihan kohtuullisesti.
 
juhapar kirjoitti:
SJ kirjoitti:
Iso-Mursu kirjoitti:
SJ kirjoitti:
Iso-Mursu kirjoitti:
Itä-Eurooppalaisia 122mm raketinheittimiä saisi varmaan ostettua halvalla...

Tuo taas on idea jota minä voisin kannattaakin. Meinaan, että noissa on kantamaa nykyaikaisin raketein jopa 40 kilsaa.

Alueellisille taisteluprikaateille patteri mukaan..

Kannattaneeko noita ripotella? Jos on maali joka soveltuu raketinheittimille, niin miksi ei ampua patteristolla tai kahdella? Eikö ne lennokit ja muukin tiedustelukalusto ole pitkälti ylijohdon käsissä, joten pitkän kantaman kalusto voisi myös olla siellä. Ja kun nuo on kuorma-auto alustalla, niin sen pitäisi avittaa siirtymisessä, joten painopisteen siirtäminen olisi joustavaa.

Mutta tietenkin jos joku osasto taistelee kauempana muista, niin silloin sille voisi alistaa jonkun patterin, mutta eiköhän sen voi tehdä tilanteen mukaan. Tai jos noiden raketinheitinten määrää lisätään huomattavasti.

Meillä ja maailmalla raketinheitinten tuliyksikkö on yleensä patteri. Eikä meidän määristä oikein patteristojakaan pysty rakentamaan. Kovin monta ainakaan. Ja kohdalleen sattuva patterisarja vaikuttaa ihan kohtuullisesti.

Käsittääkseni raketinheittimiä on kahden patteriston tarpeisiin tällä hetkellä. Ja siinäkin tapauksessa, että patteri olisi optimi osasto yhtä maalia kohti, niin eikö logistiikan kannalta olisi parempi, että toiminta olisi koottua? Ja onko prikaatilla (tai mille porukoille noita nyt oltaisiin ripottelemassa?) lennokeita käytössä, vai onko ne ylemmän johdon käytössä? Siis olisiko sillä prikaatilla kykyä hyödyntää tuon heittimen vähintään 20 kilsan kantamaa? Sitten kun alkaa tapahtua, niin uskoisin, että niitä maaleja joihin ampua raketinheittimellä ilmenee luultavasti useampi kerralla ja ne eivät välttämättä odota tarpeeksi kauan, että heittimen kerkeäisi ladata uudelleen. Ja raketinheittimet ovat kuuluisia epätarkkuudestaan, joten pitäisin toisen patterin varalla, jos eka ei osukkaan (Vai miten noilla yleensä ammutaan? Onko tapana ampua kohdistuslaukauksia?).
 
SJ kirjoitti:
juhapar kirjoitti:
SJ kirjoitti:
Iso-Mursu kirjoitti:
SJ kirjoitti:
Tuo taas on idea jota minä voisin kannattaakin. Meinaan, että noissa on kantamaa nykyaikaisin raketein jopa 40 kilsaa.

Alueellisille taisteluprikaateille patteri mukaan..

Kannattaneeko noita ripotella? Jos on maali joka soveltuu raketinheittimille, niin miksi ei ampua patteristolla tai kahdella? Eikö ne lennokit ja muukin tiedustelukalusto ole pitkälti ylijohdon käsissä, joten pitkän kantaman kalusto voisi myös olla siellä. Ja kun nuo on kuorma-auto alustalla, niin sen pitäisi avittaa siirtymisessä, joten painopisteen siirtäminen olisi joustavaa.

Mutta tietenkin jos joku osasto taistelee kauempana muista, niin silloin sille voisi alistaa jonkun patterin, mutta eiköhän sen voi tehdä tilanteen mukaan. Tai jos noiden raketinheitinten määrää lisätään huomattavasti.

Meillä ja maailmalla raketinheitinten tuliyksikkö on yleensä patteri. Eikä meidän määristä oikein patteristojakaan pysty rakentamaan. Kovin monta ainakaan. Ja kohdalleen sattuva patterisarja vaikuttaa ihan kohtuullisesti.

Käsittääkseni raketinheittimiä on kahden patteriston tarpeisiin tällä hetkellä. Ja siinäkin tapauksessa, että patteri olisi optimi osasto yhtä maalia kohti, niin eikö logistiikan kannalta olisi parempi, että toiminta olisi koottua? Ja onko prikaatilla (tai mille porukoille noita nyt oltaisiin ripottelemassa?) lennokeita käytössä, vai onko ne ylemmän johdon käytössä? Siis olisiko sillä prikaatilla kykyä hyödyntää tuon heittimen vähintään 20 kilsan kantamaa? Sitten kun alkaa tapahtua, niin uskoisin, että niitä maaleja joihin ampua raketinheittimellä ilmenee luultavasti useampi kerralla ja ne eivät välttämättä odota tarpeeksi kauan, että heittimen kerkeäisi ladata uudelleen. Ja raketinheittimet ovat kuuluisia epätarkkuudestaan, joten pitäisin toisen patterin varalla, jos eka ei osukkaan (Vai miten noilla yleensä ammutaan? Onko tapana ampua kohdistuslaukauksia?).

Ajattelin että 5 alueellistaprikaatia voivat joutua toimimaan maantieteellisesti hyvinkin kaukana toisistaan. Sen vuoksi tarvitaan reipasta kykyä saada romua liikkeelle vastustajan niskaan
 
Iso-Mursu kirjoitti:
SJ kirjoitti:
juhapar kirjoitti:
SJ kirjoitti:
Iso-Mursu kirjoitti:
Alueellisille taisteluprikaateille patteri mukaan..

Kannattaneeko noita ripotella? Jos on maali joka soveltuu raketinheittimille, niin miksi ei ampua patteristolla tai kahdella? Eikö ne lennokit ja muukin tiedustelukalusto ole pitkälti ylijohdon käsissä, joten pitkän kantaman kalusto voisi myös olla siellä. Ja kun nuo on kuorma-auto alustalla, niin sen pitäisi avittaa siirtymisessä, joten painopisteen siirtäminen olisi joustavaa.

Mutta tietenkin jos joku osasto taistelee kauempana muista, niin silloin sille voisi alistaa jonkun patterin, mutta eiköhän sen voi tehdä tilanteen mukaan. Tai jos noiden raketinheitinten määrää lisätään huomattavasti.

Meillä ja maailmalla raketinheitinten tuliyksikkö on yleensä patteri. Eikä meidän määristä oikein patteristojakaan pysty rakentamaan. Kovin monta ainakaan. Ja kohdalleen sattuva patterisarja vaikuttaa ihan kohtuullisesti.

Käsittääkseni raketinheittimiä on kahden patteriston tarpeisiin tällä hetkellä. Ja siinäkin tapauksessa, että patteri olisi optimi osasto yhtä maalia kohti, niin eikö logistiikan kannalta olisi parempi, että toiminta olisi koottua? Ja onko prikaatilla (tai mille porukoille noita nyt oltaisiin ripottelemassa?) lennokeita käytössä, vai onko ne ylemmän johdon käytössä? Siis olisiko sillä prikaatilla kykyä hyödyntää tuon heittimen vähintään 20 kilsan kantamaa? Sitten kun alkaa tapahtua, niin uskoisin, että niitä maaleja joihin ampua raketinheittimellä ilmenee luultavasti useampi kerralla ja ne eivät välttämättä odota tarpeeksi kauan, että heittimen kerkeäisi ladata uudelleen. Ja raketinheittimet ovat kuuluisia epätarkkuudestaan, joten pitäisin toisen patterin varalla, jos eka ei osukkaan (Vai miten noilla yleensä ammutaan? Onko tapana ampua kohdistuslaukauksia?).

Ajattelin että 5 alueellistaprikaatia voivat joutua toimimaan maantieteellisesti hyvinkin kaukana toisistaan. Sen vuoksi kykyä saada romua liikkeelle vastustajan niskaan

Silloin sanoisin, että nuo nykyiset eivät riitä kaikille. Mutta eikös tässä ollut puhekin uusien hankkimisesta itä-euroopasta.


Mistä tuleekin mieleen, että ryssät ovat korvaamassa omiaan modernimmalla. Sama alusta kaikille käytössä oleville raketinheittimille, eli Grad:lle, Uragan:lle ja Smerch:lle. Tuossa on linkki: http://en.wikipedia.org/wiki/9A52-4_Tornado

Tuosta jää kysymys, että olikohan noilla tarkoitus tehdä tuosta modulaarinen, vaiko vain vähentää erillaisten alustojen määrää? Ja ei, en ole hankkimassa venäjältä noita heittimiä. Uusia en hankkisi, koska se tukisi Venäjän aseteollisuutta ja vanhat nyt vaan ovat seisoneet sateessa ja muutenkin vanhalla alustalla.
 
SJ kirjoitti:
Ajattelin että 5 alueellistaprikaatia voivat joutua toimimaan maantieteellisesti hyvinkin kaukana toisistaan. Sen vuoksi kykyä saada romua liikkeelle vastustajan niskaan

Silloin sanoisin, että nuo nykyiset eivät riitä kaikille. Mutta eikös tässä ollut puhekin uusien hankkimisesta itä-euroopasta.


Mistä tuleekin mieleen, että ryssät ovat korvaamassa omiaan modernimmalla. Sama alusta kaikille käytössä oleville raketinheittimille, eli Grad:lle, Uragan:lle ja Smerch:lle. Tuossa on linkki: http://en.wikipedia.org/wiki/9A52-4_Tornado

Tuosta jää kysymys, että olikohan noilla tarkoitus tehdä tuosta modulaarinen, vaiko vain vähentää erillaisten alustojen määrää? Ja ei, en ole hankkimassa venäjältä noita heittimiä. Uusia en hankkisi, koska se tukisi Venäjän aseteollisuutta ja vanhat nyt vaan ovat seisoneet sateessa ja muutenkin vanhalla alustalla.
[/quote]

Ollaan taas tässä minun märässä unessani jossa raskasta tykistöä hankittaisiin lisää Suomeen..

Pitäisi hankkia uusi fantasia.
 
Iso-Mursu kirjoitti:
Ollaan taas tässä minun märässä unessani jossa raskasta tykistöä hankittaisiin lisää Suomeen..

Pitäisi hankkia uusi fantasia.

Älä turhaan, tuo ei ole edes mikään huono fantasia ja käytännössä halvin tapa lisätä armeijan tulivoimaa.

Norjalaisilla on kuulemma 40 M-109:ä koipussissa, eivätkä oikein tiedä, että mitä niille pitäisi tehdä. Saksa ja Englanti on korvannut omansa kotimaisilla tuotteilla, ei tietoa, että menikö nuo sulattoon vai mitä niille tehtiin. Kummallakin saattaa myös olla vedettävää kalustoa jossakin jemmassa. Jenkit ovat korvaamassa M-198:t M-777:llä. Ruotsilla saattaa myös olla tykistöä jemmassa, joskin veikkaan, että ne meni sulattoon. Ja sitten on kaikki ne rahavaikeuksissa olevat E-Euroopan maat, jotka voisivat hyvinkin karsia puolustusmenoista. Italialla on muuten tälläinen verme ollut joskus käytössä: http://www.military-today.com/artillery/firos.htm Wikipedian mukaan ei ole enään vahvuuksissa. Lataus näyttäisi tapahtuvan aika näppärällä tavalla ja tuon artikkelin mukaan myös tuo "Grad" -raketti kelpaa heittimelle.

Tuossa siis vihjettä mahdollisille päättäjille, jos sattuvat nettiä lukemaan... :a-grin:
 
Fantasiaa höystettynä realismilla (nykyisillä rahamäärillä), alueelliset joukot, vaikuttava kalusto:
Komppanialle tueksi kevyt heitinjoukkue (vois olla neljäkin putkea)
Taisteluosastolle raskasheitinkomppania (9 putkea) ja kevyt patteristo (18 kpl 122H)
Prikaateille KTR (3 pstoa 130K/155K + 122RakH patteri)
Ylijohdolle KTR n kappaletta (2-3 pstoa 130K/152K/155K + MLRS-patteri)
 
juhapar kirjoitti:
Fantasiaa höystettynä realismilla (nykyisillä rahamäärillä), alueelliset joukot, vaikuttava kalusto:
Komppanialle tueksi kevyt heitinjoukkue (vois olla neljäkin putkea)
Taisteluosastolle raskasheitinkomppania (9 putkea) ja kevyt patteristo (18 kpl 122H)
Prikaateille KTR (3 pstoa 130K/155K + 122RakH patteri)
Ylijohdolle KTR n kappaletta (2-3 pstoa 130K/152K/155K + MLRS-patteri)

Suurin märkä fantasiani olisi 24-36 putkea 155/152mm kalustoa per alueellinen prikaati
 
juhapar kirjoitti:
Fantasiaa höystettynä realismilla (nykyisillä rahamäärillä), alueelliset joukot, vaikuttava kalusto:
Komppanialle tueksi kevyt heitinjoukkue (vois olla neljäkin putkea)
Taisteluosastolle raskasheitinkomppania (9 putkea) ja kevyt patteristo (18 kpl 122H)
Prikaateille KTR (3 pstoa 130K/155K + 122RakH patteri)
Ylijohdolle KTR n kappaletta (2-3 pstoa 130K/152K/155K + MLRS-patteri)

Viimeistä riviä lukuunottamatta viimeisen sijoitusprikaatini tulivoima siis.
 
Johan joihinkin jv-prikaateihin oli ympätty kevyesti 36 tykinputkea ja saman verran rs-heittimiä....ja joidenkin alle oli jyvitetty 6 rak-heitin-ajoneuvoakin. Jv-prikaati oli aika tulivoimainen laitos kaikkineen. Puutteineenkin.
 
Venäläisillä oli äskettäin tykistöase-esittely:

- 100 mm:n laivatykkiin ohjautuva ammus. Oto-Melaralla on lännessä kai vastaavia projekteja (Volcano).

- Koalitsija yksiputkisena tela- ja pyöräalustalla. Kaksiputkinen ainakin maaversiona on haudattu. 70 km:iin kantava ammus. Käännöksen lause "remote equipment is situated on the very gun" viitannee johonkin Spacidon kaltaiseen systeemiin, jossa ammukselle annetaan lennon alkuvaiheessa korjaustieto ja sytyttimessä olevalla lentojarrulla korjataan rataa lennon loppupuolella, millä saadaan pituushajonta noin 1/4:aan. Tuo voi olla eri juttukin kuin mainittu 70 km:n ammus.

- Tornado-raketinheittimestä on tulossa modulaarinen rakettikasettisysteemi, jolla voi ampua Gradia (Tornado-G, 2x15 rakettia), Uragania (Tornado-U, 2x6 rakettia) ja Smerchiä (Tornado-S, käännöksessä Tornado-C, 1x6 rakettia). Heittimien kuvalinkit löytyy blogitekstistä. Tornadoon on tulossa 200 km:iin yltävä raketti, joka videon mukaan on Glonass-ohjattu. Smerchissä on ymmärtääkseni vain inertia-ohjaus. Blogin mukaan on epäselvää onko 200 km:in raketti Smerch-modaus vai uusi, eri kaliiberia oleva.

Blogin google-käännös:

http://translate.google.fi/translate?sl=ru&tl=en&js=n&prev=_t&hl=fi&ie=UTF-8&layout=2&eotf=1&u=http%3A%2F%2Fwww.odnako.org%2Fblogs%2Fshow_21294%2F

Alkuperäinen blogi:

http://www.odnako.org/blogs/show_21294/

Video samasta aiheesta:

http://en.rian.ru/video/20121009/176505602.html
 
rukkaskikka kirjoitti:
- Koalitsija yksiputkisena tela- ja pyöräalustalla. Kaksiputkinen ainakin maaversiona on haudattu. 70 km:iin kantava ammus. Käännöksen lause "remote equipment is situated on the very gun" viitannee johonkin Spacidon kaltaiseen systeemiin, jossa ammukselle annetaan lennon alkuvaiheessa korjaustieto ja sytyttimessä olevalla lentojarrulla korjataan rataa lennon loppupuolella, millä saadaan pituushajonta noin 1/4:aan. Tuo voi olla eri juttukin kuin mainittu 70 km:n ammus.

http://www.dtic.mil/ndia/2011fuze/SessionIVAPerrin1020.pdf

Tuossa on tuon Spacidon pdf. Kiinnostava systeemi, etenkin siksi, että tarkkuus ei ole ainoa juttu mikä paranee, vaan tuon sytyttimen ansiosta kranaatti tulee tonttiin jyrkemmässä kulmassa, eli sirpalepeitto paranee.
 
Kysymys rannikkotykistön ukoille:

Maailmalla kun on kaikenlaisia tykistön pitkänkantaman ammuksia liikkeellä ja sikäli kun olen asiaa seurannut, niin ne kaikkein pisimmälle kantavat taitavat olla rakettiavusteisia ammuksia (joissakin taitaa vielä olla perävirtausyksikkö lisänä), niin olisikos tämä jotenkin rannikkotykistökäyttöön soveltumaton? Sikäli kun käsitän, niin näissä pituushajonta on suurempi (en tiedä onko tämä vain kantamasta johtuvaa vai suhteellisestikin suurempi hajonta), mutta haittaako tämä? Meinaan, että tykistö alkaa yltää yli 60 kilsan, niin soveltuisiko jokin telatykki rannikkotykistöksi. Ottaen huomioon sen, että saareen tuollaista olisi varmaankin vaikea saada?
 
SJ kirjoitti:
Kysymys rannikkotykistön ukoille:

Maailmalla kun on kaikenlaisia tykistön pitkänkantaman ammuksia liikkeellä ja sikäli kun olen asiaa seurannut, niin ne kaikkein pisimmälle kantavat taitavat olla rakettiavusteisia ammuksia (joissakin taitaa vielä olla perävirtausyksikkö lisänä), niin olisikos tämä jotenkin rannikkotykistökäyttöön soveltumaton?

OOT Melera ainakin kauppaa 127mm laivatykkeihin pitkän kantaman omalla hakupäällä varustettua ammusta. Siitä piti jossain välissä tulla 155mm versio mutta varmaan kehitystyö jäissä kun ei ole asiakkaita?
 
Museo kirjoitti:
SJ kirjoitti:
Kysymys rannikkotykistön ukoille:

Maailmalla kun on kaikenlaisia tykistön pitkänkantaman ammuksia liikkeellä ja sikäli kun olen asiaa seurannut, niin ne kaikkein pisimmälle kantavat taitavat olla rakettiavusteisia ammuksia (joissakin taitaa vielä olla perävirtausyksikkö lisänä), niin olisikos tämä jotenkin rannikkotykistökäyttöön soveltumaton?

OOT Melera ainakin kauppaa 127mm laivatykkeihin pitkän kantaman omalla hakupäällä varustettua ammusta. Siitä piti jossain välissä tulla 155mm versio mutta varmaan kehitystyö jäissä kun ei ole asiakkaita?

No silloin ei ainakaan olisi ongelmia tuon hajonnan kanssa, mutta tuo ei ollut oikeastaan se tieto mitä hain.

Mutta satuin saamaan selville, että paljonko 155 millin kranaatti maksaa nykyään: http://www.rheinmetall-detec.de/index.php?lang=2&fid=5049
€63 miljoonalla hankkii 30 000 ammusta, ei tietoa oliko tuossa sytyttimet ja ruudit mukana. Eli reilu 2K kipaleelta.
 
SJ kirjoitti:
Mutta satuin saamaan selville, että paljonko 155 millin kranaatti maksaa nykyään: http://www.rheinmetall-detec.de/index.php?lang=2&fid=5049
€63 miljoonalla hankkii 30 000 ammusta, ei tietoa oliko tuossa sytyttimet ja ruudit mukana. Eli reilu 2K kipaleelta.

Tuo taitaa olla jokin maaliin tunkeutuva ammus kiinteiden asemien yms tuhoamiseen. Ainakin sain tekstistä sen kuva että tuo on hiukan spesiaalimpi morkula kuin perus-155 mm sirpalemosaus.
 
Back
Top