Tykistö

Army2019DemoP2-031-X3.jpg

Hieman harvinaisempi, Smerchin latausajoneuvo. Montako pojoa saa tuon kyrväyttämisestä?

Army2019DemoP2-037-X3.jpg

2S34 Khosta self-propelled artillery
Army2019DemoP2-038-X3.jpg

 
Ei varmasti yllätä ketään, mutta laitetaanpa silti.

"Kiitos viestistä, [Tetra]. Tykistömme iskukyky on tärkeä asia. Helmikuussa 2017 allekirjoitettiin hankintapäätös 48 käytetystä etelä-korealaisesta K9-panssarihaupitsista. Hankinnalla mahdollistetaan operatiivisten joukkojen tukeminen kauaskantoisella ja hyvän maasto- ja tieliikkuvuuden omaavalla tykistökalustolla, ja korvataan osittain vanhenevaa ja käytöstä poistuvaa tykistökalustoa. Olen kanssasi samaa mieltä, hankinta oli varmasti paikallaan.
Kuten totesit, solmittu hankintasopimus sisältää option hankkia lisää näitä käytettyjä panssarihaupitseja. Optiomahdollisuus on voimassa 2020-luvun loppupuolelle saakka, asia ansaitsee huolellisen harkinnan. Tällä hetkellä option lunastamiselle ei ole suunniteltu rahoitusta tämän vuoteen 2023 kestävän hallituskauden aikana.

Yst. Terv. Antti K."
 
Kahvipöytäkeskustelussa oli ihmettelyä näiden vanhakantaisten BM-21 Grad varianttien tarkkuudesta ml. meidän 122 RAKH 76. Tai ei tarkkuudesta, vaan hajonnasta. Kantamaahan raketeilla on parisenkymmentä kilometriä, ja mikään pistemaaliase tämä ei ole. Jos Grad-patteri ampuu rakettinsa kaikki samaan pistemaaliin, niin mikähän on hajonta? Tietoa tahi arvauksia?
 
Kahvipöytäkeskustelussa oli ihmettelyä näiden vanhakantaisten BM-21 Grad varianttien tarkkuudesta ml. meidän 122 RAKH 76. Tai ei tarkkuudesta, vaan hajonnasta. Kantamaahan raketeilla on parisenkymmentä kilometriä, ja mikään pistemaaliase tämä ei ole. Jos Grad-patteri ampuu rakettinsa kaikki samaan pistemaaliin, niin mikähän on hajonta? Tietoa tahi arvauksia?

Tässä ehkä tietoa (varma ei netissä koskaan voi olla):


Finally, answer the question, the degree of accuracy varies greatly depending on the Grad model, type of rounds being fired, maintenance issues and normal wear and tear of the barrels. A target with the size of 400x400 meters is actually bigger than a unit’s area of effect. Just one round should be able to hit it without a problem.

With a range of 20km-45km, each unit has a 270–300 meter radius area of effect. With a salvo of 40 HE rounds have a combined kill radius of 280 meters. Just about every inch of that 300 meter radius can be devastated, assuming a perfectly even distribution of the rounds.

Of course, each rocket’s blast radius is going to overlap with another’s so only a small area of each assigned target zone will be left unscathed. It’s actually quite more accurate than the WWII era BM-13 Katyusha which was one of the most effective weapons of the war.
 
Ei varmasti yllätä ketään, mutta laitetaanpa silti.

"Kiitos viestistä, [Tetra]. Tykistömme iskukyky on tärkeä asia. Helmikuussa 2017 allekirjoitettiin hankintapäätös 48 käytetystä etelä-korealaisesta K9-panssarihaupitsista. Hankinnalla mahdollistetaan operatiivisten joukkojen tukeminen kauaskantoisella ja hyvän maasto- ja tieliikkuvuuden omaavalla tykistökalustolla, ja korvataan osittain vanhenevaa ja käytöstä poistuvaa tykistökalustoa. Olen kanssasi samaa mieltä, hankinta oli varmasti paikallaan.
Kuten totesit, solmittu hankintasopimus sisältää option hankkia lisää näitä käytettyjä panssarihaupitseja. Optiomahdollisuus on voimassa 2020-luvun loppupuolelle saakka, asia ansaitsee huolellisen harkinnan. Tällä hetkellä option lunastamiselle ei ole suunniteltu rahoitusta tämän vuoteen 2023 kestävän hallituskauden aikana.

Yst. Terv. Antti K."

Nämä on juuri niitä hankkeita jotka unohdetaan siinä vaiheessa kun täysimääräistä lisärahoitusta ei tulekaan. Siinä tilanteessa Maavoimille ei riittäisi 20-luvulla pennin latia.
 
Kahvipöytäkeskustelussa oli ihmettelyä näiden vanhakantaisten BM-21 Grad varianttien tarkkuudesta ml. meidän 122 RAKH 76. Tai ei tarkkuudesta, vaan hajonnasta. Kantamaahan raketeilla on parisenkymmentä kilometriä, ja mikään pistemaaliase tämä ei ole. Jos Grad-patteri ampuu rakettinsa kaikki samaan pistemaaliin, niin mikähän on hajonta? Tietoa tahi arvauksia?
BM-21 Grad on siis meidän 122 RAKH76. Ampumateknisesti vehje ei eroa uudemmasta RAKH89:stä, jälkimmäisessä on moottorisuuntaus. Muiden aselajien taistelijat ovat tottuneet sotaharjoituksissa tähtäilemään rynkyllään johonkin pisteeseen, joten nettikeskusteluissa usein puhutaan pistemaaleista. Kenttätykistö (ml raketinheittimet) ampuu kuitenkin aluemaaleja. Raketinheitinpatterin 6 heitintä ovat ampuessaan rivissä reilun 100 metrin matkalla ja ampuvat ns. yhdensuuntaisella viuhkalla. Tämä tykkimiesten jargon tarkoittaa, että ne on kaikki suunnattu yhdensuuntaisiksi samoilla ampuma-arvoilla. Teoreettisesti siis maalin keskipisteessä kiven takaa kurkistelevaan vihollistaistelijaan ei ole suunnattu yksikään ase.

En ota kantaa postattuun ulkomaiseen nettikeskusteluun, mutta meillä raketinheittimillä ammutaan maaliin korjattua tulta. Patteri ampuu ensin yhden kerran josta tulenjohtaja tekee tarvittavat korjaukset. Sen jälkeen sarja tai puolisarja eli 20 tai 40 ls/ase. Yhden kerran hajonta voi olla jotain 300 m kanttiinsa ja koko sarjan 240 ls hajoaa ehkä 500-600 m kanttiinsa olevalle maalialueelle. Pienemmillä tuulilla hajontakuvio on soikea ja muuttuu pyöreäksi jos tuulet voimistuvat.
 
BM-21 Grad on siis meidän 122 RAKH76. Ampumateknisesti vehje ei eroa uudemmasta RAKH89:stä, jälkimmäisessä on moottorisuuntaus. Muiden aselajien taistelijat ovat tottuneet sotaharjoituksissa tähtäilemään rynkyllään johonkin pisteeseen, joten nettikeskusteluissa usein puhutaan pistemaaleista. Kenttätykistö (ml raketinheittimet) ampuu kuitenkin aluemaaleja. Raketinheitinpatterin 6 heitintä ovat ampuessaan rivissä reilun 100 metrin matkalla ja ampuvat ns. yhdensuuntaisella viuhkalla. Tämä tykkimiesten jargon tarkoittaa, että ne on kaikki suunnattu yhdensuuntaisiksi samoilla ampuma-arvoilla. Teoreettisesti siis maalin keskipisteessä kiven takaa kurkistelevaan vihollistaistelijaan ei ole suunnattu yksikään ase.

En ota kantaa postattuun ulkomaiseen nettikeskusteluun, mutta meillä raketinheittimillä ammutaan maaliin korjattua tulta. Patteri ampuu ensin yhden kerran josta tulenjohtaja tekee tarvittavat korjaukset. Sen jälkeen sarja tai puolisarja eli 20 tai 40 ls/ase. Yhden kerran hajonta voi olla jotain 300 m kanttiinsa ja koko sarjan 240 ls hajoaa ehkä 500-600 m kanttiinsa olevalle maalialueelle. Pienemmillä tuulilla hajontakuvio on soikea ja muuttuu pyöreäksi jos tuulet voimistuvat.
Jes, aluevaikutusaseitahan kaikki epäreilun tulen asesysteemit ovat. Toki nykyään älyammukset tuovat sitten pistemaalikykyä mukaan souviin, lisähintaan tottakai.

Kiitos, tuo jälkimmäinen kappale oli juuri sellainen "peukalosääntö", mitä hain :salut:
 
Nämä on juuri niitä hankkeita jotka unohdetaan siinä vaiheessa kun täysimääräistä lisärahoitusta ei tulekaan. Siinä tilanteessa Maavoimille ei riittäisi 20-luvulla pennin latia.
Ihan täysin amatööripohdintani tuloksena olen pitänyt K9 option lunastamista sellaisena mittatikkuna, että kun K9 ilmeisemmin on varsin toimiva ja olosuhteisiimme sopiva laitos, ja hintakaan ei liene kallis muuta kuin köyhälle, niin pidän K9 option lunastamista sellaisena asiana että jos siihen ei tulevalla vuosikymmenenä kyetä, niin huonosti on asiat.
 
Ihan täysin amatööripohdintani tuloksena olen pitänyt K9 option lunastamista sellaisena mittatikkuna, että kun K9 ilmeisemmin on varsin toimiva ja olosuhteisiimme sopiva laitos, ja hintakaan ei liene kallis muuta kuin köyhälle, niin pidän K9 option lunastamista sellaisena asiana että jos siihen ei tulevalla vuosikymmenenä kyetä, niin huonosti on asiat.

Kyllä. Tämä on ehdottomasti yksi tärkeimpiä hankkeita. Valitettavasti Maavoimat ei ole kummoinen painopiste edes silloin kun se on painopisteenä...
 
Nämä on juuri niitä hankkeita jotka unohdetaan siinä vaiheessa kun täysimääräistä lisärahoitusta ei tulekaan. Siinä tilanteessa Maavoimille ei riittäisi 20-luvulla pennin latia.

Noinhan tuo voi vielä kääntyä.

Ihan täysin amatööripohdintani tuloksena olen pitänyt K9 option lunastamista sellaisena mittatikkuna, että kun K9 ilmeisemmin on varsin toimiva ja olosuhteisiimme sopiva laitos, ja hintakaan ei liene kallis muuta kuin köyhälle, niin pidän K9 option lunastamista sellaisena asiana että jos siihen ei tulevalla vuosikymmenenä kyetä, niin huonosti on asiat.

Nojaudun ehkä enemmän Tetran kannalle tässä asiassa.

Voi olla, että olen ymmärtänyt täysin väärin, mutta käsittääkseni ajoneuvokaluston suurempi korvaustarve on edessä vasta 30-luvun puolella. 20-luku päästään ylläpitämällä nykyistä ajoneuvokalustoa. Viestin tarpeista ei varmaan kukaan tiedä. Ilmatorjunnalla, samoin kuin PST:llä, lienee omat tarpeensa. Ne saataneen kuitenkin suurelta osin kasaan ampumatarvikehankinnoilla (NLAW, Spike, Stinger, Bolide, AMRAAM-ER...).
 
Noinhan tuo voi vielä kääntyä.



Nojaudun ehkä enemmän Tetran kannalle tässä asiassa.

Voi olla, että olen ymmärtänyt täysin väärin, mutta käsittääkseni ajoneuvokaluston suurempi korvaustarve on edessä vasta 30-luvun puolella. 20-luku päästään ylläpitämällä nykyistä ajoneuvokalustoa. Viestin tarpeista ei varmaan kukaan tiedä. Ilmatorjunnalla, samoin kuin PST:llä, lienee omat tarpeensa. Ne saataneen kuitenkin suurelta osin kasaan ampumatarvikehankinnoilla (NLAW, Spike, Stinger, Bolide, AMRAAM-ER...).

Kyllähän Maavoimia on kerrottu rakennetun juuri niin että 20-luvulla ei mahdottomia haaveilla vaan ennen HX:n maksujen alkua pannaan homma pääosin nippuun ja jatketaan siitä joskus 30-luvulla. Pv ei siis itsekään usko 100% lisärahoituksiin.
 
En olettanut että autolataajat osaavat käsitellä uusia tykistön ammuksia ja niiden sytyttimiä heti kättelyssä. Itse ounastelin että seuraavat kaksi vuosikymmentä mennään vielä käsipelissä. Ehkä kauemminkin.

Tuossa aikoinaan kun vielä haikailtiin PZH2000:n perään, niin mietin ääneen sellaista, että panssarihaupitsit keskittyisivät yksinkertaisesti ampumaan perusampumatarviketta, ja jättäisivät erikoisammukset vedettäville tykeille joilla oletettavasti on enemmän tilaa ammusvalikoimalle kuin panssarihaupitsin sisällä.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Tuossa aikoinaan kun vielä haikailtiin PZH2000:n perään, niin mietin ääneen sellaista, että panssarihaupitsit keskittyisivät yksinkertaisesti ampumaan perusampumatarviketta, ja jättäisivät erikoisammukset vedettäville tykeille joilla oletettavasti on enemmän tilaa ammusvalikoimalle kuin panssarihaupitsin sisällä.

Tuossa olisi järkeä jo tulinopeudenkin puolesta. Telatykki voi ampua, jos ei enemmän minuutissa, niin pidempään ja irtautua silti nopeammin kuin vedettävä.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
BM-21 Grad on siis meidän 122 RAKH76. Ampumateknisesti vehje ei eroa uudemmasta RAKH89:stä, jälkimmäisessä on moottorisuuntaus. Muiden aselajien taistelijat ovat tottuneet sotaharjoituksissa tähtäilemään rynkyllään johonkin pisteeseen, joten nettikeskusteluissa usein puhutaan pistemaaleista. Kenttätykistö (ml raketinheittimet) ampuu kuitenkin aluemaaleja. Raketinheitinpatterin 6 heitintä ovat ampuessaan rivissä reilun 100 metrin matkalla ja ampuvat ns. yhdensuuntaisella viuhkalla. Tämä tykkimiesten jargon tarkoittaa, että ne on kaikki suunnattu yhdensuuntaisiksi samoilla ampuma-arvoilla. Teoreettisesti siis maalin keskipisteessä kiven takaa kurkistelevaan vihollistaistelijaan ei ole suunnattu yksikään ase.

En ota kantaa postattuun ulkomaiseen nettikeskusteluun, mutta meillä raketinheittimillä ammutaan maaliin korjattua tulta. Patteri ampuu ensin yhden kerran josta tulenjohtaja tekee tarvittavat korjaukset. Sen jälkeen sarja tai puolisarja eli 20 tai 40 ls/ase. Yhden kerran hajonta voi olla jotain 300 m kanttiinsa ja koko sarjan 240 ls hajoaa ehkä 500-600 m kanttiinsa olevalle maalialueelle. Pienemmillä tuulilla hajontakuvio on soikea ja muuttuu pyöreäksi jos tuulet voimistuvat.

Eli maalialueelle mikään yli metrin korkea ja panssaroimaton kohde tulee jäämään ehjäksi? Tarkoitan sitä, että jalkaväki voi selvitä hyvinkin vähäisin tappioin, jos kerkeävät edes maastoutua mutta esim. kuorma-auto tai teltta tulee ottamaan osumia.
 
Tuossa olisi järkeä jo tulinopeudenkin puolesta. Telatykki voi ampua, jos ei enemmän minuutissa, niin pidempään ja irtautua silti nopeammin kuin vedettävä.

Joo, PSH:n tehtävä olisi kylvää MRSI -iskuja sen minkä kerkeää ja jättää niiden erikoisammusten käytön kanssa näppäileminen niille, jotka eivät helpolla asemaansa muuta ja siis kerkeävät niiden käyttöä ajatella hieman enemmän.
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
Kyllähän Maavoimia on kerrottu rakennetun juuri niin että 20-luvulla ei mahdottomia haaveilla vaan ennen HX:n maksujen alkua pannaan homma pääosin nippuun ja jatketaan siitä joskus 30-luvulla. Pv ei siis itsekään usko 100% lisärahoituksiin.

Tuo on fiksua varautumista tuo. Ei rakenneta haavekuvien varaan, kuten monesti menneisyydessä.

Toisaalta nyt on syytä todella toivoa, että tietyt minimitason tavoitteet (IT:n korkeatorjunta, ajoneuvokaluston MLU:t) toteutuvat 20-luvullakin. Tällä vuosikymmenellä on ostettu valitettavan vähän ohjusaseistusta, resurssit on menneet muualle. Pahimmassa tapauksessa 30-luvulla herätään tilanteeseen, jossa NLAW on ainoa päiväystä omaava PST-ohjus ja ilmatorjunnan Stinger on vain vähän päiväyksensä ylittänyttä... Sitä ei sitten ole kaunista paikkailla, kun niin ilmatorjuntaan kuin panssarintorjuntaankin pitäisi löytyä ajanmukaista ammuttavaa sadoilla miljoonilla euroilla... samalla kun ajoneuvojen uusinnat ja Hawk-X painavat päälle. (Eikä tarvinne mainita uusimpia laajakaista-Tadiraneja tai K9:n ja MLRS:n ampumatarvikkeita...)
 
Tuo on fiksua varautumista tuo. Ei rakenneta haavekuvien varaan, kuten monesti menneisyydessä.

Toisaalta nyt on syytä todella toivoa, että tietyt minimitason tavoitteet (IT:n korkeatorjunta, ajoneuvokaluston MLU:t) toteutuvat 20-luvullakin. Tällä vuosikymmenellä on ostettu valitettavan vähän ohjusaseistusta, resurssit on menneet muualle. Pahimmassa tapauksessa 30-luvulla herätään tilanteeseen, jossa NLAW on ainoa päiväystä omaava PST-ohjus ja ilmatorjunnan Stinger on vain vähän päiväyksensä ylittänyttä... Sitä ei sitten ole kaunista paikkailla, kun niin ilmatorjuntaan kuin panssarintorjuntaankin pitäisi löytyä ajanmukaista ammuttavaa sadoilla miljoonilla euroilla... samalla kun ajoneuvojen uusinnat ja Hawk-X painavat päälle. (Eikä tarvinne mainita uusimpia laajakaista-Tadiraneja tai K9:n ja MLRS:n ampumatarvikkeita...)

Jotain ehtii onneksi tehdä ennen kuin HX:n pahin vaihe alkaa. Ainakin it:n hankkeet ovat jo käynnissä. Ja kaikenlaista muutakin tosiaan tarvitaan.
 
Tuossa aikoinaan kun vielä haikailtiin PZH2000:n perään, niin mietin ääneen sellaista, että panssarihaupitsit keskittyisivät yksinkertaisesti ampumaan perusampumatarviketta, ja jättäisivät erikoisammukset vedettäville tykeille joilla oletettavasti on enemmän tilaa ammusvalikoimalle kuin panssarihaupitsin sisällä.
Panssarihaupitseissa, kuten K9 ja PZH2000, on 52 pituuskaliiperin putki jolla saadaan ammuksille (myös erikoisammuksille) suurin kantama. 155K98 on myös 52 kal., mutta 155K83 (jota meillä on eniten) on 39 kal. Esim. BONUS max amet. 52 putkella on 35km, 39 putkella 27km.
 
Edessä lienee 2030-luvun jälkeen sitten varmaankin seuraava isompi romahdus maavoimien sodan ajan vahvuudessa, kun Hakwien korvaamisen, Pansioiden ja Hamimoiden korvaamisen ja kaikkien maavoimien vanhentuneiden järjestelmien korvaamisen pitäisi tapahtua.

Rehellisesti sanottuna olisi järkevää ja suotavaa vaikka antaa joku 4-6 miljardin erillisrahoitus, jolla vaikkapa sitten modernisoimaan maavoimat. Ei tuosta nykyisestä 160000 sovi enää kovin paljoa tulla alemmas.
 
Jotain ehtii onneksi tehdä ennen kuin HX:n pahin vaihe alkaa. Ainakin it:n hankkeet ovat jo käynnissä. Ja kaikenlaista muutakin tosiaan tarvitaan.

Tietyssä ajatusmallissa IT vain on väärä panostuskohde, koska ilmatorjunta=ilmapuolustus=HX. Ts. 2030 meillä on todella hyvä ilmapuolustus, mutta kaikki muu onkin sitten tuuliajolla.
 
Back
Top