Tykistö

Olisiko panospesä erilainen?
Muistan jostain lukeneeni, että kotimaisen kanuunan(155K83 ->155K98) kehityksessä panospesää olisi muutettu kahden sukupolven välissä.

Se on mahdollista. Mutta ilmeisesti myöskään 155K98 ei toimi kun ei muutkaan "perinteiset nykytykit"?
 
Tarkistin, ja ainakin Naton moduulipanosjärjestelmä on tarkoitettu toimimaan pussien kanssa ristiin ja toimii kaikissa perinteisissä tykeissä.
 
Ja hommata uudet 155 kaliberin panokset, sillä Archerin modulipanosjärjestelmä (eli Archerin panos koostuu keskenään samanlaisista osapanoksista) ei käy nykytykkeihin eikä päinvastoin. Ei mikään pikkujuttu, sillä panos on laukauksen (siis kranaatti + kaikki muu mitä tarvitaan) kallein osa.

Olisiko niin, että tämä ei pidä paikkaansa?

Tai sitten pitää toistaa kysymys, että miten perin ihmeellisellä tavalla se Archerin moduulipanosjärjestelmä on toteutettu?
 
Tai sitten pitää toistaa kysymys, että miten perin ihmeellisellä tavalla se Archerin moduulipanosjärjestelmä on toteutettu?

Me pohjoismaiset ihmiset tykkäämme olla erillaisia. Uskon että homma on mitoitettu tarkasti notta automaattilaturitoimii. Pusseilla voi tulla häiriöitä, kun modulipanoksilla liikkuvat osat nappaa murkulan ja tarvittavat modulit säilöstä. En tiedä voiko Archeria ladata ja käyttää käsin tarvittaessa, vai tarvitseeko se joka kerta ladata automaatin kautta? Ceasarissa ei ole tuota ongelmaa, eikä näyttävästi Japanilaisten uudessa vehkeessä.
 
Yksittäinen isompi taistelukärki (GMLRS Unitary) ja toisessa on valmiiksi muotoiltuja läpäisykykyisiä metallitankoja (GMLRS AW). Molempien kuorista tulee toki myös sirpaleita.
 
Mitä niissä on sitten vikaa ? koska lujen koko ajan täältä että Suomen MLRS on niin huonoja? onko se niiden kantama?
Kantama 80km vaikuttaa toki heikolta kun 300km ATACMSeja jo harkittiin. Sekä pienempi taistelukärki.
Toisaalta rypäleaseissa (eli räjähtävät tytärammukset nykyisten pelkkien metallisten sijaan) oli suurin teho ja nehän on pannassa. Vaikka sekä Suomi että USA ei ole mukana niin länsimainen teollisuus ei myy.

USAlla oli omassa varastossaan tuntuvasti M30 GMLRS DPICM -ammusta, mutta niitä ei ole käytetty sotatoimissa. Siinä on 404 räjähtävää tytärammusta per kuti. Sellaisilla karttaruudun voisi kuvitellakin pyyhkiytyvän.
 
Tai sitten pitää toistaa kysymys, että miten perin ihmeellisellä tavalla se Archerin moduulipanosjärjestelmä on toteutettu?
Kun muutama vuosi sitten tykkejä hankittiin niin vaatimuksena oli, että meidän ampumatarvikkeitamme pitää voida käyttää. Sitä vaatimusta ei Archer tayttäny. Korealaisetkin joutui tuomaan K9:n Rovajärvelle tämän asian todistamiseksi. Käsilatauksessa osaa lataaja ammuttaessa valita hyllystä oikeanlaisia panoksia. Archrein automaattilataus taas on kuin iso revolverin rumpu, jossa pitää olla keskenään samanlaisia
panoskiekkoja. Niitä automaatti sitten ottaa kulloinkin tarvittavan määrän.

Mikä tässä nyt on niin vaikeaa?
 
Kun muutama vuosi sitten tykkejä hankittiin niin vaatimuksena oli, että meidän ampumatarvikkeitamme pitää voida käyttää. Sitä vaatimusta ei Archer tayttäny. Korealaisetkin joutui tuomaan K9:n Rovajärvelle tämän asian todistamiseksi. Käsilatauksessa osaa lataaja ammuttaessa valita hyllystä oikeanlaisia panoksia. Archrein automaattilataus taas on kuin iso revolverin rumpu, jossa pitää olla keskenään samanlaisia
panoskiekkoja. Niitä automaatti sitten ottaa kulloinkin tarvittavan määrän.

Mikä tässä nyt on niin vaikeaa?

Tuossa ei ole mitään vaikeaa.

Ja hommata uudet 155 kaliberin panokset, sillä Archerin modulipanosjärjestelmä (eli Archerin panos koostuu keskenään samanlaisista osapanoksista) ei käy nykytykkeihin eikä päinvastoin. Ei mikään pikkujuttu, sillä panos on laukauksen (siis kranaatti + kaikki muu mitä tarvitaan) kallein osa.

Tässä sen sijaan on.

Miksi Boforsin moduulipanosjärjestelmää ei voi käyttää muissa tykeissä? Esim. Naton moduulipanosjärjestelmää pystyy.
 
Mitä asiaa googlella vilkaisin, niin oletettavasti Archerin panosjärjestelmää pystyy käyttämään muissakin tykeissä.

Mutta pätevätkö ballistiset taulukot?
 
Yksittäinen isompi taistelukärki (GMLRS Unitary) ja toisessa on valmiiksi muotoiltuja läpäisykykyisiä metallitankoja (GMLRS AW). Molempien kuorista tulee toki myös sirpaleita.
Mitä metallitankoja? Meinaatko fletchettejä? Niitä testattiin mutta verifiointiammuntojen videoiden perusteella tulee vain erikokoisia volframisirpaleita. Niitä onkin sitten 80000 kpl yhdessä M31A1 raketissa.
 
Niin, sehän on hyvin yksinkertainen juttu se murkulan lennätys. Hienoa kun keksit tuon

Suurimmat ongelmat tulee putken käyttöiästä. En nyt ole ihan varma kuinka kauan nuo 155mm:n putket kestää, mutta olen varma että käytännön syistä niiden olisi kestettävä enemmänkin kuin kaksi numeroinen määrä laukauksia. Nelinumeroinen määrä laukauksia olisi toivottava ja arvelisin, että viisi numeroinen määrä on sitten liian paljon toivottu.

Leopardillakin pystyy ampumaan alikaliberi nuolia yli sata kilometria ja se on vain 120 mm putki.

Tuo alikaliberinen ammus nyt vaan on erittäin virtaviivainen ammus (kun on alikali) ja ammutaan putkesta joka on optimoitu ampumaan about niin kovaa, kuin vain mahdollista. Mutta huolimatta siitä että putkessa ei ole rihlausta aiheuttamassa vastusta, niin putken käyttöikä jää todella lyhyeksi kulumisen takia.
 
Suurimmat ongelmat tulee putken käyttöiästä. En nyt ole ihan varma kuinka kauan nuo 155mm:n putket kestää, mutta olen varma että käytännön syistä niiden olisi kestettävä enemmänkin kuin kaksi numeroinen määrä laukauksia. Nelinumeroinen määrä laukauksia olisi toivottava ja arvelisin, että viisi numeroinen määrä on sitten liian paljon toivottu.



Tuo alikaliberinen ammus nyt vaan on erittäin virtaviivainen ammus (kun on alikali) ja ammutaan putkesta joka on optimoitu ampumaan about niin kovaa, kuin vain mahdollista. Mutta huolimatta siitä että putkessa ei ole rihlausta aiheuttamassa vastusta, niin putken käyttöikä jää todella lyhyeksi kulumisen takia.

Kulumisen ilmeisesti aiheuttaa se rengas? Vai kuluttavatko muutkin kranaatin pinnat putkea? Rengas on luonnollisesti suunniteltu rihlalliselle putkelle, joten suoralle putkelle sopiva rengas voisi olla aivan jotain muuta ja kuluttaisi piippua vähemmän.

Sitten voisi harkita kaksiosaista putkea. Putken alkuosassa nopeus on pienempi kuin loppuosassa ja loppuosa kuluu nopeammin. Sen loppuosan voisi vaihtaa (automatiikaalla kun puhutaan panssarihaupitsista) kun on kulunut liikaa.

Ilman rihlauksia tulee eteen tietysti tarkkuus. Voisikohan jollain siivekkeillä saada kranaatti pyörimään kuten rihloilla? GPS-kranaatilla tietysti osuisi tarkasti, mutta GPS:ää voidaan häiritä. Bonusammuksia voidaan käyttää panssariajoneuvoja vastaan. Ne ymmärtääkseni ammutaan kohdealueen taivaalle ja ne itse etsiytyvät kohteisiin, jolloin tarkkuudella on vähemmän merkitystä. Jalkaväkeä vastaan voisi ampua kranaatteja, jotka räjähtävät taivaalla, jolloin taas tarkkuudella on vähemmän merkitystä. Kun tarkkuus on heikko, niin täytyisi pitää omat joukot kaukana kohteesta.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top