Oma arvaukseni olisi kuitenkin paine. Joskaan en ole ihan varma, että mistä päästä putki kuluu ensimmäisenä loppuun.
Oma arvaukseni olisi kuitenkin paine. Joskaan en ole ihan varma, että mistä päästä putki kuluu ensimmäisenä loppuun.
No missähän sitten näin pitkälle on ammuttu!
Tämä on samanlainen tornihuhu kun koulutuskiellossa oleva sotilasmestari tai ruokalan kattoon pistoolilla ampunu PU.
Jos Leopardin tykki tuon verran kantaisi niin minkä ihmeen takia samaan eivät pysty vartavasten pitkälle ampumaan suunnitellut kenttätykit.
Venetykkimies
Alokas
YouTubesta löytyy Radio Kipinän jakso Panssarivaunut. Majuri Mikkola kertoo.
ak.tied
Greatest Leader
Voihan se kai teoriassa sen alikalikeihään noin pitkälle nakata, mutta ei sillä mitään käytännön vaikutusta toisessa päässä ole (ellei vahingossa osu johonkin). Osumatarkkuus lienee luokkaa hehtaari tai karttaruutu.
Venetykkimies
Alokas
Leopardin kantama liittyy kuten aiemmin mainittu hyvin virtaviivaiseen nuoliammukseen ja nopeuteen. Lepardilla ammutaan jotain 2 km/s vaudilla ja rihlatulla kenttätykillä alle 1 km/s. Leopadissa on sileä putki, joka mahdollista suuremmat nopeudet, toisin kuin kenttä tykillä, jossa on rihlat.
Venetykkimies
Alokas
Juurikin näin. Alikalinuoli on tarkoitettu ampumaan max 4 km päähän.
Jepso, ei liene niitä jouleja montaakaan jäljellä loppumatkasta.
Vaan mitä se paine tekee putkelle, venyykö tai ohenee vai jotain muuta? Tai väsyttää niin että mainittu raja putken ja putkipommin välillä ylittyy?
Soldierblue
Ylipäällikkö
No ne vaan ampuu tavallisia raketteja silloin?
Tämä on jo käsitelty aiemmin, Mikkola on satusetä.
Just joo! Panssariprikaatin esikunnassa palvelee tosiaan jokunen vuosi sitten edesmenneen mediapersoona Timo TA Mikkosen poika maj Tero Mikkonen. Hän on valitettavasti perinyt joitakin isänsä ominaisuuksia, joka hyvin käy ilmi mainitussa videossa. Hänen ilmoittamansa Leopardin "kantama" oli vieläkin enemmän mutta kyseessä on pelkkä huulenheitto, kuten jäsen @Stokes ehti jo sanoa.
Kopioin tähän mitä kirjoitin, kun asiasta edellisen kerran täällä keskusteltiin:
Ilman ilmakehän vastusta lentäisi mikä vaan kappale pidemmälle. Mitä pienempi ilmanvastus sitä lähempänä lentorata on parabelia ja ametit samoin pidempiä. Ilmanvastukseen vaikuttavat lähtönopeus (kasvaa nopeuden neliön suhteessa), ammuksen poikkipinta-ala (kasvaa myös halkaisijan neliön suhteen), muoto, ammuksen lentoasento, ilman lämpötila, ilmanpaine sekä ilmamassan liiketila (myötä- tai vastatuuli).
Ampumataulukot on syntyny siten että koeammunnoista poistetaan häiriötekijöiden vaikutus. Siis tuuli, lämpötilan, ilmanpaineen, lähtönopeuden sekä ammuksen painoerojen ym vaikutus. Tulokseksi saadaan ns normaalilentoradat eli tiedetään miten pitkälle tietyn kaliberin ammus lentää näissä häiriöttömissä oloissa jokaisella koroarvolla. Taulukkoa ammunnassa käytettäessä sitten lisätään häiriöiden vaikutus. Näitä mainitsemiani koeammuntoja ei kuitenkaan ole tehty alikalille vaan täyskaliberin ammukselle. Näissä edellä olevissa laskelmissa käytetään korjaustekijänä ammuksen poikkipinta-alaa, joka on hyvin pieni. Silloin vastusvoimat pienevät ei halkaisijan vaan sen neliöjuuren suhteessa. Pitkä muoto on myös ballistisesti edullinen. Samaa ajatusta voitaisiin jatkaa sijoittamalla normaalilentoradan kaavaan rautakaupan tikkapelin tikka, joka lentäisi varmaan 500 km tai 10 g painava paperilennokki 1000 km.
Suoran ilman aiheuttaman vastuksen lisäksi erityisesti tuulet vaikuttavat lyhentävästi hyvin pitkän kappaleen lentorataan. Tuuli pyörii ylemmisssa ilmakerroksissa joten ainakin sivutuulta löytyy aina. Ammus lentää aerodynaamisten voimien vaikutuksesta vähän kärki ylhäällä jolloin teoreettinen poikkipinta ei enää päde. Jne.... Siten näillä yli sadan km:n kantamilla on todella ainoastaan huulenheiton arvo
Teräsvilla
Eversti
Tykkään henkilökohtaisesti paljon siitä kun joku on asiantunteva ja jakaa sitä. Kiitos, nostan taas hattua! Harmi kun tuolla ilmavaiva-vitjassa ei ole omaa @veeteetee tai @CV9030FIN
Tuleeko isäänsä? Eikös ole Timo TA Mikkolan poika?
Googleta. Sillä tavallahan se aisantuntijuus saavutetaan
. @Old Boy osasi yllä kertoa asiansa ymmärrettävästi. En heti olisi tullut itse keksineeksi tuota kranaatin -lentoasentoa vähän nokka ylhäällä- ja sen vaikutusta mm. ametiin maks.Venetykkimies
Alokas
Tiedätkö vielä alikalinuolen ilman vastuskertoimen ja leikkauspintala-alan? Entä mikä on "aerodynaamisten voimien" vaikutus. Näillä tiedoilla voisi jo laskea karkean arvion radalle.
Gyllis1
Respected Leader
Tai voi tietenkin myös kysyä naapurin sedältä, nehän yleensä tietää paljon. Eikös sillä ollut joku visio miehitetyistä hävittäjistä?Googleta. Sillä tavallahan se aisantuntijuus saavutetaan
Gyllis1
Respected Leader
Niinhän tuo Old Boy kysymystäsi edeltäneessä viestissään kirjoitteli:
Ettei jäädä "wikipedia-ymmärryksen tasolle", niin voitko vielä selvittää foorumilaisille, mitä ovat ne aerodynaamiset voimat, miksi se lentää kärki ylhäällä?
Yritän arvata. Pitkähkön kappaleen lähtökulma ja ilmanvastus plus se, että perä on -hieman raskaampi-...väkisin. Eihän se kranaatti varmaan mitään kylkimyyryä lennä , mutta hiven nokka ylhäällä.....uskon, että @Old Boy kertoi asian aivan oikein.
Eli onko tämä a-taulukko mahdollisimman nolla-taulukko? Paljonko jää laskumestarin kokemuksen varaan arvioida muuttujia? Onko esim. -hiljaisen tiedon- siirtymisellä mitään asemaa, kun lisätään muuttujia? Voiko esim.ammusrenkaissa olla valmistaja- eräkohtaisia eroja, jotka on sitten vaan tiedettävä? Vai mitataanko kaikki? Ovatko ajopanokset täysin stabiileja per valmistuserä tai erän vaihtuessa syntyy muuttuja? Mielenkiintoista.
Eipä ne kranaatit taida ihan pelkällä huitaisulla maaliinsa osua nekään.
, mutta hiven nokka ylhäällä.....uskon, että @Old Boy kertoi asian aivan oikein.Eli onko tämä a-taulukko mahdollisimman nolla-taulukko? Paljonko jää laskumestarin kokemuksen varaan arvioida muuttujia? Onko esim. -hiljaisen tiedon- siirtymisellä mitään asemaa, kun lisätään muuttujia? Voiko esim.ammusrenkaissa olla valmistaja- eräkohtaisia eroja, jotka on sitten vaan tiedettävä? Vai mitataanko kaikki? Ovatko ajopanokset täysin stabiileja per valmistuserä tai erän vaihtuessa syntyy muuttuja? Mielenkiintoista.
Eipä ne kranaatit taida ihan pelkällä huitaisulla maaliinsa osua nekään.
Taulukko on, kuten sanoit, nollataulukko jonka arvoihin lisätään tai niistä otetaan pois jotakin. Koeammuntoja suoritetaan riittävästi jotta niiden perusteella voidaan laatia kattavat taulukot erilaisiin tapauksiin, myös kaikki eri valmistuserät koeammutaan.
Itse en tykistöstä mitään ymmärrä muuta kuin sen verran että voin haukkua mutta samat lain alaisuudet pätevät heittimistössä josta jo vähän enemmän kuvittelen tajuavani.
Kuvitteellinen esimerkki, tässä on vähän vedetty mutkia suoriksi mutta toivottavasti asia selviää. Tieto löytyy vanhasta julkisesta oppaasta:
Taulukon TU123N mukaan kranaatti JVA6666 lentää 500 piirun korotuksella 1000 metrin etäisyydelle.
Jos kranaatti on painavampi kuin ns. normaalipainoinen kranu se lentää lyhyemmän matkana ja luonnollisestikin poispäin. Tämän vuoksi eri painoiset kranaatit on jaettu eri painoluokkiin ja nillle on laskettu omat korjauksensa. Tätä kutsutaan heittimistössä painoerokorjaukseli (PK)
Jos ajopanoksen ruuti on +20 asteista palaa se nopeammin ja myötäänsaattaa kranaatille pidemmän kantaman kuin se, että ruuti olisi taulukon olettama 0 C. Taas saadaan laskemalla selville kuinka paljon tämä vaikuttaa, korjausta kutsutaan panoksen lämpötilakorjaukseksi (PLK)
Jos aseen putki on kulunut tapahtuu enemmän ohivirtausta joka aiheuttaa sen, että kranaatti ei lennäkään niin pitkälle kuin kovin piikaisella putkella. Kaliperimittauksen ja taulukon avulla saadaan selville vaikutuksen suuruus eri panoksilla ja korotuskulmilla. Tätä kutsutaan kaliperikorjaukseksi (KK)
Sääluotauksen avulla saadaan selville ns. ballistinen lämpötila joka nimestään huolimatta ei pelkkä lämpötila vaan siinä otetaan huomioon lisäksi myös ilmanpaine yms. Suuri ilmanpaine aiheuttaa suuremman ilmanvastuksen ja sitä kautta lyhentyneen kantaman joka, kuten edellisetkin, saadaan laskettua. Tämä on lämpötilakorjaus (LK)
Mikäli kranaatin tai ammuksen sytytin poikkeaa siitä jolla taulukko on laadittu on tätä varten oma korjaustaulukkonsa, samoin mikäli jonkun valmistuserän ruuti ei käyttäydy aivan kuten pitäisi saadaan tämäkin virhe poistettua laskennan avulla.
Sääluotauksen avulla saadaan myös selville tuulen suunta ja nopeus eri korkeuksilla, sen avulla sään systemaattinen vaikutus ammuksen lentorataan saadaan poistettua.
Näin ollen tuo yllämainittu JVA6666 kranaatti voi lentääkin samalla 500 piirun korotuksella vaikkapa 1200 metrin päähän mikäli kranaatti on painoluokkaa --, ruuti +32 asteista, putki pakasta vedetty ja tuuli myötäinen. Laskennan avulla saadaan selville, että kun kuitenkin halutaan ampua 1000 metrin etäisyydelle on koroa pienennettävä 450 piiruun ja kas, maaliin osuu!
Huomautan vielä, että esimerkki on yksinkertaistettu ja lisäksi tykistöllä on muutakin huomioitavaa kuin ylläoleva. Periaate on kuitenkin 1:1 sama.
Itse en tykistöstä mitään ymmärrä muuta kuin sen verran että voin haukkua mutta samat lain alaisuudet pätevät heittimistössä josta jo vähän enemmän kuvittelen tajuavani.
Kuvitteellinen esimerkki, tässä on vähän vedetty mutkia suoriksi mutta toivottavasti asia selviää. Tieto löytyy vanhasta julkisesta oppaasta:
Taulukon TU123N mukaan kranaatti JVA6666 lentää 500 piirun korotuksella 1000 metrin etäisyydelle.
Jos kranaatti on painavampi kuin ns. normaalipainoinen kranu se lentää lyhyemmän matkana ja luonnollisestikin poispäin. Tämän vuoksi eri painoiset kranaatit on jaettu eri painoluokkiin ja nillle on laskettu omat korjauksensa. Tätä kutsutaan heittimistössä painoerokorjaukseli (PK)
Jos ajopanoksen ruuti on +20 asteista palaa se nopeammin ja myötäänsaattaa kranaatille pidemmän kantaman kuin se, että ruuti olisi taulukon olettama 0 C. Taas saadaan laskemalla selville kuinka paljon tämä vaikuttaa, korjausta kutsutaan panoksen lämpötilakorjaukseksi (PLK)
Jos aseen putki on kulunut tapahtuu enemmän ohivirtausta joka aiheuttaa sen, että kranaatti ei lennäkään niin pitkälle kuin kovin piikaisella putkella. Kaliperimittauksen ja taulukon avulla saadaan selville vaikutuksen suuruus eri panoksilla ja korotuskulmilla. Tätä kutsutaan kaliperikorjaukseksi (KK)
Sääluotauksen avulla saadaan selville ns. ballistinen lämpötila joka nimestään huolimatta ei pelkkä lämpötila vaan siinä otetaan huomioon lisäksi myös ilmanpaine yms. Suuri ilmanpaine aiheuttaa suuremman ilmanvastuksen ja sitä kautta lyhentyneen kantaman joka, kuten edellisetkin, saadaan laskettua. Tämä on lämpötilakorjaus (LK)
Mikäli kranaatin tai ammuksen sytytin poikkeaa siitä jolla taulukko on laadittu on tätä varten oma korjaustaulukkonsa, samoin mikäli jonkun valmistuserän ruuti ei käyttäydy aivan kuten pitäisi saadaan tämäkin virhe poistettua laskennan avulla.
Sääluotauksen avulla saadaan myös selville tuulen suunta ja nopeus eri korkeuksilla, sen avulla sään systemaattinen vaikutus ammuksen lentorataan saadaan poistettua.
Näin ollen tuo yllämainittu JVA6666 kranaatti voi lentääkin samalla 500 piirun korotuksella vaikkapa 1200 metrin päähän mikäli kranaatti on painoluokkaa --, ruuti +32 asteista, putki pakasta vedetty ja tuuli myötäinen. Laskennan avulla saadaan selville, että kun kuitenkin halutaan ampua 1000 metrin etäisyydelle on koroa pienennettävä 450 piiruun ja kas, maaliin osuu!
Huomautan vielä, että esimerkki on yksinkertaistettu ja lisäksi tykistöllä on muutakin huomioitavaa kuin ylläoleva. Periaate on kuitenkin 1:1 sama.
Todennäköisesti. Kuitenkin, jos asioita ei ymmärretä, niin sitten joudutaan olemaan pelkän uskon, tai epäuskon, varassa. Se näkyy foorumilla aika usein.
Siksi aina olisi hyvä pyrkiä ymmärtämään asioita. Kysyä vaikka niitä "tyhmiä kysymyksiä".
Minä ainakin kysyn, jos en ymmärrä 100%.
Tässä ollaan todennäköisesti jäljillä. Tykin kranaatti on nimenomaan takapainoinen. Mutta mitä se merkitsee? Mitä käy esimerkiksi vasaralle lennossa, jos sen heittää varsi edellä?