Tykistö

Näin siis suurimmassa osassa tapauksista, mutta ainakin ranskalaisilla ja belgialaisilla on käytössä vedettävä rihlattu 120 mm heitin. Viimeksi mainitut kävivät tuossa keväällä Rovajärvelläkin ampumassa. Siinä ei tarvinnut meikäläisten hävetä yhdelläkään osa-alueella...

Aivan, hyvä tarkennus. Puhe oli siis sileäputkisesta kranaatinheittimistöstä.

Voi vain kuvitella, että rihlatun kranaatinheittimen kranaatin ujutus putkeen ei ole välttämättä ihan helppoa :D - miltä se näytti käytännössä, oliko vaikeaa?
 
Yleinen ase- ja asejärjestelmäoppi 2001 ss. 122-140;)
Tarkennan kommenttiani, tarkoitin sellaista opetusmateriaalia minkä lukeminen on miellyttävää henkilöille jotka eivät ole entuudestaan perehtynyt aiheeseen.

YAAJO2001 on sinänsä pätevä kirja, mutta kansainväliset sopimukset taitavat kieltää sen käytön sotilasopetuksen ulkopuolella (kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastainen yleissopimus)

;):ROFLMAO:
 
Olen ollut, sadekorjausta ei ole olemassa ja maaliin osuu. Lämpötilan ja ilmanpaineen vaikutus on aivan mieletöntä, eritoten mikäli ammutaan jossain muualla kuin Suomessa. Afghanistanissa olisi esimerkiksi heittimenkin kranaatti lentänyt joissakin tapauksissa useita satoja metrejä pidemmälle kuin vastaavilla ampuma-arvoilla Suomessa lähes merenpinnan tasolla. Tykistöllä asia luonnollisestikin vielä korostuu. Muistelen, että eräs taulukko jota käpistelin vuosikymmeniä sitten on julkinen paperi, katsonpa löytyykö jostakin.
Taatusti julkinen (ja ajalleen tyypillisen yksinkertainen = käyttökelpoinen) taulukko, jossa metriset korjaukset lähtönopeuden vaihtelulle, ilmanpaineelle, lämpötilalle ja sivu-/pituustuulelle:
 
Tarkennan kommenttiani, tarkoitin sellaista opetusmateriaalia minkä lukeminen on miellyttävää henkilöille jotka eivät ole entuudestaan perehtynyt aiheeseen.

YAAJO2001 on sinänsä pätevä kirja, mutta kansainväliset sopimukset taitavat kieltää sen käytön sotilasopetuksen ulkopuolella (kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastainen yleissopimus)

;):ROFLMAO:
Joo, niin salainen opus, että ETS ja/tai KÄYTTÖ RAJOITETTU Suojaustaso IV leimatkin on tehty näkymättömällä musteella:LOL::ROFLMAO::LOL::ROFLMAO::LOL:

Onneksi huomasin aikoinaan ostaa noita muutaman kymmenen kappaletta tuolloisen Huoltovarikon oppikirjaosastolta tms. ennen kuin kukaan huomasi näkymätöntä leimaa...
 
Eikö tämä taideteos olekaan PV:n sivuilla? Kas kummaa, katsotaan voidaanko asialle tehdä jotain. Tässä ei pitänyt olla mitään näkymättömiä leimoja :)
 
Taatusti julkinen (ja ajalleen tyypillisen yksinkertainen = käyttökelpoinen) taulukko, jossa metriset korjaukset lähtönopeuden vaihtelulle, ilmanpaineelle, lämpötilalle ja sivu-/pituustuulelle:

Ymmärränkö oikein:

Taulukko on laadittu +15 C lämpötilalle, 760 elohopeamillimetriä vastaavalle ilmanpaineelle ja 50 % ilmankosteudelle

Korolla 433 tikka lentää 4750 metriin.

1ms lähtönopeuden muutos vastaa 20 metrin muutosta

10 Hgmm muutos ilmanpaineessa vastaa 26,5 m muutosta

10 asteen lämpötilan muutos vastaa 70 m muutosta (mistä lämpötilasta tässä muuten on kyse?)

10 ms tuuli tullessaan suoraan sivusta vastaa 99 m ja lentoradan suuntaisesti 133 m muutosta ampumaetäisyydessä


Menemme torjumaan Norjan invaasiota Lappiin keskellä yötöntä yötä, tarkemmin sanottuna Saanatunturin laelle.

Olosuhteet ovat:
+25 lämpötila (+70 m),
1029 metrin korkeudelta ammuttuna 664 mmHg ilmanpaine (+254,4 m),
15 ms myötätuuli (+199,5 m)

Kranaatti päätyy 523,9 metriä taulukon 0-arvoa kauemmas eli 5273,9 metrin etäisyydelle?

Muistelen ilmapaineen vaikutuksen olevan kyllä suuri mutta olenko ymmärtänyt saksaa ja Tampellaa silti jotenkin väärin?
 
Porukkaa varmaan ihmetyttää vielä, että miksi pyörivä luoti tai kranaatti lähtee kaartamaan sivulle?

Se johtuu siitä, että kun pyörivään kappaleeseen kohdistuu voiman momentti, niin pyörivä kappale vastaa tähän, ei kääntymällä vastasuuntaan, vaan 90 astetta sivulle.

Tässä on hyvä selitys.


Gyroscopic (spin) Drift
First, a quick fact about spinning objects...

Picture a spinning object like a bullet or a top. The spinning thing has a ‘spin axis’, about which it’s spinning. If you try to disturb the spin axis by applying a force, or a torque to that axis, the spinning object reacts in a strange way. Rather than simply moving in the direction that you pushed it, the spin axis reacts by moving 90 degrees from the applied force, in the direction of rotation. In other words, if you have a top spinning clockwise on the table in front of you, and you push the top of it’s stem straight away from you, the stems first reaction is to jump to the right. After the initial reaction, it will precess into its new equilibrium.

Now, on to bullets.

Consider a bullet fired at some angle on a long range trajectory. The bullet starts out with its spin axis aligned with its velocity vector. As the trajectory progresses, gravity accelerates the bullet down, introducing a component of velocity toward the ground. The bullet reacts like a spiraling football on a long pass, by 'weather-vaning'it's nose to follow the velocity vector, which is a nose-down torque. The price you pay for torqueing the axis of rotation is that the nose points slightly to the right as it 'traces' to follow the velocity vector. This slight nose right flight results in a lateral drift known as ‘gyroscopic drift’.

Bullets fired from right twist barrels drift to the right, and vise versa by the same amount, typically 8-9 inches at1000 yards for small arms trajectories. Gyroscopic drift is an interaction of the bullets mass and aerodynamics with the atmosphere that it’s flying in. Gyroscopic drift depends on the properties (density) of the atmosphere, but has nothing to do with the earth’s rotation.

---

Ja tähän vielä havainnollistava video tästä fysikaalisesta ilmiöstä. "Hullu professori" vauhdissa - hänkin toteaa lopussa lohduttavasti, että tämä asia on hyvin vaikea intuitiivisesti ymmärtää :geek:

 
Voi vain kuvitella, että rihlatun kranaatinheittimen kranaatin ujutus putkeen ei ole välttämättä ihan helppoa :D - miltä se näytti käytännössä, oliko vaikeaa?

Ihan sujuvasti se uppoaa, ko. olevan heittimen peräkappaleessa on venttiili joka päästää ilmaa ulos sitä mukaa kun alas valuva kranu sitä työntää. Suuremman hankaluuden aiheutti rakettiavusteisten (!) kranaattien melko pitkä muoto.
 
Selkeyden vuoksi vielä. Tykin kranaatti kiertää siis radallaan sivuun, kranaatinheittimen ammus ja se legendaarinen taivaalle ammuttu Leopardin alikalitikka eivät.
Riippuu miten määrittelet kaartamisen sivuun. Maapallon pyörimisestä ja karttakoordinaatiston käytöstä aiheutuva Coriolisefekti toki pätee myös taivaalle ammuttuun alikalitikkaan ihan samoin kuin muihinkin ammuksiin samalla ampumaetäisyydellä. Kun tarkkuus on hyvä on sillä olennaista merkitystä, jos tarkkuus on muuten olematon asia ei tietenkään ole samoin.
 
Riippuu miten määrittelet kaartamisen sivuun. Maapallon pyörimisestä ja karttakoordinaatiston käytöstä aiheutuva Coriolisefekti toki pätee myös taivaalle ammuttuun alikalitikkaan ihan samoin kuin muihinkin ammuksiin samalla ampumaetäisyydellä. Kun tarkkuus on hyvä on sillä olennaista merkitystä, jos tarkkuus on muuten olematon asia ei tietenkään ole samoin.

Kyllä. Mutta se johtuu maapallon pyörimisestä. Ei liity aerodynamiikkaan, mistä oli puhe.
 
10 asteen lämpötilan muutos vastaa 70 m muutosta (mistä lämpötilasta tässä muuten on kyse?)
Ruudin.
Olosuhteet ovat:
(- - -)
15 ms myötätuuli (+199,5 m)
Ei riitä yksi tuulitieto, muistaakseni se ilmoitettiin kranaatin lentoaikojen perusteella (10s lentoajalla tämä arvo, 20s lentoajalla tämä jne). Siitä on kyllä aika monta kymmentä vuotta, kun noiden kanssa tuli leikittyä...

Luonnollisesti käytettävään koroon vaikuttaa myös murkulan lähtökorkeus ja maalin sijainnin korkeus, ja jokaisella putkella on oma lähtönopeutensa kullakin panostuksella. Ilmanpaineen vaikutuksen suuruutta en kyllä mitenkään omasta kokemuksestani muista, mutta ei tuo sinun antamasi luku mitään "ei tuo voi olla oikein" -reaktiota ainakaan aiheuttanut. :)
 
Tuota Tampellan ampumataulukkoa lukiessa kannattaa muistaa, että se on vuodelta 1939 eli 80 vuotta (!) vanha, 120 Krh/35 => 120 Krh/40 oli vasta valmistunut ja ampumamenetelmät olivat vielä hakusessa, ml. ballistinen sää, sen mittaaminen ja huomioon ottaminen ampuma-arvoissa, saati sitten krh:n taktinen käyttö, jota opeteltiin seuraavat vuosikymmenet.
 
Ruudin.

Ei riitä yksi tuulitieto, muistaakseni se ilmoitettiin kranaatin lentoaikojen perusteella (10s lentoajalla tämä arvo, 20s lentoajalla tämä jne). Siitä on kyllä aika monta kymmentä vuotta, kun noiden kanssa tuli leikittyä...

Luonnollisesti käytettävään koroon vaikuttaa myös murkulan lähtökorkeus ja maalin sijainnin korkeus, ja jokaisella putkella on oma lähtönopeutensa kullakin panostuksella. Ilmanpaineen vaikutuksen suuruutta en kyllä mitenkään omasta kokemuksestani muista, mutta ei tuo sinun antamasi luku mitään "ei tuo voi olla oikein" -reaktiota ainakaan aiheuttanut.

En usko, että -39 säätä luodattiin sillä tarkkuudella kuin mitä sinun muistamassasi ajassa. Olen kyllä perillä nykyaikaisesta ballistisesta laskennasta ja hyvä niin koska teen sitä päätyökseni. Mistäpä muuuten tiedät että kyseessä on nimenomaan ruudin lämpötila? Se ei ymmärtääkseni taulukosta käy ilmi.

Muistelet aivan oikein, että tykistöllä ja heittimistöllä lasketaan eri lentoaikojen avulla ( ja heittimistöllä kutakin panosta) vastaavat tuulivektorien suunnat ja pituudet, tästä saadaan tuulikorjaus. Esimerkiksi jos KRH:n 4. panoksella tuulikorjaus on DE +05 DN -09, tällöin tuuli vie laskennallisesti kranaattia 50 metriä itään ja 90 metriä etelään. Manuaalisessa laskennassa siis näin koska oli pakko yksinkertaistaa, ammunnan hallinta- ja johtamisjärjestelmää (AHJO) käyttämällä homma on luonnollisestikin tarkempaa.

Maalin korkeudella suhteessa tuliasemien korkeuteen on yllättävän vähän merkitystä mikäli kyseessä on heittimistö, tykistöllä taas asia on aivan ratkaiseva. Syynä on luonnollisestikin se, että KRH ampuu ala- ja tykistö etupäässä alakulmilla jolloin lentorata tykeillä on laakeampi.
 
Yleinen ase- ja asejärjestelmäoppi 2001 ss. 122-140;)
Kun täällä jo ehdittiin väittämään aineistoa salaiseksi laitetaan kiinnostuneille tiedoksi ihan rautalangasta:
Asiointi
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto sijaitsee Santahaminassa ja palvelee avoimena yliopistokirjastona myös siviiliasiakkaita. Santahamina on sotilasaluetta, joka tulee huomioida ennen asiointia.
Siviiliasiakkaita suositellaan saapumaan Santahaminaan julkisella kulkuneuvolla (HSL:n bussi nro 86 Herttoniemen metroasemalta Santahaminaan). Santahaminan portilla tulee esittää Poliisin myöntämä kuvallinen henkilöllisyystodistus tai passi (ei ajokortti!), jonka jälkeen asiakas saa kulkuluvan kirjastoon. Portilta on noin 100 metrin kävelymatka Santahamina-talolle, jonka ensimmäisessä kerroksessa kirjasto sekä myöskin asiakkaita palveleva Café Korvike sijaitsevat.
Väliaikainen kulkulupa oikeuttaa asioimaan ainoastaan Santahamina-talossa ja se tulee palauttaa Santahaminan portille ennen poistumista.
Lähteessä ei mainita pitääkö kuvalisen henkilötodistuksen tai passin olla voimassaoleva, vai käykö jo vanhentunut. Jos kuitenkin ottaa vähintään 2 vrk etukäteen yhteyttä kirjastoon, voi suomen kansalainen saada kulkuluvan pelkällä ajokortillakin, mikä taas on voimassa paljon pitempään.

Santahaminassa: 12 saatavissa 2 kerroksesta 365 vrk lainausajalla, 5 kpl 1 kerroksesta 28 vrk, 2 luettavissa lukusalissa.
Lappeenrannassa 3 nidettä vain PV:n käyttöön, 28 vrk lainausaika.

Siviilikin pääsee siis halutessaan kyseistä opusta lukemaan,( jopa ulkomainen siviili viikon etukäteen ilmoittamalla) santahaminan sotilasalueella olevassa kirjastossa. Kyse on vain siitä onko reissuun aikaa ja halua. Helppoa se ainakin muuten olisi, kun sivutkin on jo tiedossa, tosin eri painokseen, jossa tieto voi olla myös eri sivulla.
 
En usko, että -39 säätä luodattiin sillä tarkkuudella kuin mitä sinun muistamassasi ajassa. Olen kyllä perillä nykyaikaisesta ballistisesta laskennasta ja hyvä niin koska teen sitä päätyökseni. Mistäpä muuuten tiedät että kyseessä on nimenomaan ruudin lämpötila? Se ei ymmärtääkseni taulukosta käy ilmi.

Saatat hyvinkin olla oikeassa vuoden -39 säähavaintojen tarkkuuksien kanssa. Ruudin lämpötila on asia, jota varusmiesaikanani mitattiin ja jolla oli merkitystä ampumisetäisyyteen, joten olisin hyvin hämmästynyt, jos sitä ei tuon kaltaisessa taulukossa olisi.

Maalin korkeudella suhteessa tuliasemien korkeuteen on yllättävän vähän merkitystä mikäli kyseessä on heittimistö, tykistöllä taas asia on aivan ratkaiseva. Syynä on luonnollisestikin se, että KRH ampuu ala- ja tykistö etupäässä alakulmilla jolloin lentorata tykeillä on laakeampi.
Tottapa puhut, tuossa lähinnä luettelin asioita mitä muistin tykkien suuntaukseen vaikuttavan. Heittimistä en ole mitenkään pätevä kommentoimaan. :)
 
Ymmärränkö oikein:

Taulukko on laadittu +15 C lämpötilalle, 760 elohopeamillimetriä vastaavalle ilmanpaineelle ja 50 % ilmankosteudelle

Korolla 433 tikka lentää 4750 metriin.

1ms lähtönopeuden muutos vastaa 20 metrin muutosta

10 Hgmm muutos ilmanpaineessa vastaa 26,5 m muutosta

10 asteen lämpötilan muutos vastaa 70 m muutosta (mistä lämpötilasta tässä muuten on kyse?)

10 ms tuuli tullessaan suoraan sivusta vastaa 99 m ja lentoradan suuntaisesti 133 m muutosta ampumaetäisyydessä


Menemme torjumaan Norjan invaasiota Lappiin keskellä yötöntä yötä, tarkemmin sanottuna Saanatunturin laelle.

Olosuhteet ovat:
+25 lämpötila (+70 m),
1029 metrin korkeudelta ammuttuna 664 mmHg ilmanpaine (+254,4 m),
15 ms myötätuuli (+199,5 m)

Kranaatti päätyy 523,9 metriä taulukon 0-arvoa kauemmas eli 5273,9 metrin etäisyydelle?

Muistelen ilmapaineen vaikutuksen olevan kyllä suuri mutta olenko ymmärtänyt saksaa ja Tampellaa silti jotenkin väärin?
Tuulen osalta en sano mitään kun en taulukkoa vilkaissut, (eli onko riippuvuus matkaan tuulen suhteen lineaarinen, kuten oletit, ja jos niin millä kaikilla välineillä)
mutta ilmanpaineen ja ilman lämpötilan vaikutus on sama suhteessa niiden vaikutukseen ilman tiheyteen. Niinpä sateen vaikutuksenkin olettaisi olevan sama suhteessa sen vaikutukseen ilman tiheyteen.
suuri vesipisara potuaa noin vauhdilla 8 m/s. Normikokoiset 6...7 m/s.

Meteorologien blogin: https://blogi.foreca.fi/2019/08/kat...ahtuu-helsingissa-vain-kerran-20-30-vuodessa/
sisällöltään moderoiduissa kommentissa väitetään: "FMI:n datan mukaan Joensuun Linnunlahden mittauspisteessä vettä satoi juhannusaattona 21.6.2019 58,3 mm yhden tunnin aikana sateen intensiteetin ollessa enimmillään 145,4 mm/h! "
Laskemalla saadaan, että kyseisessä tilanteessa kuutiometrissä ilmaa oli tunnin aikana keskimäärin enimmillään 5 grammaa sadepisaroita.
145,4 mm/h * 1000 kg/m^3 = 2,423 kg / m^2 / min sekä 8 m/s = 480 m/min. Jakamalla saadaan 0,005 kg/ m^3.
Tuo lisäys ilman tiheyteen vastaa ilmanpaineen ja lämpötilan korjausten perusteella noin 8 metrin lyhennystä kyseisen ampumatarvikkeen lentomatkaan, kun huomioidaan vain kyseisen sateen lisäys ilman tiheyteen.
Todellisuudessa maksimaaliset hetkelliset sadekertymät lentoajalta ovat kuitenkin suomessa kenties jopa kymmenkertaisia tunnin keskiarvoon verrattuna, joten 80 metrin lyhennys kantamaan olisi täysin mahdollista vain tuolla perusteella. Ja lisäksi ammukseen osuneella vedellä on liikemäärää alaspäin mikä siirtyy ammukseen, lyhentäen lentoaikaa ja siten kantamaa vielä enemmänkin.
Sateen huomioimattomuus liittynee siis siihen että tuollainen kaatosade on harvinaisuus, eikä yleensä osu ammunnan aikaan, sekä siitä ettei sitä olisi helppoa huomioida kun sateen määrä vaihtelee niin paljon. Lisäksi sade vaikuttaa ammuksen lentoon vain alailmakehässä, pitkälle ammuttaessa tykistön ammus siis lentänee suuren osan matkaa sen vaikutusalueen yläpuolella. Pienemmällä korolla lähemmäs ammuttaessa kaatosateella voisi kuitenkin olla merkittävä vaikutus tarkkuuteen.
 
Todellisuudessa maksimaaliset hetkelliset sadekertymät lentoajalta ovat kuitenkin suomessa kenties jopa kymmenkertaisia tunnin keskiarvoon verrattuna (- - -)
Eikö tuo intensiteetti ollut juuri maksimaalinen hetkellinen sadekertymä (oli melkein kolminkertainen tunnin keskiarvoon verrattuna)?
 
Ymmärränkö oikein:

Taulukko on laadittu +15 C lämpötilalle, 760 elohopeamillimetriä vastaavalle ilmanpaineelle ja 50 % ilmankosteudelle

Korolla 433 tikka lentää 4750 metriin.

1ms lähtönopeuden muutos vastaa 20 metrin muutosta

10 Hgmm muutos ilmanpaineessa vastaa 26,5 m muutosta

10 asteen lämpötilan muutos vastaa 70 m muutosta (mistä lämpötilasta tässä muuten on kyse?)

10 ms tuuli tullessaan suoraan sivusta vastaa 99 m ja lentoradan suuntaisesti 133 m muutosta ampumaetäisyydessä


Menemme torjumaan Norjan invaasiota Lappiin keskellä yötöntä yötä, tarkemmin sanottuna Saanatunturin laelle.

Olosuhteet ovat:
+25 lämpötila (+70 m),
1029 metrin korkeudelta ammuttuna 664 mmHg ilmanpaine (+254,4 m),
15 ms myötätuuli (+199,5 m)

Kranaatti päätyy 523,9 metriä taulukon 0-arvoa kauemmas eli 5273,9 metrin etäisyydelle?

Muistelen ilmapaineen vaikutuksen olevan kyllä suuri mutta olenko ymmärtänyt saksaa ja Tampellaa silti jotenkin väärin?

Uskottavaa, mutta varman vastauksen tietänee vain se, jolla on ampumataulukko TU 820 G, joka kait on viimeinen vanhalle "Adolfille" tehty.

Tämä oli Adof, jota Tampellakin teki 0,5 miljoonaa kappaletta:
1568740065625.png
80-luvulla nimike oli tämä:
1568740104568.png
1568740134713.png
Ja mikään sotasalaisuus tuo ei enää liene, kaikki on kait ammuttu / räjäytetty.

Ja tässä vaiheessahan ollaan jo matkalla kohti Kranaatinheittimistö- ketjua;)
 
Eikö tuo intensiteetti ollut juuri maksimaalinen hetkellinen sadekertymä (oli melkein kolminkertainen tunnin keskiarvoon verrattuna)?
Oli, mutta vain kolminkertainen, eikä kymmenkertainen. Se merkitsee että samaan paikkaan (jossa sademittari oli) tuli vettä keskimäärin vain siltä pinta-alalta pilvenkorkeudella, mikä vastaa mittarin vedenoton pinta-alaa. Yleensä taas samaan paikkaan voi tulla vettä paljon laajemmalta alueelta, kun pilvi liikkuu ja pudottaa silti eri puolilta pilveä veden lähes samaan (paljon pilveä pienempään) paikkaan. Tuo taas on seurausta sateen käynnistymisprosessista tiivistymisytimien ympärille, mikä toimii samaan tapaan kuin lumivyörykin. Ongelma vain on siinä ettei virallisten mittauspaikkojen sademittari käytännössä koskaan ole juuri siinä paikassa jonne maksimaalinen sadekertymä osuu.

Toisaalta jos uskoo lähteettömään wikiin niin:
Eniten yhdessä minuutissa: 38 mm, Barst, Guadeloupe (26.11.1970).

Tuolla luvulla kuutiossa ilmaa olisi keskimäärin noin 78 grammaa vettä sadepisaroina. eli reilun 6% lisäys ilman tiheyteen mikä vastaa tiheyden kannalta noin 60 mbar tai 45 mmHg suurempaa ilmanpainetta ja siten edellisen lainauksen perusteella yli 120 metrin lyhennystä kantamassa 80 vuotta vanhan taulukon mukaan.

Edit:
Eli aiempi väitteeni :"Laskemalla saadaan, että kyseisessä tilanteessa kuutiometrissä ilmaa oli tunnin aikana keskimäärin enimmillään 5 grammaa sadepisaroita. "
oli virheellinen kuten totesit. boldattu pitää poistaa välistä kokonaan.
 
Viimeksi muokattu:
10 asteen lämpötilan muutos vastaa 70 m muutosta (mistä lämpötilasta tässä muuten on kyse?)
Kemiallisten reaktioiden nopeus toki riippuu lämpötilasta, mutta ruudin lämpötila ennen sytyttämistä tuskin korreloi juuri samoin ammuksen lentomatkaan kuin ilman lämpötilakin tekee tiheyden muutoksen vaikutuksesta tai sama tiheyden muutos aikaansaa ilmanpaineen muutoksen vaikutuksesta.
Se huomioonottaen ei ole uskottavaa olettaa että taulukon lämpötila viittaisi ruudin lämpötilaan ilman lämpötilan sijasta. Ainakin tänne lainattu osa taulukosta koskenee siis vain ulkoballistiikkaa.
 
Back
Top