Mutta laskussa kerroit tuon intensiteetin kymmenellä saadaksesi maksimaalisen sademäärän, eli se oli noin 30-kertainen tunnin keskisademäärään verrattuna?
Epäilisin, että tuohon aikaan kenttäolosuhteissa voitiin hyvin olettaa ruudin lämpötilan olevan likimain sama ilman lämpötilan kanssa...
Säätiedot mitattiin täsmälleen samalla metodilla (eli tähdäten teodoliitilla nousevaan sääpalloon) kun 1939 aina 1980-luvulle asti, jolloin Vaisalan radioluotauskalustot tuli käyttöön. Sota-aikoina laskut tapahtuivat lentoajoille 5 sek välein eikä 10 sek kuten myöhemmin. Täällä esillä ollut taulukko ei todennäköisesti ole meidän käyttämämme vaan toimitetettu heittimien mukana ulkomaiselle ostajalle.
Viimeksi muokattu:
Mistä laskusta nyt puhut?
Tästä: https://maanpuolustus.net/threads/tykistö.283/post-777412
vaiko jostain muusta?
En löydä tuosta laskusta kertomista kymmenellä, vaan laskussa on käytetty viestissäni olevissa linkeissä olevia lukuja sellaisenaan.
Keskisademääriäkin on eri lähteissä luonnollisesti eri suuruisia, jopa samalla sivustolla. Kyse kun on aika satunnaisesta ilmiöstä, jossa esiintyy suuria vaihteluita. Eiköhän jossain tihkusateessa jäädä vaikkapa minuutin sademäärässä alle tuhannesosaan kaatosateen sademäärästä samassa ajassa.
Tässä vielä yksi linkki tunnin keskisademäärän ennätykseen:
Täällä mitattiin Suomen sade-ennätys | Verkkouutiset
Oulussa mitattiin sunnuntaina uusi sade-ennätys.
www.verkkouutiset.fi
Lienee selvää että mittareiden ulkopuolellle on luultavasti satanut joskus tunnissa jossain päin suomea enemmänkin.
Viimeksi muokattu:
Jos oletettiin, niin lämpötilan vaikutuksen pitäisi sitten olla lentomatkaan suurempi suhteessa ilman paineen vaikutukseen kuin mitä se on, koska lämpötila vaikuttaa sitten sekä ulko- että sisäballistiikkaan, ja ilman paine ainoastaan ulkoballistiikkaan. Ainoa selitys taulukon sisällölle on ettei ruudin palamisnopeuden muutoksia huomioitu ainakaan tuossa kohtaa taulukkoa yhtään mitenkään. Syytä täytyy kysyä joltain paremmin asiaan perehtyneeltä. Voin kuitenkin esittää kysymyksen, että olisiko mahdollista että jo palaneen ruudin lämpöä siirtyisi riittävästi vielä palamattomaan ruutiin noinkin lyhyenä aikavälinä, ettei ilman lämpötilalla ennen ruudin sytyttämistä olisi juurikaan merkitystä käytännössä tuossa taulukossa huomioidulla tarkkuudella? Ja nykyään sitten ilmeisesti huomioidaan, jos ruudin lämpötilaa kerran mitataan.
Kävipä kiinnostamaan ja löysin tällaisen sivun, jossa lähteet vaikuttaisi olevan kohdillaan: http://nigelef.tripod.com/fc_ballistics.htm . 10F muutos panoksen lämpötilassa aiheuttaa tyypillisesti 0,5% muutoksen suunopeudessa. Nyt joku asiantuntija voisi kertoa, millaiset toleranssit ruudilla oli tuohon aikaan, epäilisin että vaikuttavat enemmän poikkeustapauksia ( esim. kovan pakkausyön jälkeinen suojasää tai suorassa auringonpaisteessa keskipäivällä makoilevat panokset ) lukuunottamatta.
Juurikin tuosta. Keskisademääräksi annoit 58,3 mm/h, suurimmaksi intensiteetiksi 145,4 mm/h. Laskussa sait tulokseksi, että 145,4 mm/h sademäärä vastaa noin 8 metrin lyhennystä a-tarvikkeen lentomatkaan. Tämän jälkeen totesit: "Todellisuudessa maksimaaliset hetkelliset sadekertymät lentoajalta ovat kuitenkin suomessa kenties jopa kymmenkertaisia tunnin keskiarvoon verrattuna, joten 80 metrin lyhennys kantamaan olisi täysin mahdollista vain tuolla perusteella." Tuossa mielestäni oletetaan 10-kertainen intensiteetti, ei keskiarvo.
(Kovin teoreettistahan tämä on, ei mikään a-tarvike lennä koko matkaa tiheimmän saderyöpyn syleilemänä, mutta mielenkiintoinen raja-arvo.
)Kyllä, tuossa lauseessa oletetaan 10-kertainen minuutin intensiteetti, laskussa sitä ei oletettu.Juurikin tuosta. Keskisademääräksi annoit 58,3 mm/h, suurimmaksi intensiteetiksi 145,4 mm/h. Laskussa sait tulokseksi, että 145,4 mm/h sademäärä vastaa noin 8 metrin lyhennystä a-tarvikkeen lentomatkaan. Tämän jälkeen totesit: "Todellisuudessa maksimaaliset hetkelliset sadekertymät lentoajalta ovat kuitenkin suomessa kenties jopa kymmenkertaisia tunnin keskiarvoon verrattuna, joten 80 metrin lyhennys kantamaan olisi täysin mahdollista vain tuolla perusteella." Tuossa mielestäni oletetaan 10-kertainen intensiteetti, ei keskiarvo.
(Kovin teoreettistahan tämä on, ei mikään a-tarvike lennä koko matkaa tiheimmän saderyöpyn syleilemänä, mutta mielenkiintoinen raja-arvo.
Raja-arvo nimenomaan, mutta ota huomioon että jos ammuksen lentoradan alku menee tuollaisen saderyöpyn läpi, on ammuksen vauhti sen jälkeen jo merkittävästi hidastunut, ja siten ammus lentää tavallista lyhyemmän matkan. Alussa hidastuksen vaikutus lentomatkaan on juuri suurimmillan, lopussahan saderyöppy vaikuttaisi lähinnä vain iskemänopeuteen. Tavoitehan oli juurikin arvioida sitä mikä vaikutus sateella voisi enimmillään Suomessa olla, on aivan selvää että yleensä tilanne ei sellainen ole, eikä sillä siksi yleensä ole juurikaan vaikutusta ampumaetäisyyksiin tai -tarkkuuteen.
Arvelinkin, että kirjoittaja oli sen verran nuorempaa kalustoa että oli elänyt radiosondien aikaa. Sitä ennenhän sää tietojen luotettavuus saattoi olla heikkokin jota varten sääsanomassa oli oma sarakkeensa luotettavuudelle. Nykyisin siihen laitetaan automaattisesti ykkönen eli paras luokka.
Tuo että keksittiin tuollainen kuukeri ratkaisu latausvaunujen hankinnan sijasta tulee maksamaan mahdollisessa sodassa verta ja hikeä.
D
Deleted member 266
Guest
Ei tarvita: nussakat miehet syöttävät ammukset vaunun takaovella olevan kuljettimen avulla sisään, muistinvaraisesti (pian 20 vuotta sitten) aikaa menee alle 10 minuuttia.
EDIT: Katso
EDIT: Katso
Last edited by a moderator:
Toisaalta latausvaunujenkin hinnalla voi ostaa tykkejä. Puolensa varmaan molemmilla.
Kuten MLRS järkevien ampumatarvikkeiden hinnalla voidaan ostaa käytettyjä heittimiä lisää.
Ihan mielenkiinnosta, onko PV tehnyt mielestäsi ikinä mitään oikein?
Jos lähetään lähihistoriasta kaivamaan niin, K9 onnistunut mutta olisin toivonut näkeväni myös ne laturit. Leopard A4 sekä A6 aivan erinomaisia hankintoja. MLRS toki myös mutta kuten tiedämme, niin hanke jäi torsoksi. Hawk kauppa Sveitsistä varmaan myös vuosikymmenien parhaita hankintoja. Hornet hävittäjä ja tätä ennen derkkujen laarista tehdyt kriittiset täydennykset.
Toisessa päässä sitten 155 K-98, Tuuli sekä massiivinen NH hankinta. Mut nyt taas aiheeseen.
Parempi vertaus varmaan olisi se toimitetaanko raketit heittimille kuorma-autolla vai panssaroidulla telavehkeellä. Kuuluu onnistuvan pyörilläkin ihan kohtuullisesti. Tai siis onnistuISI jos kaikki raketit eivät olisi samoin tein kyydissä