Tykistö

Eli koko "patruunakampa" on samaa tavaraa. Oliko ajatus, että jos pitää vaihtaa ammusta, tarvittaessa otetaan vajaa setti pois ja vaihdetaan uuteen -- vai annetaanko paukkua aina koko makasiini tyhjäksi ? Jos siis jonnekin jäi tällä tavalla vajaa setti, saiko sen täytettyä kentällä?
 
Tuo koko ammusmakasiini ei ole vaihdettava paketti, vaan sen sisälle tulee erillinen patruunalaukauskasetti, joka on se vaihto-osa
En sitä tarkoittanutkaan, ei vaan ollu muuta kuvaa.
Tykki kykeni ampumaan koko 14 ls setin 45 sekunnisssa mikä oli 1960-luvulla ja myöhemminkin täysin ennenkuulumatonta. 3-5 laukauksen ryöppy on myös erittäin tehokas eikä siihenkään pystyny kilpailevat järjestelmät pitkään aikaan. Panoksen vaihtoa ei usein tarvita kun niitä oli ainoastaan kolme ja käyttöalueet menee osittain päällekkäin. Vaihdossa tarvii ottaa vajaa setti pos ja korvataa toisella. Täyttö tehdään tuliasemissa eli kranaatit tulee paikalle laatikoissa.
 
Viimeksi muokattu:
Millainen hajonta tällä oli käytännössä?
Ei ole tämän tykin osalta tiedossa. Viime vaiheessa Bandkanon-patteristo käsitti 8 tykkiä ja em ryöpylle voit laskea hajonnaksi noin pari prosenttia ampumaetäisyydestä. Onhan se paljon esim 20 km ametilla, mutta pääosa kranaateista osuu kuitenkin Gaussin käyrän mukaisesti maalialueen keskelle. Tulen tiheys siellä muodostuu korkeaksi ja siten vaikutus suureksi. Ruotsalaisilla oli näille elektroniset laskimet jo 1970-luvulla, kun meillä 155 K83 pstot joutuivat osittain tulemaan toimeen ilman laskimia ja keskussanlaa vielä 1990-luvullakin.
 
Viimeksi muokattu:
Ei ole tämän tykin osalta tiedossa. Viime vaiheessa Bandkanon-patteristo käsitti 8 tykkiä ja em ryöpylle voit laskea hajonnaksi noin pari prosenttia ampumaetäisyydestä. Onhan se paljon esim 20 km ametilla, mutta pääosa kranaateista osuu kuitenkin Gaussin käyrän mukaisesti maalialueen keskelle. Tulen tiheys siellä muodostuu korkeaksi ja siten vaikutus suureksi.

Joku vastaava toimisi 122mmsen vaikutuksen korvaajana. Raketit pystyy samaan, mutta ne on tuhottoman kalliita ja Ukrainan sodan perusteella ei kovin hyviä käytännössä. Kuitenkin jos joudutaan menemään alaspäin kaluston korvaajan määrässä, niin samalla pitäisi mennä ylöspäin tulen tiheyden kanssa. Tekniikka auttaa, mutta millaisella aikataululla?
 
Koska nuo 122mm tykit lähtevät rivistä? Ja onko PV missään vaiheessa kommentoinut mitä niiden korvaamiseksi mahdollisesti tehtäisiin?
 
Onko mitenkään kuviteltavissa, että 122:t pystyisi korvaamaan NEMO-AMOS- heittimet? Siis realistisesti.
 
Onko mitenkään kuviteltavissa, että 122:t pystyisi korvaamaan NEMO-AMOS- heittimet? Siis realistisesti.

Onhan vedettävää raskasta kranaatinheitintä useissakin spekulaatioissa tarjottu 122 mm tilalle. Mitä ilmeisimmin siksi koska niitä on jo varastoissa paljon ja koska ne ovat melko halpoja hankkia uusinakin. Hyvä liikuteltavuus vielä sitten siihen päälle, kantamassa tosin menetetään ja panssariajoneuvoihinhan niillä ei voi olettaa olevan paljoa vaikutusta.

Sinänsä ajatus Nemoista on mielenkiintoinen, mutta K9-optio lienee ensisijainen epäsuoran hankinta. Ehkä sen jälkeen, jos on vielä rahaa elvyttää kotimaista teollisuutta?
 
Joku 150-200 vedettävää 155mm tykkiä voisi olla jo hyvä korvaaja noille 470 122mm haupitsille. Jos tykki maksaa sen puoli milliä, ja siihen toisella puolella millillä a-tarvikkeet ja kaikki radiot, jne... päälle, niin kyseessä olisi 150-200 miljoonan hankinta. Jos se jaettaisiin vaikka kuudelle vuodelle maksettavaksi, se olisi kaiken kaikkiaan 25-33 miljoonaa per vuosi. Siihen päälle K9 Optio.
 
Joku 150-200 vedettävää 155mm tykkiä voisi olla jo hyvä korvaaja noille 470 122mm haupitsille. Jos tykki maksaa sen puoli milliä, ja siihen toisella puolella millillä a-tarvikkeet ja kaikki radiot, jne... päälle, niin kyseessä olisi 150-200 miljoonan hankinta. Jos se jaettaisiin vaikka kuudelle vuodelle maksettavaksi, se olisi kaiken kaikkiaan 25-33 miljoonaa per vuosi. Siihen päälle K9 Optio.

Ammusmäärä jää kovin nirkoiseksi tuolla rahalla.



 
Mietin tässä tätä kysymystä; miten korvata lseuraavana vuosikymmenenä poistuvien tykistön putkien suorituskyky. Oletan, että itäkalibereista luovutaan kokonaan, joten korvattavaa löytyisi siis seuraavasti (wiki):

24kpl 152K89
72kpl 122PsH74
471kpl 122H63

Korvattavien putkien määrä tuntuu äkkiseltään suurelta ja melkein tekemättömältä paikalta. Olen asian suhteen täysi amatööri, mutta omaksi viihteekseni tein laskutoimituksia ja ehdotukseni on yksinkertaisuudessaan seuraava:

1) Käytetään K9-optio eli hankitaan panssarihaupitseja 48kpl lisää
2) 155K98:t (54kpl) poistetaan nykyiseltä lavetiltaan ja muutetaan ATMOS 2000 -pohjaisiksi itseliikkuviksi.

Perustin laskelmani seuraaviin keksimiini oletuksiin; yksittäisen tykkimallin käytännön sotateho verrattuna johonkin toiseen tykkimalliin muodostuu seuraavista tekijöistä:

1) Yksittäisen kranaatin paino = vaikutusteho maalissa
2) Tulinopeus eli kyky toimittaa romua kenttään
3) Kantama eli kuinka suurelle alalle voidaan vaikuttaa
4) Käytettävyys eli tykin valmius toimittaa kranaatteja ajanhetkellä X taisteluiden raivotessa

Jos nämä tekijät käydään läpi kohta kohdalta:

1)
122mm sirpalekranaatti painaa 21,3kg, 155mm sirpalekranaatti painaa 44,4kg ja 152mm noin saman verran (oletus).
->155mm ja 152mm kranaatit saavat suhdeluvukseen 2,0 ja 122mm saa suhdeluvukseen 1,0

2)
Tulinopeuksina käytin eri tykeillä seuraavia lukuja (wiki jne):
122PsH 4ls/min
122H63 6ls/min
K9 7ls/min
152K89 6ls/min
155K98 ja 8ls/min

3)
Tykin kantamana käytin perusammuksen kantamaa (wiki jne):
K9 ja 155K98 kantama 32km
152mm kantama 28km
122mm kantama 14km

Oletan, että suurempaa kantamaa ei voida täysimääräisenä käyttää hyväksi, joten suhdelukuja laskiessa mutulla puolitin lukemat
K9 ja 155K98 vaikutusala 500% vs 122mm --> suhdeluku 2,5
K9 ja 155K98 vaikutusala 30% vs 152mm --> 1,15

4)
Tekijää määrittäessä käytän perusyksikkönä vedettävää tykkiä ilman putkikohtaista paikannusta, joka saa suhdeluvukseen 1,0
Itseliikkuvuus kasvattaa suhdelukua 50%-yks ja itsepaikannuskyky 20%-yks ja mikäli kummatkin löytyvät samasta tykistä, tulee vielä synergiaeduista 20%-yks lisää. Panssarikuorista +10% bonusta:
K9 on panssaroitu (10%), itseliikkuva (50%) ja itsepaikantava (20%) --> suhdeluku 2,0
155K98 ATMOS on itseliikkuva ja itsepaikantava --> 1,9
122PsH74 on panssaroitu ja itseliikuva --> 1,6
155K98 on itsepaikantava --> 1,2 (epäilen onko tuolla 98:n itseliikkuvuudella mitään sodanajan merkitystä, joten en anna siitä hyvää suhteessa vedettävään)
Vedettävät eli 122H63/155K89 --> 1,0

Nyt kun ryhdytään kalkuloimaan näiden lukujen pohjalta, niin:
9kpl K9 korvaa 24kpl 152k89 (eli 9kpl x 1,0 (kranaatti) x 1,17 (tulinopeus) x 1,15 (kantama) x 2,0 (käytettävyys) = 24kpl)
7kpl K9 korvaa 72kpl 122PSH74 (7kpl x 2,0 x 1,75 x 2,5 x 1,25 = 76kpl)
32kpl K9 vastaa 373kpl 122H63 (32kpl x 2,0 x 1,17 x 2,5 x 2,0 = 373kpl)
31kpl 155K98 vastaa 247kpl 122H63 (31kpl x 2,0 x 1,33 x 2,5 x 1,2 = 247kpl). 31kpl, koska 155K98 -> 155K98 ATMOS parantaa tykin käytettävyyttä 58,3% (1,9/1,2) eli 54kpl 155K98 ATMOS vastaisi 54x1,583=85kpl nykyistä 155K98:ää eli +31kpl

Eli ryssän tykit on korvattu ja saatu kaupanpäälle mukavasti lisää suorituskykyäkin. Itseliikkuvien länsitykkien tehokkuuserot suhteessa vanhaan itärautaan vaikuttaa näin laskettuna kyllä niin hämmentävältä, että ei voi välttyä epäilykseltä pahoista virhepäätelmistä ja mietityttää kehtaako niitä suurien luku- ja laskuvirheiden pelossa tänne edes laittaa, mutta menkööt :). Naurua, tarkennuksia ja korjauksia odotellessa...
 
Viimeksi muokattu:
1)
122mm sirpalekranaatti painaa 21,3kg, 155mm sirpalekranaatti painaa 44,4kg ja 152mm noin saman verran (oletus).
->155mm ja 152mm kranaatit saavat suhdeluvukseen 2,0 ja 122mm saa suhdeluvukseen 1,0
PV:n jossain julkisessa tutkimuksessa oli, että pehmeisiin maaleihin 18-putkinen 122 mm patteristo vastasi tulen teholtaan 12-putkista 155 mm patteristoa. Tosin tässä täytyy ottaa huomioon vielä se, että isompi kranaattimäärä on parempi peitteisessä ja epätasaisessa maastossa, jossa on paljon suojaa, koska tällöin maaston muodostamat sirpalekatveet eivät vaikuta niin paljon.

2)
Tulinopeuksina käytin eri tykeillä seuraavia lukuja (wiki jne):
122PsH 4ls/min
122H63 6ls/min
K9 7ls/min
152K89 6ls/min
155K98 ja 8ls/min
Kotimaisiin ei-turvaluokiteltuihin oppaisiin ja julkisesti K9:ää esitelleelle upseerille esittämään kysymykseeni saamaani vastaukseen vedoten minulla on seuraavaa sanottavaa näiden kotimaisista tulinopeuksista - niin 122 H 63A, 155 K 83 ja 155 K 98 että K9 ampuvat virallisella tulinopeudella 6 laukausta minuutissa. Toki käytännön tulinopeus on enemmän, mutta tuliannokset perustetaan tähän 6 ls/min tulinopeuteen.

122 H 63A pystyy kyllä paljon parempaankin:

Kuten myös 155 K 83 (videossa)/155 K 98:

3)
Tykin kantamana käytin perusammuksen kantamaa (wiki jne):
K9 ja 155K98 kantama 32km
152mm kantama 28km
122mm kantama 14km
52 pituuskaliiperin NATO-panoskammioisilla 155 mm tykeillä (155 K 98, K9) perusampumatarvikkeen (tavallinen M107-tyyppinen sirpalekranaatti ilman perävirtausyksikköä) kantama on 28 km, 39-pituuskaliiperisella 155 K 83(-97):llä 24 km. 122 H 63A kantama on täyspanoksella 14,6 km (näin lyhyillä etäisyyksillä noilla desimaaleilla on vielä merkitystä). 152 K 89 on perusampumatarvikkeellaan pisimmälle kantava tykki PV:n käytössä.
 
Viimeksi muokattu:
Mietin tässä tätä kysymystä; miten korvata lseuraavana vuosikymmenenä poistuvien tykistön putkien suorituskyky. Oletan, että itäkalibereista luovutaan kokonaan, joten korvattavaa löytyisi siis seuraavasti (wiki):

24kpl 152K89
72kpl 122PsH74
471kpl 122H63

Korvattavien putkien määrä tuntuu äkkiseltään suurelta ja melkein tekemättömältä paikalta. Olen asian suhteen täysi amatööri, mutta omaksi viihteekseni tein laskutoimituksia ja ehdotukseni on yksinkertaisuudessaan seuraava:

1) Käytetään K9-optio eli hankitaan panssarihaupitseja 48kpl lisää
2) 155K98:t (54kpl) poistetaan nykyiseltä lavetiltaan ja muutetaan ATMOS 2000 -pohjaisiksi itseliikkuviksi.

Perustin laskelmani seuraaviin keksimiini oletuksiin; yksittäisen tykkimallin käytännön sotateho verrattuna johonkin toiseen tykkimalliin muodostuu seuraavista tekijöistä:

1) Yksittäisen kranaatin paino = vaikutusteho maalissa
2) Tulinopeus eli kyky toimittaa romua kenttään
3) Kantama eli kuinka suurelle alalle voidaan vaikuttaa
4) Käytettävyys eli tykin valmius toimittaa kranaatteja ajanhetkellä X taisteluiden raivotessa

Jos nämä tekijät käydään läpi kohta kohdalta:

1)
122mm sirpalekranaatti painaa 21,3kg, 155mm sirpalekranaatti painaa 44,4kg ja 152mm noin saman verran (oletus).
->155mm ja 152mm kranaatit saavat suhdeluvukseen 2,0 ja 122mm saa suhdeluvukseen 1,0

2)
Tulinopeuksina käytin eri tykeillä seuraavia lukuja (wiki jne):
122PsH 4ls/min
122H63 6ls/min
K9 7ls/min
152K89 6ls/min
155K98 ja 8ls/min

3)
Tykin kantamana käytin perusammuksen kantamaa (wiki jne):
K9 ja 155K98 kantama 32km
152mm kantama 28km
122mm kantama 14km

Oletan, että suurempaa kantamaa ei voida täysimääräisenä käyttää hyväksi, joten suhdelukuja laskiessa mutulla puolitin lukemat
K9 ja 155K98 vaikutusala 500% vs 122mm --> suhdeluku 2,5
K9 ja 155K98 vaikutusala 30% vs 152mm --> 1,15

4)
Tekijää määrittäessä käytän perusyksikkönä vedettävää tykkiä ilman putkikohtaista paikannusta, joka saa suhdeluvukseen 1,0
Itseliikkuvuus kasvattaa suhdelukua 50%-yks ja itsepaikannuskyky 20%-yks ja mikäli kummatkin löytyvät samasta tykistä, tulee vielä synergiaeduista 20%-yks lisää. Panssarikuorista +10% bonusta:
K9 on panssaroitu (10%), itseliikkuva (50%) ja itsepaikantava (20%) --> suhdeluku 2,0
155K98 ATMOS on itseliikkuva ja itsepaikantava --> 1,9
122PsH74 on panssaroitu ja itseliikuva --> 1,6
155K98 on itsepaikantava --> 1,2 (epäilen onko tuolla 98:n itseliikkuvuudella mitään sodanajan merkitystä, joten en anna siitä hyvää suhteessa vedettävään)
Vedettävät eli 122H63/155K89 --> 1,0

Nyt kun ryhdytään kalkuloimaan näiden lukujen pohjalta, niin:
9kpl K9 korvaa 24kpl 152k89 (eli 9kpl x 1,0 (kranaatti) x 1,17 (tulinopeus) x 1,15 (kantama) x 2,0 (käytettävyys) = 24kpl)
7kpl K9 korvaa 72kpl 122PSH74 (7kpl x 2,0 x 1,75 x 2,5 x 1,25 = 76kpl)
32kpl K9 vastaa 373kpl 122H63 (32kpl x 2,0 x 1,17 x 2,5 x 2,0 = 373kpl)
31kpl 155K98 vastaa 247kpl 122H63 (31kpl x 2,0 x 1,33 x 2,5 x 1,2 = 247kpl). 31kpl, koska 155K98 -> 155K98 ATMOS parantaa tykin käytettävyyttä 58,3% (1,9/1,2) eli 54kpl 155K98 ATMOS vastaisi 54x1,583=85kpl nykyistä 155K98:ää eli +31kpl

Eli ryssän tykit on korvattu ja saatu kaupanpäälle mukavasti lisää suorituskykyäkin. Itseliikkuvien länsitykkien tehokkuuserot suhteessa vanhaan itärautaan vaikuttaa näin laskettuna kyllä niin hämmentävältä, että ei voi välttyä epäilykseltä pahoista virhepäätelmistä ja mietityttää kehtaako niitä suurien luku- ja laskuvirheiden pelossa tänne edes laittaa, mutta menkööt :). Naurua, tarkennuksia ja korjauksia odotellessa...

Silloin kun Patria tyrkytti puolustusvaliokunnalle 155 K 98:ia kuorma-autoalustalla, niin joku (olikohan @adam7 ) kysyi Twitterissä, että olisivatko ne olleet uusia vai nykyisten konversioita. Joku Patrian pomo vastasi, että ne luultavasti olisivat olleet uusia. Ts. onkohan tuossa 155 K 98:n siirtämisessä kuorma-autolavetille oikeasti järkeä? Jos teho lisääntyy vain 58 prosenttia, niin paljonko modifikaatiolle tulee hintaa vs. tykkien arvo? Varmaankin enemmän kuin 58 prosenttia, jos Wikipedia-"tieto" 500k€ kappalehinnasta on lähellä.

Pelkästään alustaksi soveltuva kuorma-auto voi jo maksaa muutaman sata tonnia. Toki se sitten vapauttaa nykyisen tykinvetäjän muuhun käyttöön, K98:lle sellainen lienee varattuna PV:n kalustosta. Epäilen kuitenkin, että vaatimukset ja hinta ovat kovemmat alustalle kuin vetäjälle.
 
PV:n jossain julkisessa tutkimuksessa oli, että pehmeisiin maaleihin 18-putkinen 122 mm patteristo vastasi tulen teholtaan 12-putkista 155 mm patteristoa. Tosin tässä täytyy ottaa huomioon vielä se, että isompi kranaattimäärä on parempi peitteisessä ja epätasaisessa maastossa, jossa on paljon suojaa, koska tällöin maaston muodostamat sirpalekatveet eivät vaikuta niin paljon.
Tulen teho? Eli pehmeisiin maaleihin 18-putkinen 122mm patteriston tuliannos vastaa 12-putkisen 155mm patteriston tuliannosta? Jos tuliannoksessa laukausten määrä on suoraan suhteessa putkien määrään, niin 122mm kranaatin teho olisi 2/3 155mm kranaatista. Idästä tulee kuitenkin paljon kovaa ja puolipehmeää maalia joihin 122mm lienee jo melko tuhnu. Pehmeitä voi puolestani ampua vaikka korohoroilla ja peitteisessä maastossa käyttää vaikka hersyjä. Korjataan kuitenkin 155mm kranaattin vaikutustehon suhdeluvuksi 1,8 vs 122mm:n 1,0

Kotimaisiin ei-turvaluokiteltuihin oppaisiin ja julkisesti K9:ää esitelleelle upseerille esittämään kysymykseeni saamaani vastaukseen vedoten minulla on seuraavaa sanottavaa näiden kotimaisista tulinopeuksista - niin 122 H 63A, 155 K 83 ja 155 K 98 että K9 ampuvat virallisella tulinopeudella 6 laukausta minuutissa. Toki käytännön tulinopeus on enemmän, mutta tuliannokset perustetaan tähän 6 ls/min tulinopeuteen.
Ok. Korjataan 122H63:n tulinopeudeksi 8ls/min ja 122psH74:n 6ls/min. Muut säilykööt ennallaan.

52 pituuskaliiperin NATO-panoskammioisilla 155 mm tykeillä (155 K 98, K9) perusampumatarvikkeen (tavallinen M107-tyyppinen sirpalekranaatti ilman perävirtausyksikköä) kantama on 28 km, 39-pituuskaliiperisella 155 K 83(-97):llä 24 km. 122 H 63A kantama on täyspanoksella 14,6 km (näin lyhyillä etäisyyksillä noilla desimaaleilla on vielä merkitystä). 152 K 89 on perusampumatarvikkeellaan pisimmälle kantava tykki PV:n käytössä.
Korjataan 122mm kantamaksi 14,6km. Käytin 155mm kantamana Nammon ER HB:tä joka ei tosiaan ole perusampumatarvike joo. Toisaalta 155mm:lle tarjolla on myös ER BB:tä yli 40km:n kantamalla, joten muutetaan sääntöjä sen verran, että L52-kaluston perusampumatarvike on ER HB ja peruskranut varataan 155K83:ille ;)


Ja uudet laskelmat:
9kpl K9 korvaa 24kpl 152k89 (eli 9kpl x 1,0 (kranaatti) x 1,17 (tulinopeus) x 1,15 (kantama) x 2,0 (käytettävyys) = 24kpl)
12kpl K9 korvaa 72kpl 122PSH74 (12kpl x 1,8 x 1,17 x 2,4 x 1,25 = 75kpl)
27kpl K9 vastaa 233kpl 122H63 (27kpl x 1,8 x 1,0 x 2,4 x 2,0 = 233kpl)
31kpl 155K98 vastaa 160kpl 122H63 (31kpl x 1,8 x 1,0 x 2,4 x 1,2 = 160kpl)

Eli vähän jääkin jo vajaaksi 122H63 osalta. Desimaaleilla on merkitystä. No, lyödään vielä putkikohtaiset paikantamislaitteet ja lähtönopeustutkat K83:lle, hankitaan reilusti PGK:tä ja lisää ohjautuvaa rakettia raskaille raketinheittimille ja muistetaan K9:n MRSI-kyky, niin eiköhän se ole siinä (kunnes toisin todistetaan:))
 
-nips-

Ja uudet laskelmat:
9kpl K9 korvaa 24kpl 152k89 (eli 9kpl x 1,0 (kranaatti) x 1,17 (tulinopeus) x 1,15 (kantama) x 2,0 (käytettävyys) = 24kpl)
12kpl K9 korvaa 72kpl 122PSH74 (12kpl x 1,8 x 1,17 x 2,4 x 1,25 = 75kpl)
27kpl K9 vastaa 233kpl 122H63 (27kpl x 1,8 x 1,0 x 2,4 x 2,0 = 233kpl)
31kpl 155K98 vastaa 160kpl 122H63 (31kpl x 1,8 x 1,0 x 2,4 x 1,2 = 160kpl)

Eli vähän jääkin jo vajaaksi 122H63 osalta. Desimaaleilla on merkitystä. No, lyödään vielä putkikohtaiset paikantamislaitteet ja lähtönopeustutkat K83:lle, hankitaan reilusti PGK:tä ja lisää ohjautuvaa rakettia raskaille raketinheittimille ja muistetaan K9:n MRSI-kyky, niin eiköhän se ole siinä (kunnes toisin todistetaan:))
Tästä tulee mieleen, että on metka juttu tää deterrensi eli estovaikute.

Toisaalta on aivan sairaan kova juttu, että meillä on luolissa ja varastoiss 26+ patteristoa 122 H 63:sia alueellisille joukoille. Koko maata puolustetaan jne.

Mutta saman aikaisesti, enpä haluaisi olla vedettävän äärellä, vajaan viidentoista kilsan max kantamalla, käytännössä varmaan max 10 kilsan päässä veli vastustajasta, jos osuu tuulettimeen (muoks: siis nykyajan saati lähitulevaisuuden taistelukentällä). 130 K 54 jolla aikoinaan pelattiin kantoi sentään 25 kilsaa... Vähän edes pelivaraa.

Hankitaan nyt se K9 optio ja toiset 48 Moukaria nyt seuraavaksi ja äkkiä, jookosta :camo:
 
Viimeksi muokattu:
Ok. Korjataan 122H63:n tulinopeudeksi 8ls/min ja 122psH74:n 6ls/min. Muut säilykööt ennallaan.
Tämä ei toimi aivan niinkään. Vain kertoja ampuessa tuolla käytännön tulinopeudella on millään tavalla väliä (ehkä toisen laukauksen nopeudella on vielä jotain käytännönkin merkitystä) - kun ammutaan hyökkäyksellisiä tulimuotoja tulivalmistelussa, esimerkiksi yksi isku, ammutaan tasan se 0,1 tuliannosta, eli PV:n virallinen minuutin laukausmäärä (joka on tuo, mitä aiemmassa viestissäni kirjoitin). Toisaalta, kun ammutaan pidempiä aikoja, tarvitsevat putket taas jo jäähtymistaukoja, jolloin muutamaa minuuttia pidempään ei edes voida ampua edes tuolla PV:n virallisella minuuttitulinopeudella.

K9:ssä (ja AMOS:ssa) on tosiaan otettava huomioon myös MRSI-kyky, joka tehostaa etenkin taistelun alussa käytettäviä tulimuotoja ja tulivalmistelua.

122 PSH 74:n virallinen minuuttitulinopeus on 4 ls/min, siinä olit aivan oikeassa. Todellisesta käytännön maksimitulinopeudesta en osaa sanoa, kun en ole nähnyt sitä henkilökohtaisesti tai videolta kunnolla.

Toisaalta 155mm:lle tarjolla on myös ER BB:tä yli 40km:n kantamalla, joten muutetaan sääntöjä sen verran, että L52-kaluston perusampumatarvike on ER HB ja peruskranut varataan 155K83:ille
Ainakin pahat kielet puhuvat, että 155 K 98 ei ole ihan toivotun tarkka yli 35 km kantamilla, mutta tämä voi toki olla jotain henkilökohtaista loanheittoa kyseisiä tykkejä (ja ne valmistanutta Patriaa) kohtaan.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Back
Top