Tykistö

[Huhta]

Sitten ollaan vielä lähes jatkuvasti vihollisen pitkänkantaman tykistön vaikustusalueellakin, joten kuorma-autoilla on vähän heppoista ajella siellä.

Mitenkä meinasit polttoainetäydennykset hoitaa? Panssaroidulla polttoainetäydennysvaunulla?

En epäile noita näppyjä jos tykki on pyörillä, mutta ei ne telaajoneuvotkaan ole immuuneja sirpaleille. Mitä taas tulee ammustäydennysvaunuihin, niin näkisin että esim. AMV pohjainen täydennysajoneuvo olisi kompromissi joka toivottavasti maksimoi edut ja pitää haittapuolet siedettävissä rajoissa. Eenkin jos vaihtoehto olisi tavallinen KA jolla kuskataan ammuksia tykeille. Toki pyörät ja raskas lasti haittaisivat maastoliikkuvuutta, mutta olettaisin että tarkoitus olisi muutenkin liikuttaa tykkejä latausajoneuvon luokse, joten se latauspaikka olisi jossakin mihin pyörillä pääsee. Pääasia siis olisi se, että tykkien ammustäydennys kulkisi hyökkäyksen mukana ja ainakin jonkinlaisen panssarin suojissa. Pyöräalusta voi olla etu, mutta myös haittapuoli. Hyökkäystä varten tarvitaan lähes poikkeuksetta jonkinlainen ura jota käyttää, joten pyöräajoneuvon pitäisi pärjätä kohtuullisen matkan päähän tykeistä. Pyöräalusta sen takia, että voisin kuvitella niiden hakevan uuden täydennyksen paljon vaivattomammin kuin telavehkeen ja niiden käytettävyysaste olisi epäilemättä parempi.

Ammustäydennys-AMV? Kun pääosa maavoimien henkilöstöstä matkustaa ilman alkeellisintakaan panssarisuojaa tai edes intin ajoneuvoja, niin samaan aikaan pitäisi saada tyhmät kranaatit kalleimman mahdollisen maavoimien arsenaalissa olevan pyöräpanssariajoneuvon suojaan?

Prioriteetit kohdallaan, ei voi muuta sanoa!

 

[Huhta]

K10-optio voi aueta paremmin, kun miettii K9:n todennäköisiä käyttäjiä optiossa olevien tykkien lunastuksen jälkeen.

 

[SJ]

Ammustäydennys-AMV? Kun pääosa maavoimien henkilöstöstä matkustaa ilman alkeellisintakaan panssarisuojaa tai edes intin ajoneuvoja, niin samaan aikaan pitäisi saada tyhmät kranaatit kalleimman mahdollisen maavoimien arsenaalissa olevan pyöräpanssariajoneuvon suojaan?

Prioriteetit kohdallaan, ei voi muuta sanoa!

AMV oli esimerkki käytössä (ja tuotannossa) olevasta alustasta. Jos halvempi alusta soveltuu tehtävään, niin sitäkin voi käyttää, mutta näkisin että se saisi olla käytössä oleva alusta ja ajoneuvo tulisi olla hankala erottaa muista malleista jotta vihollinen ei tunnista niitä ammusajoneuvoiksi.

 

[headspace]

Jos halvempi alusta soveltuu tehtävään, niin sitäkin voi käyttää, mutta näkisin että se saisi olla käytössä oleva alusta ja ajoneuvo tulisi olla hankala erottaa muista malleista jotta vihollinen ei tunnista niitä ammusajoneuvoiksi.

Mitenkäs olisi noilla vaatimuksilla vaikkapa.. Kuorma-auto, maasto-? Kiinteällä tai irrotettavalla kuormatilalla. Soveltuu tehtävään, on käytössä, ei erotu muista mka:sta. Näitä nimittäin on muutama liikenteessä siellä missä iso kolistelu on käynnissä, kun kaikki muu huolto lepää niiden varassa.

 

[SJ]

Mitenkäs olisi noilla vaatimuksilla vaikkapa.. Kuorma-auto, maasto-? Kiinteällä tai irrotettavalla kuormatilalla. Soveltuu tehtävään, on käytössä, ei erotu muista mka:sta. Näitä nimittäin on muutama liikenteessä siellä missä iso kolistelu on käynnissä, kun kaikki muu huolto lepää niiden varassa.

Miksipäs ei, jos se suojaus on kohdallaan. Mahdollisesti erillinen suojatila kranaateille ja panoksille, niin katastroofisen räjähdyksen mahdollisuus vähenee.

 

[Huhta]

Miksipäs ei, jos se suojaus on kohdallaan. Mahdollisesti erillinen suojatila kranaateille ja panoksille, niin katastroofisen räjähdyksen mahdollisuus vähenee.

Minkä "suojaus on kohdallaan"? Kuljettajan? Ajoneuvon? Lastin?

Ei liene mahdotonta tilata/varastoida/kuljettaa ampumatarvikkeita standardivahvuutta paksuseinäisemmissä konteissa, jos se koetaan erityisen olennaiseksi. Toisaalta tavallisia sirpalekranaatteja täynnä olevan kontin arvo lienee jossakin kahden-kolmen sadan tuhannen euron suuruusluokassa. Missä määrin sellaista materiaalia kannattaa suojella? Kontin hieman paksumpi seinämävahvuus ei vielä paljoa maksa, mutta eipä se paljolta suojaakaan.

Kuljettaja ja ajoneuvo... ovat kalliimpia suojattavia. Tokihan voi tilata maastokuorma-auton panssaroidulla ohjaamolla ja tekniikka joten kuten sirpalesuojattuna tyhjänä toimivilla renkailla, mutta se onkin sitten jo kalliimpi paukku. Aiemmista kaupoista päätellen hinta pompsahtaa yli puolen miljoonan euron. Kuitenkin meillä riittää kuljettajia reservissä vaikka kuinka paljon ja ajoneuvojakin on saatavissa helposti siviilistä, joten miksi vaivautua näiden suojaamiseen? Ensilähdön porukat voi olla asia erikseen, kun nojataan valtion kalustoon.

 

[SJ]

Minkä "suojaus on kohdallaan"? Kuljettajan? Ajoneuvon? Lastin?

Ei liene mahdotonta tilata/varastoida/kuljettaa ampumatarvikkeita standardivahvuutta paksuseinäisemmissä konteissa, jos se koetaan erityisen olennaiseksi. Toisaalta tavallisia sirpalekranaatteja täynnä olevan kontin arvo lienee jossakin kahden-kolmen sadan tuhannen euron suuruusluokassa. Missä määrin sellaista materiaalia kannattaa suojella? Kontin hieman paksumpi seinämävahvuus ei vielä paljoa maksa, mutta eipä se paljolta suojaakaan.

Kuljettaja ja ajoneuvo... ovat kalliimpia suojattavia. Tokihan voi tilata maastokuorma-auton panssaroidulla ohjaamolla ja tekniikka joten kuten sirpalesuojattuna tyhjänä toimivilla renkailla, mutta se onkin sitten jo kalliimpi paukku. Aiemmista kaupoista päätellen hinta pompsahtaa yli puolen miljoonan euron. Kuitenkin meillä riittää kuljettajia reservissä vaikka kuinka paljon ja ajoneuvojakin on saatavissa helposti siviilistä, joten miksi vaivautua näiden suojaamiseen? Ensilähdön porukat voi olla asia erikseen, kun nojataan valtion kalustoon.

Sinälläänhän hyökkäyksen aikana yhden kuorma-auton tai KA lastillisen ammuksia menettäminen ei tosiaankaan pitäisi olla mikään kynnyskysymys, tilanteessa on hyvin todennäköisesti muuta kitkaa ja kaaosta jo valmiiksi, että jos sen ammuslastin menetykseen ei olla valmistauduttu, niin homma on varmaan kustu muutenkin. Mutta se mistä minä olen pääasiassa huolissani on se räjähdelasti. Jos se räjähtää siinä uralla tai sitten ajoneuvo on tulessa ja vaarassa räjähtää siinä uralla, niin se voi sitten olla isompi ongelma. Tietyllä tavalla näkisin käyttöä myös suojatulle polttoaine kuljetukselle, mutta olisiko sitten niin että kun lähes kaikki käyttää dieseliä, niin pari reikää polttoaine rekassa ei ole niin iso ongelma.

 

[Iso-Mursu]

Tuli ajaessa mieleen että voisiko 155 mm tykin kranaatti kulettaa AW kuormaa? Wolframia tms neuloja/nauloja

 

[peelo]

Tuli ajaessa mieleen että voisiko 155 mm tykin kranaatti kulettaa AW kuormaa? Wolframia tms neuloja/nauloja

Esisirpaloituja ammuksia on heittimille ja tykistölle. AWn tyyppiset tikat varmaan olisi toteutettavissa, mutta varmaankin toimivampi isomman hyötykuorman ammuksissa, kuten GMLRS. Sen lisäksi tuollaisissa varmaankin halutaan kaikki tikat hyötykäyttöön eli perinteinen tykistön ammus pienellä iskukulmalla olisi tuhlausta.

 

[Huhta]

Sinälläänhän hyökkäyksen aikana yhden kuorma-auton tai KA lastillisen ammuksia menettäminen ei tosiaankaan pitäisi olla mikään kynnyskysymys, tilanteessa on hyvin todennäköisesti muuta kitkaa ja kaaosta jo valmiiksi, että jos sen ammuslastin menetykseen ei olla valmistauduttu, niin homma on varmaan kustu muutenkin. Mutta se mistä minä olen pääasiassa huolissani on se räjähdelasti. Jos se räjähtää siinä uralla tai sitten ajoneuvo on tulessa ja vaarassa räjähtää siinä uralla, niin se voi sitten olla isompi ongelma. Tietyllä tavalla näkisin käyttöä myös suojatulle polttoaine kuljetukselle, mutta olisiko sitten niin että kun lähes kaikki käyttää dieseliä, niin pari reikää polttoaine rekassa ei ole niin iso ongelma.

Miksi ajoneuvon jääminen esteeksi tielle olisi tässä jotenkin muuta kalustoa isompi ongelma? Pasi voi ajaa miinaan ja menettää akselin, panssarivaunun telaketju voi irrota paikoiltaan ja viimeksi intissä yhdistelmää ajanut kaveri voi menettää kärryn hallinnan alamäessä talviliukkailla.

Jos kuorma räjähtää, niin se ei ole maailmanloppu, kunhan välit pidetään kunnossa.

https://www.dni.gov/files/NCTC/documents/features_documents/2006_calendar_bomb_stand_chart.pdf

 

[Iso-Mursu]

Esisirpaloituja ammuksia on heittimille ja tykistölle. AWn tyyppiset tikat varmaan olisi toteutettavissa, mutta varmaankin toimivampi isomman hyötykuorman ammuksissa, kuten GMLRS. Sen lisäksi tuollaisissa varmaankin halutaan kaikki tikat hyötykäyttöön eli perinteinen tykistön ammus pienellä iskukulmalla olisi tuhlausta.

Lähinnä mietin huvikseni että riittäisikö noissa yhtään potkua. Mutta taitaisi jäähä tikat niin vähiin että.ei maksas vaivaa

 

[kimmo.j]

Just sanottiin että ko aseella toimitaan etulinjan tuntumassa. Liike paljastaa mutta myös ampumatoiminta paljastaa. Minne ajat lataamaan jos olet siellä?

Transfer Rate	10 rounds per minute

한화에어로스페이스

한화에어로스페이스는 지속가능한 기술로 인류와 지구의 미래를 생각합니다.

www.hanwha-defense.co.kr

Pahoittelut, ymmärsin viestisi väärin.
Jotenkin kierosti kuvittelin sinun tarkoittavan manuaalisen latauksen , "kuorma-auton lavalta käsin telatykkiin" menetelmän nopeuden olevan 10 laukausta per minuutti.
Tuo 10 laakia minuutissa on yksi hyvä pointti, se voidaan tehdä suoja-asemassa ampumisen jälkeen. Koko jaos on nopeasti hoidettu.

 

[SJ]

Miksi ajoneuvon jääminen esteeksi tielle olisi tässä jotenkin muuta kalustoa isompi ongelma? Pasi voi ajaa miinaan ja menettää akselin, panssarivaunun telaketju voi irrota paikoiltaan ja viimeksi intissä yhdistelmää ajanut kaveri voi menettää kärryn hallinnan alamäessä talviliukkailla.

Jos kuorma räjähtää, niin se ei ole maailmanloppu, kunhan välit pidetään kunnossa.

https://www.dni.gov/files/NCTC/documents/features_documents/2006_calendar_bomb_stand_chart.pdf

No lähinnä sen räjähdyksen takia. En näet ole ihan niin varma siitä, että liikkeellä ollessa voidaan odottaa että edellä oleva ajoneuvo räjähtää, vaan usein jouduttaisiin vain ajamaan ohi ja toivomaan että se ei räjähdä kohdalla. Toinen juttu on se, että välit eivät välttämättä ole kohdallaan. Tämä voi johtua yksinkertaisimmillaan ihan pelkästään maastosta. Ja sitten on se, että mitä se räjähdys tekee sille uralle.

 

[Ohjus-tiedustelija]

Sellainen kysymys vaan että jos valmiusprikaatin ps-pataljoona tai mek.ts.os on tarkoitettu etenemään kahdessa suunnassa ja suhteellisen suoraviivaisesti teitä hyödyntäen pääasiassa, niin miten ammustäydennys saadaan riittävän nopeasti sinne kärkeen jotain eri tietä? Kohtaamistaistelussa tai hyökkäyksessähän edetään vihollisen kanssa kontaktiin ja tavoite on syvemmällä takana.

En ihan heti itse ymmärrä miten eteläisestä suomesta loppuisi kuorma-auton mentävät tiet kesken mennään mihin ilmansuuntaan tahansa
Toisekseen veikkaan että täällä on melko epäselvät kuvitelmat siitä kuinka syvälle kotimaisen vastahyökkäyksen on tarkoitus edetä mahdollisen alun menestyksen jälkeen... yleensähän pyritään lyömään sekaisin saatu yksikkö nopealla temmolla lopullisesti rikki, ei suorittamaan mitään telamarssia vihollisen pääkaupunkiin Riippuen tilanteesta, mutta puhataan paljon helpommin useista kilometreistä kuin useista kymmenistä kilometreistä. Ja kun huomioidaan kotimaisten ykkösnyrkkien lähtöryhmitys ns. viimeisenä lukkona + uudemman kaluston kantama, niin kuinka hektisesti epäsuoran sitä kärkeä nyt sitten lopulta täytyy seurata sinne "vihollisen syvyyteen"?

Ja kun ottaa huomioon vielä sen, että vähääkään isomman luokan vastahyökkäys suoritetaan yleensä jonkunlaista läpimurtoa/sen uhkaa vastaan (eli syvällä omalla alueella, uuden tst-tavan mukaan tod.näk. sivustan alueet vielä jollain tapaa omassa kontrollissa), niin epäsuoraa on muualtakin saatavilla ja monenlaista omassa valvonnassa olevaa aluetta/reittiä/tukea käytettävissä kärjen tukemiseksi.

Sitten ollaan vielä lähes jatkuvasti vihollisen pitkänkantaman tykistön vaikustusalueellakin, joten kuorma-autoilla on vähän heppoista ajella siellä.
Älä minulta kysy, en tiedä näistä mitään. Sen tosin muistan että tykistön tarkastaja sai näppyjä ajatellessaan Archer-tykkejä kun liikkuivat kumirenkailla. Ei ole kuulemma tarkoituksenmukaista että ekan vihollisen vastatykistöryöpyn jälkeen telatykit seisovat vanteillaan sirpaleiden vuoksi. Siksi teloja diggaillaan. Sama ei vaan taida koskea a-tarviketäydennyksiä....

Jutut lähtee nyt taas sille linjalle että taivaalla leijuu joku kaiken näkevä jumalan silmä joka maalittaa kaiken tieliikenteen epäsuoralle reaaliaikaisesti ja tuhoaa sen suoraan liikkeestä... jep, jep...
Ampuvien aseiden kumipyöristä voi olla ihan huolissaankin, mutta se liittyy kyllä vahvasti tulitoiminnan paljastavuuteen, kuten tuossa todetaan, vastatykistöryöppyyn. Ymmärtääkseni ammustäydennyksiä ei todellakaan ole tarkoitus ajaa suoraan ampuville aseilla, vedettävien tapauksessa kuorma-autot purkavat lastin jonnekkin ampuvien aseiden takamaastoon täydennyspisteeseen/pisteisiin, joka/jotka luonnollisesti sijaitsee riittävän kaukana vastatykistön vaikutuksesta joka on suunnattu ampuviin aseisiin. Ammukset jaetaan aseille lavoittain pyöräkuormaajalla, traktorin etukuormaajan piikeillä tms. (PV osti ihan itselleenkin noita maastotrukeiksiko ne oli nimetty). Tela-kaluston kohdalla ampuvat aseet ajavat yleensä itse täydennyspisteeseen joka voi olla suoja-asema tai sitten ei, ei siellä mitään sirpale herkkää kuorkkia tarvi kuitenkaan olla odottamassa täydessä ammuslastissa, pari lavaa voi olla pudotettu metsätien varteen ennalta sovittuun paikkaan ja siellä voi mahdollisesti olla opastavia/ auttavia käsiä paikalla, ei sen kummoisempaa. Ei kannata tehdä yksinkertaisista asioista mitään ydinfysiikkaa...

 

[Einomies1]

Mitenkä meinasit polttoainetäydennykset hoitaa? Panssaroidulla polttoainetäydennysvaunulla?

En tiedä kun en hoida onneksi tuota asiaa. Ehkä tällainen konttiratkaisu olisi fiksu:

Viedään, puretaan kontti ja lähdetään pois. Kontti naamioituna odottamassa väistöasemassa kaiketi. Noh, kaikkea ei teloilla hoideta tietenkään.

En ihan heti itse ymmärrä miten eteläisestä suomesta loppuisi kuorma-auton mentävät tiet kesken mennään mihin ilmansuuntaan tahansa

Ei tiet lopu, mutta omat joukot eivät voi edetä jokapaikassa tykkien kanssa, jos niille ei riitä suojaa.

oisekseen veikkaan että täällä on melko epäselvät kuvitelmat siitä kuinka syvälle kotimaisen vastahyökkäyksen on tarkoitus edetä mahdollisen alun menestyksen jälkeen... yleensähän pyritään lyömään sekaisin saatu yksikkö nopealla temmolla lopullisesti rikki, ei suorittamaan mitään telamarssia vihollisen pääkaupunkiin

Kuka tällaista on väittänyt? En minä ainakaan. Riippuu tietysti tavoitteista ja taktiikasta, mutta kyllä 10-20 km voisi olla edullisessa tilanteessa mahdollista. Mikäli vihollinen saadaan yllätettyä ja ajettua pakoon, niin samalla kannattaisi yrittää saada tuhottua sen logistiikka ja vallattua hyvät asemat. Joustavuutta pitää olla sodankäynnissäkin eikä olla liian kaavamainen. Joskus voi olla tarpeen saartaa vihollinen tai hyökätä strategisesti tärkeälle alueelle.

Riippuen tilanteesta, mutta puhataan paljon helpommin useista kilometreistä kuin useista kymmenistä kilometreistä. Ja kun huomioidaan kotimaisten ykkösnyrkkien lähtöryhmitys ns. viimeisenä lukkona + uudemman kaluston kantama, niin kuinka hektisesti epäsuoran sitä kärkeä nyt sitten lopulta täytyy seurata sinne "vihollisen syvyyteen"?

Ehkä ei tarvitsekaan. Sensijaan tankkien ja IFV:n täydennykset vaativat viemistä lähelle kärkeä kyllä.

Ja kun ottaa huomioon vielä sen, että vähääkään isomman luokan vastahyökkäys suoritetaan yleensä jonkunlaista läpimurtoa/sen uhkaa vastaan (eli syvällä omalla alueella, uuden tst-tavan mukaan tod.näk. sivustan alueet vielä jollain tapaa omassa kontrollissa), niin epäsuoraa on muualtakin saatavilla ja monenlaista omassa valvonnassa olevaa aluetta/reittiä/tukea käytettävissä kärjen tukemiseksi.

Varmaankin, mutta riittääkö ilmasuojaa kovin laajalle? Huolto on haavoittuvainen liikkeessä ilma-uhkalle ja jos sitä ripotellaan kovin laajalle, voi huoltaminen vaikeutua viivästysten vuoksi. Vaikea sanoa kumpi on parempi, suojaaminen+keskittäminen vai reittien hajauttaminen ilman suojaa.

Jutut lähtee nyt taas sille linjalle että taivaalla leijuu joku kaiken näkevä jumalan silmä joka maalittaa kaiken tieliikenteen epäsuoralle reaaliaikaisesti ja tuhoaa sen suoraan liikkeestä... jep, jep...

Vastapuolella on santsattu hevisti lennokeihin, kuten meilläkin suhteessa. Sensijaan niiden torjumiseen ei ole kunnollisia keinoja vielä. Ukrainan opetukset lienevät menneet sinulta ohitse? Kun olet kerran niin viisas joka suhteessa niin kerro miten vihollisen tiedustelu ja tulenkäyttö peipataan?

Droneja tulee lentämään hyvinkin taajaan, eikä parin-kolmen tiputtaminen vielä tarkoita että saadaan olla huoletta. Vihollisen ei tarvitse enää tehdä miehitettyä lentotiedustelua siinä määrin kuten ennenvanhaan, vaan laittaa vaan droneja liikkeelle ilman riskiä tappioista. Tämä on se joka kannattaa tajuta konkreettisesti. Paikallaan ja suojassa voidaan kalusto naamioida tehokkaasti, mutta ei liikkeessä. Vai oletko eri mieltä?

Tela-kaluston kohdalla ampuvat aseet ajavat yleensä itse täydennyspisteeseen joka voi olla suoja-asema tai sitten ei, ei siellä mitään sirpale herkkää kuorkkia tarvi kuitenkaan olla odottamassa täydessä ammuslastissa, pari lavaa voi olla pudotettu metsätien varteen ennalta sovittuun paikkaan ja siellä voi mahdollisesti olla opastavia/ auttavia käsiä paikalla, ei sen kummoisempaa. Ei kannata tehdä yksinkertaisista asioista mitään ydinfysiikkaa...

Ok. Hyvä että tämä on yksinkertaista, ydinfysiikasta en mitään ymmärtäisikään joten turha huoli!

 

[Ohjus-tiedustelija]

Ei tiet lopu, mutta omat joukot eivät voi edetä jokapaikassa tykkien kanssa, jos niille ei riitä suojaa.

Kuka tällaista on väittänyt? En minä ainakaan. Riippuu tietysti tavoitteista ja taktiikasta, mutta kyllä 10-20 km voisi olla edullisessa tilanteessa mahdollista. Mikäli vihollinen saadaan yllätettyä ja ajettua pakoon, niin samalla kannattaisi yrittää saada tuhottua sen logistiikka ja vallattua hyvät asemat. Joustavuutta pitää olla sodankäynnissäkin eikä olla liian kaavamainen. Joskus voi olla tarpeen saartaa vihollinen tai hyökätä strategisesti tärkeälle alueelle.

Ehkä ei tarvitsekaan. Sensijaan tankkien ja IFV:n täydennykset vaativat viemistä lähelle kärkeä kyllä.

Varmaankin, mutta riittääkö ilmasuojaa kovin laajalle? Huolto on haavoittuvainen liikkeessä ilma-uhkalle ja jos sitä ripotellaan kovin laajalle, voi huoltaminen vaikeutua viivästysten vuoksi. Vaikea sanoa kumpi on parempi, suojaaminen+keskittäminen vai reittien hajauttaminen ilman suojaa.

Vastapuolella on santsattu hevisti lennokeihin, kuten meilläkin suhteessa. Sensijaan niiden torjumiseen ei ole kunnollisia keinoja vielä. Ukrainan opetukset lienevät menneet sinulta ohitse? Kun olet kerran niin viisas joka suhteessa niin kerro miten vihollisen tiedustelu ja tulenkäyttö peipataan?

Droneja tulee lentämään hyvinkin taajaan, eikä parin-kolmen tiputtaminen vielä tarkoita että saadaan olla huoletta. Vihollisen ei tarvitse enää tehdä miehitettyä lentotiedustelua siinä määrin kuten ennenvanhaan, vaan laittaa vaan droneja liikkeelle ilman riskiä tappioista. Tämä on se joka kannattaa tajuta konkreettisesti. Paikallaan ja suojassa voidaan kalusto naamioida tehokkaasti, mutta ei liikkeessä. Vai oletko eri mieltä?

Ok. Hyvä että tämä on yksinkertaista, ydinfysiikasta en mitään ymmärtäisikään joten turha huoli!

Lyhyesti ja yksinkertaisesti: Jos oletamme että liikkuessamme ainut suoja on jatkossa panssarointi tiedustelijasta soppatykkiin, niin voimme samantien pienentää SA-vahvuuden yhteen prikaatiin... tai oikeastaan nostaa valkoisen lipun ylös jo etukäteen!

Se että Ukrainassa luokkaa toistakymmentä käytännössä tielle paikalleen yhteen nippuun pysähtynyttä ajoneuvoa otti pari kertaa epäsuoraa niskaansa oikeen isän kädestä, on vielä aika kaukana siitä että pääurien ulkopuolelle hajautettu huolto(tai oikeastaan koko muukin ns. takaporras) ei kykenisi toimimaan ilman panssarikuorta (eikä se panssarikuori Ukrainassakaan mitään auttanut, siellä oli tst-vaunusta lähtien laitteet päreinä kun lihavaan maaliin päästiin kunnolla rautaa niskaan kaatamaan)...

Asiat voi tehdä monella tavalla, kukaan ei pakota raskaisiin yhteen nippuun sidottuihin kokonaisuuksiin, kaikesta päätellen meillä on valittu nimenomaan liikkeen & hajautuksen tie. Isot ja hitaat kokonaisuudet todennäköisellä(pienellä) alueella ovat helppoja maaleja tiedustelulle/epäsuoralle, eivät pienet, liikkuvat ja toissijaisella(isolla) alueella. Kukaan ei pakota ajattamaan kymmenien km kantaman omaavaa tykistöä pääuria pitkin kaavamaisesti kärjen perässä, puhumattakaan sen huoltamisesta. Yksittäiset ajoneuvot/pienet liikkeessä olevat osastot laajalla alueella ovat todella hankalia maaleja tiedustelulle/epäsuoralle.

Hajautuksessa ongelmaksi muodostuu paletin hanskaaminen laajalla alueella + omasuoja. Ei yksittäisissäkään ajoneuvoissa/pareissa ole muuta ongelmaa kuin se löytävätkö/pääsevätkö ne ikinä ajoissa perille. Käyttäisin tässä kohtaa laajaa reserviä hyväksi kun meiltä sitä löytyy, sivustat jätettäisiin aina lähtökohtaisesti omien kevyiden (vahvennettujen paikallis)joukkojen (mies+rk+kes+telamiina) valvontaan hirveästi riippumatta siitä missä/mihin päin hyökkäys etenee. Kyseiset joukot toimisivat mitä oivallisimpana tukevan portaan (myös kuluttavien alueellisten tst-osastojen) hälytyskellona/suojana ja opastus/huollon tukitehtävissä kun esim. hajautettua tykistöä ajetaan asemiin, huolletaan jne. Parhaimmillaan jokaisen porukan alueella (esim. vanhan kuntajaon kyläseutu sopivalta alalta) olisi ennalta määritellyt tuliasemat, huolto/täydennyspiste, ammusvarasto tms. joko varusteltuna tai vain valmisteltuna valmiina vastaanottamaan joukon/materiaalia, joka tienristeyksessä kun on jonkun helpon peruspisteen jälkeen partio kertomassa mihin pitää mennä ja valvomassa ettei siellä liiku vihollisia, niin hommasta vois ihan oikeasti jotain tullakkin. Epäsuoran aseen, huollon kuorkin tms. voisi lähettää yksin tai pareittain useita eri suunniteluja pientie reittejä pitkin porrastettuna käskyllä aja Elimäki, Teuroinen. Siinähän tiedustellaan ja ammutetaan epäsuoralla huoltoa sen jälkeen
B-suunnitelmana väistö lähimpään vahvuuteen tai maaston kautta kokonaan pois alueelta jos vihollisen uhka/saarrostus liian voimakas.

Mitä tulee hyökkäyksen tai muihinkin tst-muotoihin, niin prikaatit, pataljoonat, komppaniat jne. on jaettu pienempii kokonaisuuksiin mm. sen takia että vastuuta voidaan tilanteen mukaan jakaa, jos kärjeltä loppuu löyly, niin taaempi laitetaan eteen ja se jatkaa tuoreilla voimilla siitä mihin etummainen jäi. Kuluneempi pumppu on huomattavasti helpompi huoltaa ns. reservissä kuin aktiivisessa toiminnassa, päteet tst-vaunuista epäsuoraan asti.

 

[Kustaanmiekka]

K9 Moukarin varusmieskoulutus käynnistyi Panssariprikaatissa - Reserviläinen

Koulutus laajennetaan alkamaan Karjalan prikaatissa ensi vuonna.

www.reservilainen.fi

K9 Moukarin varusmieskoulutus käynnistyi Panssariprikaatissa

Maavoimille hiljattain hankittujen K9-panssarihaupitsien varusmieskoulutus on käynnistetty Panssariprikaatissa.
Koulutus alkoi syyskuussa Jääkäritykistörykmentin saapumiserälle 2/2019.
Kyseessä on tela-alustainen 155 mm raskas panssarihaupitsi, joka tunnetaan myös K9 Moukarina.

Koulutukseen kuuluu muun muassa kalustoon ja sen rakenteeseen tutustumista, maasto- ja maantieajoa, vaunujen kunnossapitoa ja huoltoa sekä ensimmäiset kovapanosammunnat.
Varusmiehet toimivat vaunuryhminä osana omaa sodan ajan joukkoaan ensi kevään harjoituksissa.
Panssarihaupitsin miehistön palvelusaika on 347 vuorokautta.

– K9 Moukari -panssarihaupitsit soveltuvat hallintalaitteiltaan ja luotettavuudeltaan hyvin varusmieskoulutukseen ja asevelvollisten käyttöön.
Panssarihaupitsi on tehokkaan moottorinsa, automaattivaihteiston ja rattiohjauksen johdosta nopea omaksuttava ajokoulutuksessa, jolloin voimme keskittyä erityisesti turvallisen,
mutta tehokkaan tuliasematoiminnan koulutukseen, Jääkäritykistörykmentin komentaja everstiluutnantti Aku Antikainen sanoo Maavoimien tiedotteessa.

K9-panssarihaupitsihanke on edennyt täysin suunnitelman mukaisesti, kertoo tykistön tarkastaja eversti Pertti Holma.

– Hyvä ja saumaton yhteistyö kaikkien toimijoiden eli Etelä-Korean, puolustusministeriön, Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen, Millogin sekä joukko-osastojemme kanssa on ollut erinomaista ja mahdollistanut varusmieskoulutuksen aloittamisen alkuperäisen suunnitelman mukaisesti.
Panssarihaupitsien varusmieskoulutus laajennetaan alkamaan ensi vuonna myös Karjalan prikaatissa, mihin meillä on nyt hyvät perusteet, Holma sanoo.

K9-panssarihaupitsien varusmieskoulutus on käynnistynyt Panssariprikaatissa -

maavoimat.fi

 

[Patu]

Lähinnä mietin huvikseni että riittäisikö noissa yhtään potkua. Mutta taitaisi jäähä tikat niin vähiin että.ei maksas vaivaa

Mistä tämä legenda AW-taistelukärjen "tikoista" on syntynyt?

 

[magitsu]

Mistä tämä legenda AW-taistelukärjen "tikoista" on syntynyt?

Jossain enkkulähteessä lukenut preformed rod tai bar (yleisempi on tosin preformed fragments) ja siitä käännetty hutiloiden.

 

[Rannari]

Jossain enkkulähteessä lukenut preformed rod tai bar (yleisempi on tosin preformed fragments) ja siitä käännetty hutiloiden.

Muistaakseni Suomen Sotilaskin kertoi taistelukärjessä olevan "tankoja" joilla saadaan kohtuullisesti mm. panssarinläpäisyä kevyempiin vaunuihin.