Tykistö

[Panssari Salama]

Muistit oikein, mitä Kesseli kirjassaan tykistötaktiikkamme historiasta kirjoitti. Useamman tykistöryhmän (2-4 patteriston yhden johdon alla toimiva taktinen yksikkö) massiivinen taktiseen ydinaseeseen verrattava tulenkäyttö ratkaisutaistelussa kuului kuitenkin Kylmän sodan aikaan. Joukkoja vähennettiin heti 1990 alkaen niin, ettei se enää ole mahdollista. Vielä vähemmän tulevaisuudessa kun nykyiset alueellisten joukkojen tykit alkaa vähitellen poistua riveistä. Maavoimillahan ei ole mahdollisuutta todeta: Maamme pinta-ala on yhtä suuri kun aikaisemminkin ja tarvitsemme entisten tilalle saman määrän uusia kalliita tykkejä vielä kalliimpine atarvikkeineen.

Otan tähän liittyen esiin tämän twitter-keskustelun liittyen länsinaapurimme tykistöyksiköiden kokooon, erityisesti koskien Archer-kalustoa jolla kyky MRSI-tulenavauksiin, kuten Moukarillakin.

https://twitter.com/x/status/1310286526111248388

Ruotsalaisilla siis Archer-patteri koostuu kuudesta putkesta, ja patteristo on kaksi patteria, yhteensä 12 putkea. Suomella puolestaan Moukari-patteri koostuu kahdeksasta putkesta, ja patteristo on kolme patteria, yhteensä 24 putkea. Melkoinen ero!

Frisk arvelee erottavaksi tekijäksi sitä, että ruotsalainen tykistödoktriini korostaa tulenavausta, kun taas suomalainen doktriini edellyttää myös kyvykkyyttä jatkuvaan tulenkäyttöön.

Jos pohtii vain tulenavausta ja MRSI kykyä, niin onhan etu Moukari-patterin hyväksi melkoinen: kolme laukausta per putki iskee samaan aikaan, 8 putken patterin tulen avaus vastaa siis perinteisen patteriston tulenavausta. Aika hurjaa. Jos lisäksi kyky jatkuvaan tulen käyttöön huomioidaan, niin periaate kaksi patteria tulittaa yksi vaihtaa asemaa takaa myös jatkuvan tulen 16 putken voimin.

Mutta tulenavauksesta: yksi Moukari-patteri vastaa perinteistä K83-98 patteristoa. Kahdeksan 24 sijaan. Vastaako Moukari-patteri siis tehokkaamman ammuksen johdosta jopa kahden patteriston D-30 tykistöryhmää? Tämä toki edelleen spekuloi vain tulen avauksella, mutta näin tämä ei kuulosta enää niin epätoivoiselta. 450 D-30:ta korvautuisi ehkäpä 100 - 150 Moukarilla.

Voiko tai siis kykeneekö tykistö jatkossakin toimia taktisena ydinaseen korvaajana on hyvä kysymys. Tulenavausmielessä ehkäpä, kyky massiiviseen tulenavaukseen säilyy. Jatkuvan tulenkäytön osalta hyvä kysymys. Hajautettu taistelutapa vaikeuttaa tätä, mutta kuten aiemmin todettu niin tulenosoituksen ja viestintäkyvykkyyden kehittyminen vastaa tähän osaltaan, jos ja kun kaikki kynnelle kykenevät erilaiset tuliyksiköt osallistuvaat samaan tulikomentoon.

 

[peelo]

Mikä tämä kolmen patterin patteristo oikein on? Onko julkisesti muka todettu jotain muuta kuin patterin tykkimäärä? Yhtälailla voidaan todeta että Ruotsilla on 48 Archeria ja meillä 48 K9, kun kaikki saatu maahan. Onko kauheasti merkitystä kuinka monta tykkiä on patteristossa?



Eiköhän tuo 80-luvun tykistön suorituskyky massamaisine tulivaikutuksineen ollut lähinnä teoreettinen kun ottaa huomioon millä kalustolla tuolloin oltaisiin toimittu (ei pelkästään tykit). Tykistöleirillä tulen keskittäminen yms saattoi toimia, mutta miten olisi tositilanteessa? Ehkä toimintaympäristö on vaan ollut niin paljon helpompi että homma on sujunut todellisista puutteista huolimatta.

Epätoivoinen tilanne ei kyllä tule olemaan tulevaisuudessakaan vaikka aseiden määrä tulee vähenemään.

 

[Panssari Salama]

Mikä tämä kolmen patterin patteristo oikein on? Onko julkisesti muka todettu jotain muuta kuin patterin tykkimäärä? Yhtälailla voidaan todeta että Ruotsilla on 48 Archeria ja meillä 48 K9, kun kaikki saatu maahan. Onko kauheasti merkitystä kuinka monta tykkiä on patteristossa?

Hyvä kysymys, en ole itsekään nähnyt kuin tuon maininnan että patteri on kahdeksan putkea. Patteriston tykkimäärällä on sikäli merkitystä, että valmiusprikaateissa jouduttiin tinkimään sekä jalkaväen osalta (kolme pataljoonaa neljän sijaan), että tykistön osalta (patteristo tykistöryhmän sijaan). Jos siis patteristo olisikin jatkossa "vain" kaksipatterinen, mutta putkia kahdeksan kuuden sijaann, niin taas määrä vähenisi. Plus että oletettavasti kolmen patterin patteristo pystyy joustavammin tukemaan taistelua, kuin kahden patterin patteristo.

Eiköhän tuo 80-luvun tykistön suorituskyky massamaisine tulivaikutuksineen ollut lähinnä teoreettinen kun ottaa huomioon millä kalustolla tuolloin oltaisiin toimittu (ei pelkästään tykit). Tykistöleirillä tulen keskittäminen yms saattoi toimia, mutta miten olisi tositilanteessa? Ehkä toimintaympäristö on vaan ollut niin paljon helpompi että homma on sujunut todellisista puutteista huolimatta.

Epätoivoinen tilanne ei kyllä tule olemaan tulevaisuudessakaan vaikka aseiden määrä tulee vähenemään.

Samaa mieltä, ei syytä epätoivoon. Tilanne on oikeinkin hyvä juuri nyt sekä lähitulevaisuudessa Moukarien määrän kasvaessa, plus että pidemmälläkin tähtäimellä niin eihän mitään mistä ei luulisi noin nykybudjetein selvittävän.

 

[Huhta]

Samaa mieltä, ei syytä epätoivoon. Tilanne on oikeinkin hyvä juuri nyt sekä lähitulevaisuudessa Moukarien määrän kasvaessa, plus että pidemmälläkin tähtäimellä niin eihän mitään mistä ei luulisi noin nykybudjetein selvittävän.

Moukarin voi argumentoida olevan vanhoja vedettäviä parempi monella tapaa (kantama, tulinopeus/MRSI, selviytymiskyky, kranaatin koko). Sinänsä voi siis hyvin olla, että D-30:n tilalle ei tarvita lukumääräisesti läheskään samaa luokkaa uusia tykkejä, jos uudet tykit ovat aiempaa suorituskykyisempiä.

Kysymysmerkiksi jää kuitenkin ampumatarvikkeet. Kilomääräisesti niitä tarvitaan jopa enemmän kuin varastoissa on 122 mm ampumatarviketta, koska tulentiheydelläkin on merkitystä kranaatin painon lisäksi. Mistä kaivetaan rahat ampumatarvikehankintoihin? Se on se kysymys. Hankitaanko telakuorma-autojen tilalle vain puolet nykyisestä kuljetuskapasiteetista? Pärjättäisiinkö nykyisillä rynnäkkökivääreillä vielä 20 vuotta? Voitaisiinko ilmatorjunnan hankkeet lyödä jäihin, kun meillä on uusi ja uljas HX?

 

[Panssari Salama]

Moukarin voi argumentoida olevan vanhoja vedettäviä parempi monella tapaa (kantama, tulinopeus/MRSI, selviytymiskyky, kranaatin koko). Sinänsä voi siis hyvin olla, että D-30:n tilalle ei tarvita lukumääräisesti läheskään samaa luokkaa uusia tykkejä, jos uudet tykit ovat aiempaa suorituskykyisempiä.

Kysymysmerkiksi jää kuitenkin ampumatarvikkeet. Kilomääräisesti niitä tarvitaan jopa enemmän kuin varastoissa on 122 mm ampumatarviketta, koska tulentiheydelläkin on merkitystä kranaatin painon lisäksi. Mistä kaivetaan rahat ampumatarvikehankintoihin? Se on se kysymys. Hankitaanko telakuorma-autojen tilalle vain puolet nykyisestä kuljetuskapasiteetista? Pärjättäisiinkö nykyisillä rynnäkkökivääreillä vielä 20 vuotta? Voitaisiinko ilmatorjunnan hankkeet lyödä jäihin, kun meillä on uusi ja uljas HX?

No, onneksi 155mm murkula ei ole harvinainen kapistus, luulisi että johdonmukainen varaston määrän kasvattaminen ei ole mahdotonta ei taloudellisesti eikä logistiikan kannaltakaan.

 

[Old Boy]

Ruotsalaisilla siis Archer-patteri koostuu kuudesta putkesta, ja patteristo on kaksi patteria, yhteensä 12 putkea. Suomella puolestaan Moukari-patteri koostuu kahdeksasta putkesta, ja patteristo on kolme patteria, yhteensä 24 putkea. Melkoinen ero!
Frisk arvelee erottavaksi tekijäksi sitä, että ruotsalainen tykistödoktriini korostaa tulenavausta, kun taas suomalainen doktriini edellyttää myös kyvykkyyttä jatkuvaan tulenkäyttöön.

Mikä tämä kolmen patterin patteristo oikein on? Onko julkisesti muka todettu jotain muuta kuin patterin tykkimäärä? Onko kauheasti merkitystä kuinka monta tykkiä on patteristossa?

Samaa mieltä kun @peelo eli on ilmoitettu ainoastaan, että tuliyksikköön kuuluu 8 asetta. Tämä tuliyksikkökin on enemmän hallinnollinen juttu sillä tulitehtävät voi suorittaa 4 aseen puolipatteri, kahden tykin jaos tai joskus yksittäinen panssarihaupitsikin. Suomen ja Ruotsin tykistöjen tuonkaltainen "kulttuuriero" lienee peräisin CF:n omasta päästä.

 

[Huhta]

No, onneksi 155mm murkula ei ole harvinainen kapistus, luulisi että johdonmukainen varaston määrän kasvattaminen ei ole mahdotonta ei taloudellisesti eikä logistiikan kannaltakaan.

Johdonmukaista olisi kasvattaa uutta varastoa samaa tahtia kuin vanha varasto poistuu. Mistään mitään tietämättä arvelisin, että tykistön ampumatarviketilanne oli parhaimmillaan 1990-luvulla, kun itäkaliberit olivat vielä laajassa käytössä ja DDR:n ampumatarvikevarikot oli vastikään siirretty tänne. Sen jälkeen tilanne lienee heikentynyt jatkuvasti, vaikka jollakin tasolla on tietysti hankittu lisää 155 mm ampumatarviketta.

Pahoin pelkään, että sama suunta jatkuu. Mielelläni olen kyllä väärässä!

 

[Hanski]

Johdonmukaista olisi kasvattaa uutta varastoa samaa tahtia kuin vanha varasto poistuu. Mistään mitään tietämättä arvelisin, että tykistön ampumatarviketilanne oli parhaimmillaan 1990-luvulla, kun itäkaliberit olivat vielä laajassa käytössä ja DDR:n amputarvikevarikot oli vastikään siirretty tänne. Sen jälkeen tilanne lienee heikentynyt jatkuvasti, vaikka jollakin tasolla on tietysti hankittu lisää 155 mm ampumatarviketta.

Pahoin pelkään, että sama suunta jatkuu. Mielelläni olen kyllä väärässä!

155 mm murkulaa on varmaan koko ajan tasaisesti hankittu lisää, mutta määrät ovat varmasti kaukana junalasteittain hankituista ex-DDR-ammusmääristä.

 

[Panssari Salama]

155 mm murkulaa on varmaan koko ajan tasaisesti hankittu lisää, mutta määrät ovat varmasti kaukana junalasteittain hankituista ex-DDR-ammusmääristä.

Pitkän aikavälin tavoite kuitenkin lienee päästä tilanteeseen, jossa "kaikki" putket ovat 155-millisiä. Muistan tästä lukeneeni useammankin PV:n artikkelin ja haastettelun. Toivoa suo, että amitsuunin hankinnassa tämä huomioidaan etupainotteisesti...

 

[Hanski]

Pitkän aikavälin tavoite kuitenkin lienee päästä tilanteeseen, jossa "kaikki" putket ovat 155-millisiä. Muistan tästä lukeneeni useammankin PV:n artikkelin ja haastettelun. Toivoa suo, että amitsuunin hankinnassa tämä huomioidaan etupainotteisesti...

155-millisiä kranaatteja ja panoksia on kuitenkin hankittu tasaisesti jo 1980-luvulta saakka ja tahti on varmastikin kiihtynyt Moukarin käyttöönoton myötä. Ammus on siitä kiitollinen, että NATO-mitoitettu 155-ammus ei ole maailmalla niukkuushyödyke. Perusmallin sirpalekranaattia ja panoksia löytyy maksavalle asiakkaalle tarvittaessa nopeasti maan rajojen ulkopuoleltakin, mutta mieluimmin hyvän käsivaraston soisi löytyvän täältä jo valmiiksi.

 

[Huhta]

155 mm murkulaa on varmaan koko ajan tasaisesti hankittu lisää, mutta määrät ovat varmasti kaukana junalasteittain hankituista ex-DDR-ammusmääristä.

Jep. Tämä hieman pelottaa.

Näiden laatikoiden hankinta on kyllä sinänsä lupaava uutinen. Parinkymmenen tuhannen laukauksen vuosituotanto ei kuulosta huonolta. Kunpa vain talouspuoli sallisi hankintoja jatkettavan tuossa mitassa katkeamattomana läpi vuosikymmenten, mikä epäilyttää minua.

 

[Panssari Salama]

Jep. Tämä hieman pelottaa.

Näiden laatikoiden hankinta on kyllä sinänsä lupaava uutinen. Parinkymmenen tuhannen laukauksen vuosituotanto ei kuulosta huonolta. Kunpa vain talouspuoli sallisi hankintoja jatkettavan tuossa mitassa katkeamattomana läpi vuosikymmenten, mikä epäilyttää minua.

Olinkin unohtanut tuon uutisen. Siinä puhutaan myös huoltovarmuudesta. Onkohan Ruotsilla ja Norjalla millainen kyvykkyys laukausten tuotannossa?

 

[Huhta]

Olinkin unohtanut tuon uutisen. Siinä puhutaan myös huoltovarmuudesta. Onkohan Ruotsilla ja Norjalla millainen kyvykkyys laukausten tuotannossa?

Nammon osalta Raufossissa Norjassa on iso tehdas, tekee kaikkea mahdollista ja työllistää 750 ihmistä. Ruotsissa on kranaattituotantoa (40 mm, 57 mm ja 155 mm) Karlskrogassa, tehdas työllistää 35 ihmistä.

How to find us - Nammo

www.nammo.com

 

[ctg]

The new PzH 2000M variant expands the field capabilities, strengthening the systems in deployment scenarios, characterized by high temperatures, through the integration of Generator Cooling Systems and Charge Compartment Cooling Systems.

Additionally, the upgrade improves crew safety by introducing a fire extinguishing system in the crew compartment, as well as a Live Firing Box consisting of a selection of tools that allow "in mission" cleaning and maintenance of the shooting mechanisms.

NATO completes modification program for Italian PzH 2000M 155mm self-propelled howitzers | Defense News October 2020 Global Security army industry | Defense Security global news industry army 2020 | Archive News year

NATO Support and Procurement Agency (NSPA) has successfully completed the Italian PzH 2000M 155mm self-propelled howitzer modification program for Italian army

www.armyrecognition.com

 

[ctg]

2S41 Drok on K-4386 / KAMAZ-4386 Typhoon-VDV chassis https://www.vitalykuzmin.net/Military/ARMY-2020-Static-part-2/i-tXVjgs6

2S41 Drok 82-mm self-propelled mortar

www.globalsecurity.org

 

[ctg]

Item 83T888-1.7 mortar battery mobile command and fire control system

Mikäs se siellä katolla kummittelee

Kyseinen operaattori on korkealla prioriteeti listalla eliminoitavaksi. Uskon että tuo salkku kestää jonkin verran kurmootusta. Huomaa myös taktinen pädi pöydällä. Lankattomana se on murrettavissa.

 

[Kiusankpl]

80 mm kevyt raketinheitin... Toimii myös pienille kamikaze-droneille, esim näille:

https://www.ruaviation.com/news/2016/9/29/7038/?h

 

[Marakatti]

Jotain selvästi opittu hiekkamaissa ku pultataan avolavalle jos jonkulaista tavaraa ihan kuin paikalliset asukit! Ei ole reissut siis hukkaan mennyt ja porukka kuollu turhaan

 

[SJ]

Jotain selvästi opittu hiekkamaissa ku pultataan avolavalle jos jonkulaista tavaraa ihan kuin paikalliset asukit! Ei ole reissut siis hukkaan mennyt ja porukka kuollu turhaan

Olisiko siellä joku keksinyt vientituotteen?

 

[Teräsmies]

Olen tässä odotellut milloin tykistölle saadaan omat lennokit sillä nythän on käytössä vain lyhyen kantaman orbiterit ja sitten ilmavoimilla on ikivanhat Rangerit käytössä. Moukarien saavuttua olisi hyvä jos maavoimilla/tykistöllä olisi lennokit joilla on kantamaan vähintään 50km.

Itänaapurilla riittää Orlan-10 lennokkeja.