mechanicus
Kenraali
Rangerit eivät ole eivätkä ikinä ole olleet Ilmavoimien organisaatiossa. Niinisalossa koulutetaan (koulutettiin?) järjestelmää eli kuulostaa ihan tykistöltä. Vanhoja kyllä ovat.
Eikä sen lennokin tarvi nousta ilmaan sen Moukarin vierestä. Orbiter-ryhmä voi toimia hyvin läheltä etulinjaa tai jopa sen takana. Jälkimmäistä toki rajoittaa mm. akkujen latausmahdollisuuden puuttuminen, mutta vastatoimien välttämiseksikin joutuisa poistuminen operaation päätteeksi on muutenkin suositeltavaa.
Tuohan on kuin se kotimainen hyppymiina tykin kranaattiin laitettuna. Uskon että toimii niin kuin lupaavat, mutta miten hinta vertautuu patterin iskuun perus-HE:llä?
Periaatteessa tuollaisen laukauksen hinta saattaisi olla jopa suurempi, kuin sellaisen PGK sytyttimellä varustetun kranaatin.
Hollanin PGK-ostos oli 20k€/nalli, ja muistelen että tyhmä laukaus maksaa 1-1,5k€. Joten yhden PGK:n hinnalla saa ainakin yhden kerran 12-putkiselle patteristolle. Paljonko tuollainen ilmaräjähteinen saa maksaa, ennen kuin on kuitenkin kustannustehokkaampaa ampua tyhmiä kranaatteja?
No, onhan siinä sekin puoli että 12-kertainen määrä putkia ja n*12-kertainen määrä kranaatteja on ihan eri luokan kuormitus logistiikalle. Ja samat 12 putkea ampumassa noita ilmaräjähteisiä vastaavat N*12 putkea ampumassa tyhmää rautaa. Mutta samalla N*12 putkea on N kertaa tappionsietävämpi kuin 12 putkea...
Ei ole helppoa tuo sotimisen matematiikka.
Falangi
Kenraali
Ja minkähänlainen max ampumaetäisyys tuolla "superilla" on verrattuna esim. Nammon HE-ER:ään (40km)?
militaryleak.com
Nammo HE-ER 155 mm artillery ammunition - MilitaryLeak.COM
While artillery traditionally has been limited to a maximum range of 20-30 km, recent years have seen the introduction of new systems that support a maximum
militaryleak.com
Commander
Kenraali
Ovat edelleekin maavoimissa, eli fyysisesti Niinisalossa, ja hallinnollisesti PORPR:n alla.
Hanski
Ylipäällikkö
Eivät nämäkään asiat ole joko-tai -tyyppisiä vaan ennemmin sekä-että -tyyppisiä! Tykistön a-tarvikevalikoimat monipuolistuvat Suomen omista toimista riippumatta ja järkevintä on Suomessakin seurata yleistä kehitystä.Ja minkähänlainen max ampumaetäisyys tuolla "superilla" on verrattuna esim. Nammon HE-ER:ään (40km)?
Nammo HE-ER 155 mm artillery ammunition - MilitaryLeak.COM
While artillery traditionally has been limited to a maximum range of 20-30 km, recent years have seen the introduction of new systems that support a maximum
- jos tarvitaan massamaisesti tyhmää rautaa, ratkaisu on perinteinen HE-kranaatti. Yksittäisen kranaatin teho on hyvä, mutta käyttökohteet alkavat olla muihin vaihtoehtoihin verrattuna rajoitetumpia. Se kuormittaa logistiikkaa enemmän, vaatii useampia ampuvia aseita ja pidempikestoisen tulitehtävän. Useampi ampuva lavetti ja pidempi tulitehtävä lisäävät vastatoimenpiteiden mahdollisuutta.
- PGK + tavallinen HE-kranaatti on hyvä yhdistelmä, jos on tarve tuhota yksittäinen kohde kohtuutehokkaalla kranaatilla (esimerkiksi silta, bunkkeri)
- Bonus on hyvä ratkaisu panssaroitujen ajoneuvojen tuhoamiseen.
- Perinteinen rypäleammus olisi hyvä vaihtoehto jalkaväen ja kevyiden ajoneuvojen tuhoamiseen. Koska nämä eivät enää ole kovinkaan kosher, Super-HE on ratkaisu tähän käyttöön.
- Jos on tarve ampua pitkälle, ladataan putkeen Nammo HE-ER + PGK
- (suurvalta käyttäisi lisäksi tarpeen vaatiessa mm. miinatytärammuskranaatteja, ELSO-kranaatteja, FAE-kranaatteja jne.)
Olen melko varma, että yksi tyhmä laukaus maksaa enemmän. Ja lopulta hankittava määrä määrittää lopullisen kappalehinnan.
Ja huomaa, että noita PGK ammuksia käytetään pitkillä matkoilla. Alle 10km etäisyyksillä niistä saatava hyöty jää varsin vähäiseksi. Eli tyhmiä kranaatteja ammuttaisiin joka tapauksessa.
Voi maksaakin, tuollaista hintaa muistelen täällä joskus jaetun mutta voi olla ollut vanhaa tietoa jo silloin. PGK:stakin löytyi viitteitä että lähitulevaisuudessa hinta voisi olla jopa puolet tuosta Hollannin maksamasta. Paras tilanne tietysti olisi että meillä olisi laittaa matkaan ihan minkälaista murkulaa hyvänsä niin paljon kuin tekee mieli, mutta budjetissa kun pitää pysyä niin ihan hyvä jos riittää joka tilanteeseen jonkinlaista vaikutuskeinoa.
@Jukkis US ARMY budjettiasiakirjoista löytyy FY2020 yksikköhinnoiksi pelkälle sytyttimelle 7287 $ (17307 kpl).
Toki suomeen ei tulisi tuollaisia määriä joten yksikköhinnat olisivat tietysti korkeampia.
@Hanski PGK tarkkuus ei riitä rakennuksiin tai siltoihin. Demonstroitu CEP on jossain hiukan päälle 10 m luokassa, kun taas esimerkiksi Excaliburilla <2 m. PGK perustuu myös pelkästään satelliittipaikannukseen eli jos vastapuoli pystyisi vaikuttamaan siihen tarkkuus heikkenee merkittävästi tai on jopa normaalin ballistisen laukausyhdistelmän tasolla. Excaliburissa on inertiapaikannus jota avustetaan satelliittipaikannuksella eli vaikutus ei ole niin tramaattinen.
Toki suomeen ei tulisi tuollaisia määriä joten yksikköhinnat olisivat tietysti korkeampia.
@Hanski PGK tarkkuus ei riitä rakennuksiin tai siltoihin. Demonstroitu CEP on jossain hiukan päälle 10 m luokassa, kun taas esimerkiksi Excaliburilla <2 m. PGK perustuu myös pelkästään satelliittipaikannukseen eli jos vastapuoli pystyisi vaikuttamaan siihen tarkkuus heikkenee merkittävästi tai on jopa normaalin ballistisen laukausyhdistelmän tasolla. Excaliburissa on inertiapaikannus jota avustetaan satelliittipaikannuksella eli vaikutus ei ole niin tramaattinen.
Ei tuo määrä vaikuta niin isolta, etteikö tuollaista hankintaa kannattaisi harkita jos kappalehintaa saisi siten huomattavasti alennettua. 155mm:n putkia kun on aika paljon. Tämä siis pitkälti siksi, että ei ne tykistön ammuksetkaan ole halpoja, jos niitä tilaa yhtäläisen pienissä erissä.
Tuon tarkkuuden riittävyys lienee riippuvainen siitä, mitä täsmälleen haetaan. Ei se tosiaan ole mikään miniatyyri GMLRS, mutta onneksi meillä on noita GMLRS ammuksia (kysymys kuuluu, että mikä niiden tarkkuus oli? Olen ollut siinä uskossa, että niiden tarkkuus riittää bunkkereihin, rakennuksiin ja siltoihin) joten niitäkin voi käyttää. Se mihin noita PGK ammuksia on tarkoitus käyttää, on maalit joihin menisi yletön määrä ammuksia etäisyyden aiheuttaman hajonnan takia. Eli ehkä ei kannata ajatella, että mitä se yksittäinen kranaatti tekee, vaan mitä esim. patterin kerta tekee ja silloinkin ne kranaatit voidaan ampua jonkinlaiseen kuvioon eikä kaikki samoihin koordinaatteihin. Tällä tavoin voidaan lisätä mahdollisuuksia osua esim. siltaan (oletan pioneerisiltaa tms. pehmeämpää rakennetta, eikä tyypillistä teräsbetonirakennetta.)
Miten on, miten tarkan kranaatin saisi jos GPS:n sijaan kranaatissa olisi pelkkä inertiapaikannus? Siis jos tarkoituksena olisi tehdä häirinnälle immuuni ohjausjärjestelmä rajoittamaan hajontaa pitkänmatkan laukauksissa?
@SJ se on 17000 kpl eli 124 milj $ vuodessa! Ei meillä taideta käyttää vuositasolla edes tuota kaikkiin valmius/koulutus a-tarvikkeisiin.
GMLRS/Excalibur/JDAM ja vastaavat (GPS avusteinen INS) on demonstroitu olevan alle 2 m luokkaa, tulenkäytön suunnittelussa varmaan käytetään jotain 10-20 m luokkaa. Tähän tietenkin vaikuttaa toimintaympäristö eli esimerkiksi elektroninen vaikuttaminen (häirintä/harhautus), jolloin tarkkuus voi heikentyä, mutta ei tee niistä käyttökelvottomia.
Jos maalina on silta ja tarjolla on <2 m, >10 m ja >100 m hajonnan omaavat a-tarvikkeet niin minkä valitsisit? Ei sitä siltaa tietenkään lähdetä jauhamaan aseella jolla todennäköisyys vaikutukseen tulee kymmenillä kranaateilla jos toinen vaihtoehto tekee sen esim yhdellä-kahdella. Uskoisin että PGK ei lähtökohtaisesti sovellu esim siltoihin. Toki voi olla että maalinpaikannus on myös epätarkka niin silloin tilanne voi olla eri.
Käytit esimerkkinä pioneerisiltaa en tiedä tarkoititko ponttoonisiltaa, mutta vesistönylityspaikalla jonne ponttoonisilta/lautta rakennetaan on todennäköisesti pioneerijoukkoja ja niitä siltaa käyttäviä ryhmittyneenä niin siihen vaikuttaminen käy vaikka kevyillä raketinheittimillä ja järjettömän suurella hajonnalla. Tästä ei kuitenkaan tainnut olla kyse alkuperäisessä viestissä johon alunperin kommentoin.
Inertiapaikannus toteutettuna hyrrillä mahdollistaa paikkatiedon heti lentoradan alkuvaiheessa (ohjelmoitu ennen ammuntaa), mutta tarkkuus heikkenee matkan/ajan mukaan eli mitä pidemmälle ammutaan heikkenee ammuksen oman paikan määritys. Ei varmaankaan ole käyttökelpoinen kanuunoiden max ameteille. Joissain lentorataa korjaavissa sytyttimissä menetelmänä on vastaanottaa aseelta korjaustietoa aivan lentoradan alkuvaiheessa, joka olisi toki häirinnänsietävä, mutta ei varmastikaan mahdollista vastaavaa tarkkuutta kuin PGK:n tyyppiset maalialueella.
Aktiivisia signaaleja pystytään havaitsemaan/paikantamaan ja sen jälkeen niihin voidaan tulenkäytöllä vaikuttaa.
GMLRS/Excalibur/JDAM ja vastaavat (GPS avusteinen INS) on demonstroitu olevan alle 2 m luokkaa, tulenkäytön suunnittelussa varmaan käytetään jotain 10-20 m luokkaa. Tähän tietenkin vaikuttaa toimintaympäristö eli esimerkiksi elektroninen vaikuttaminen (häirintä/harhautus), jolloin tarkkuus voi heikentyä, mutta ei tee niistä käyttökelvottomia.
Jos maalina on silta ja tarjolla on <2 m, >10 m ja >100 m hajonnan omaavat a-tarvikkeet niin minkä valitsisit? Ei sitä siltaa tietenkään lähdetä jauhamaan aseella jolla todennäköisyys vaikutukseen tulee kymmenillä kranaateilla jos toinen vaihtoehto tekee sen esim yhdellä-kahdella. Uskoisin että PGK ei lähtökohtaisesti sovellu esim siltoihin. Toki voi olla että maalinpaikannus on myös epätarkka niin silloin tilanne voi olla eri.
Käytit esimerkkinä pioneerisiltaa en tiedä tarkoititko ponttoonisiltaa, mutta vesistönylityspaikalla jonne ponttoonisilta/lautta rakennetaan on todennäköisesti pioneerijoukkoja ja niitä siltaa käyttäviä ryhmittyneenä niin siihen vaikuttaminen käy vaikka kevyillä raketinheittimillä ja järjettömän suurella hajonnalla. Tästä ei kuitenkaan tainnut olla kyse alkuperäisessä viestissä johon alunperin kommentoin.
Inertiapaikannus toteutettuna hyrrillä mahdollistaa paikkatiedon heti lentoradan alkuvaiheessa (ohjelmoitu ennen ammuntaa), mutta tarkkuus heikkenee matkan/ajan mukaan eli mitä pidemmälle ammutaan heikkenee ammuksen oman paikan määritys. Ei varmaankaan ole käyttökelpoinen kanuunoiden max ameteille. Joissain lentorataa korjaavissa sytyttimissä menetelmänä on vastaanottaa aseelta korjaustietoa aivan lentoradan alkuvaiheessa, joka olisi toki häirinnänsietävä, mutta ei varmastikaan mahdollista vastaavaa tarkkuutta kuin PGK:n tyyppiset maalialueella.
Aktiivisia signaaleja pystytään havaitsemaan/paikantamaan ja sen jälkeen niihin voidaan tulenkäytöllä vaikuttaa.
Aina parempi. Niillä on jatkuvasti tilaus vetämässä, joten valmistaja on jatkuvasti kiinnostunut keksimään tilauksia joilla pidetään linja auki noiden tilausten välillä. Mahdollistaa erillaiset järjestelyt ja toimituskoot.
Kyse ei ole siitä, että mitä käytetään kun on vara valita. Kyse on siitä miten käytetään kun ei ole varaa valita. Jos on käytettävissä GMLRS tai Excalibut tms. käytetään toki niitä. Mutta jos käytettävissä on vain PGK:t, niin sitten mietitään että miten niillä saisi parhaiten tulosta.
Pioneerisilta, eli mikä tahansa silta minkä pioneerit saisivat rakennettua/tuotua paikalle nopeasti, siis verrattuna rauhanajan sillanrakennus urakkaan. Tarkoittaa sitä, että mikäli kranaatti osuu siltaan, niin silta on mitä todennäköisimmin käyttökelvoton. Joku teräsbetoninen silta taas ei ole.
Kysymys on siis lähinnä se, että voitaisiinko noilla saada tyhmien kranaattien vaikutusta vastaava vaikutus pidemmälle matkalle. Eli vaikkapa jos tykistön hajonta on 25 kilsan päässä 250 metriä, niin saisiko tuota pienennettyä vaikkapa 100 metrin paikkeille, eli n.50% kranaateista putoaisi 200mx200m alueelle. Tämän luulisi riittävän tykistölle, jos ammusten hinta jäisi siedettävälle tasolle. Tai jos raketinheittimet kykenisivät ampumaan 40 kilsan päähän samalla tarkkuudella, kuin ampuvat 20 kilsan päähän. Ammus voisi olla sikäli tyhmä, että sille ei syötetä mitään koordinaatteja, vaan tuo inertiapaikannus korjaisi ainoastaan tuulen vaikutusta.
Einomies1
Respected Leader
Lockheed aloittaa koeammunnat GMLRS ER-raketilla marraskuussa. Tavoite: 150 km kantama eli lisäys x 2 perusohjukseen.
WASHINGTON — The Army and Lockheed Martin are preparing for the first test firing of the extended-range version of the Guided Multiple Launch Rocket System (GMLRS), which will double the rocket’s reach.
The goal is get the current GMLRS rocket out to 150-plus kilometers, Gaylia Campbell, Lockheed Martin’s vice president of precisions fires and combat maneuver systems, told Defense News in an interview leading up to the Association of the U.S. Army’s virtual conference.
The flight test is expected in mid-November at White Sands Missile Range, New Mexico, and will be the first of several engineering and manufacturing development-phase tests ahead of a production decision.
https://www.defensenews.com/digital...-guided-rocket-test-firing/?utm_source=clavis
WASHINGTON — The Army and Lockheed Martin are preparing for the first test firing of the extended-range version of the Guided Multiple Launch Rocket System (GMLRS), which will double the rocket’s reach.
The goal is get the current GMLRS rocket out to 150-plus kilometers, Gaylia Campbell, Lockheed Martin’s vice president of precisions fires and combat maneuver systems, told Defense News in an interview leading up to the Association of the U.S. Army’s virtual conference.
The flight test is expected in mid-November at White Sands Missile Range, New Mexico, and will be the first of several engineering and manufacturing development-phase tests ahead of a production decision.
https://www.defensenews.com/digital...-guided-rocket-test-firing/?utm_source=clavis
Katoin ton videon, mutta en tajunnut mikä aiheutti tuon aluevaikutuksen kasvun. Olenko taas tyhmä?