Tykistö

Valitettavasti sekä paikallaolo että liike paljastaa, mutta liikkeessä olevalla lienee kuitenkin paremmat selviytymismahdollisuudet. Näin ainakin merellisessä ympäristössä, ja maavoimat ovat myöskin omissa julkaisuissa todenneet, että kuusennäreen alle ei jatkossa kannata jäädä luuhaamaan...

En ole palvellut merivoimissa, mutta sen verran olen merellä käynyt että uskon sinua kun sanot liikkeen suojaavan siellä paremmin kuin poteron kaivamisen.
 
Täytyy muistaa, että telatykin huolto syö paljon enemmän kuin vedettävän putken.
Kumpikaan ehdottamistani tykeistä D-30:n korvaajaksi ei kulje teloilla. Sekä CAESAR että 155mm ShKH Zuzana 2 kulkevat pyörillä. CAESAR käyttää kuorma-autoa alustana ja Zuzana panssaroitua miehistönkuljetusajoneuvoa.

Ja jos K9-optio tulee välillä 2024-2030, ja D-30 poistuu käytöstä n. 2030, niin mahd. CAESAR-toimitus voisi osua vuosille 2030-2035.
 
Kumpikaan ehdottamistani tykeistä D-30:n korvaajaksi ei kulje teloilla. Sekä CAESAR että 155mm ShKH Zuzana 2 kulkevat pyörillä. CAESAR käyttää kuorma-autoa alustana ja Zuzana panssaroitua miehistönkuljetusajoneuvoa.

Ja jos K9-optio tulee välillä 2024-2030, ja D-30 poistuu käytöstä n. 2030, niin mahd. CAESAR-toimitus voisi osua vuosille 2030-2035.

Tiedän. Tarkoitin vain, että Moukarien huolto syö paljon resurssia. Tuskin hankitaan uutta alustaa vielä siihen päälle.
 
Tiedän. Tarkoitin vain, että Moukarien huolto syö paljon resurssia. Tuskin hankitaan uutta alustaa vielä siihen päälle.
Eikö ne resurssit sekä rahalliset että henkilöresurssit siirry pääosin tuolta 122mm-telatykistökalustolta tuolle K9:lle, joka ne korvaa?
 
Aika moni sotavaltio on panostanut kumipyörille nostettuun tykistöön vai onko se näköharha? Ihan halppiksia eivät nekään tuotteet ole. Kumipyörillä saavutetaan yhtymien ja joukkojen op. liikkuvuutta makeasti, toisaalta ne ovat asemarajoitteisempia kuin telakalut plus suojaus taitaa olla kehnompi. Mutta jos se liike suojaa, niin pakkoko kuustuumaisia on kuusikkoon ajaa....joku evakuoitu kaupunki voisi olla rouhea mesta pyöritellä kumipyörätykistöä tai kohtuullinen tieverkkokin voinee tarjota hyvän alustan? Jääkö kumipyöräisillä sitten huolto-ylläpito ym. kulut pienemmäksi kuin telakaluilla, ainakin niitä voi korjata siviilikorjaustoiminta paremmin kuin tela-ajoneuvoja?

Vai pitääkö asioita ryhtyä ajattelemaan toisin ja satsata nykyistä enemmän ajoneuvojen päälle nostettuihin suora-ammunta-aseisiin? Ruotsalaisilla taisi olla ainakin joku proto cv, johon oli ympätty 90-millinen suora-ammuntakanuuna.
 
Kumipyöräajatuksesta vielä sen verran, että useammat noistahan sopivat melkein minkä tahansa maastokuorma-auton kanssa yhteen...? Voisiko tällöin siis saada hyötyä kotimaisesta ajoneuvotuotannosta ja sitä kautta myös keventää "huoltojalanjälkeä" (esim. rasin päälle asennettua)...?
 
1.kertokaas. miten vihollinen tunnistaa ampuvan tykin mallin/liikehtimiskyvyn (onko moukari, 155 vai122). Tutkalla, räjähdyksestä. vai ei mistään?
2. minkälainen vastatykistötoiminta moukaria vastaan on vihollisella. Haarukoidaan paikka, verrataan karttaan ja ammutaan teille/ kulkureitelle, lasketaan oma iskemän aika ja moukarin liikkuma matka vai ? Jos ei tiedä minkälainen on ampujan liikehtimiskyky, onko parempi ampua kulkureiteille.
3. Ajattelin vain, että ensisijaisesti vihollinen haluaa liikkuvan tykistön pois pelistä. Ja tällöin ei ammuta alkupaikkaan turhaan.
4. onkos tietoa tai ajatusta: hankintahinta + rauhanajan käyttö/varastointikulut moukari vs vedettävät
 
Toteutukoon kaikki toiveesi. Mutta eppäillä tuota soppii.

48 Moukarin hankinta vie 7 vuotta maksaa ja saada kalut käyttöön. Ollaan vuodessa 2024-2025. Jos ja siis jos optio toteutuu ja sen koko on 48 niin kyllä siinä muutama vuosi vierähtää lisää.

Enpä oikein usko, että aletaan rakentaa uutta huolto/ylläpito-organisaatiota uudelle systeemille tai jos tehdään, niin en usko että putket ovat meillä tuohon mennessä.

Oma veikkaus 2035:

100-120 Moukari
155K98
155K83

Täytyy muistaa, että telatykin huolto syö paljon enemmän kuin vedettävän putken.

Kauankohan K83 jatkaa rivissä. K98:ssa niitä ongelmia on ollut, mutta lienevätkö ratkaistu nykyään.

@BlackFox Kirjoita ihmeessä aiheesta. Selkeitä kuvauksia aiheesta ei kovin usein löydä.

Se on ongelma minkä Puolustusvoimat tiedostaa, siis että tietotaito reservissä ei ole riittävä.
Juuri tästä syystä on käynnistetty uusi projekti missä vahvasti tuodaan reserviläisille koulutusta ryhmänjohtaja tasolle, joukkueenjohtaja tasolle sekä Komppanianpäällikkö tasolle.

Nyt jos ryhmyri miettii että miksi päällikkötason opiskeluun niin se on tärkeää. Jotta ymmärtää uuden taistelutavan, helpottaa paljon kun ymmärtää seuraavan portaan maailmaan ja komppanian maailmaa edes pintapuolisesti. Joukkueenjohtajien ja komppanianpäällilöiden
Ensimmäiset kurssit alkaa Tammikuussa ja sitä tullaan laajentamaan.
Se on yksi tärkeimpiä kokonaisuuksia ja sitä seurataan silmä kovana.

Eli jos näette tulevaisuudessa esim Komppanianpäällikön johtamisharjoituksen tai karttaharjoituksen, kannattaa mennä mukaan tai joukkueenjohtajan.
Mm RUKissa järjestetään ja uudellamalla ainakin keväällä.

Osittain asian avaaminen on hankalaa koska liikutaan hyvin lähellä punaleimaista materiaalia ja on paikoin hankalaa kertoa täällä verkossa että ei lipsauta yleiseen nettiin sellaista minkä ei pitäisi olla täysin avoimessa maailmassa.

Mutta pyrin huomenissa avamaan taistelutapaa edes jonkin verran kun töissä aikaa kirjoittaa
 
Viimeksi muokattu:
Eikö ne resurssit sekä rahalliset että henkilöresurssit siirry pääosin tuolta 122mm-telatykistökalustolta tuolle K9:lle, joka ne korvaa?
Ei siirry, K9 koulutus keskitetään 2024 Vekaranjärvelle ja PsPr ottaa 2S1 kaluston takaisin koulutuskäyttöön 2024.

K9 kaluston osalta optio tulee jäämään optioksi.
 
Se on ongelma minkä Puolustusvoimat tiedostaa, siis että tietotaito reservissä ei ole riittävä.
Juuri tästä syystä on käynnistetty uusi projekti missä vahvasti tuodaan reserviläisille koulutusta ryhmänjohtaja tasolle, joukkueenjohtaja tasolle sekä Komppanianpäällikkö tasolle.

Nyt jos ryhmyri miettii että miksi päällikkötason opiskeluun niin se on tärkeää. Jotta ymmärtää uuden taistelutavan, helpottaa paljon kun ymmärtää seuraavan portaan maailmaan ja komppanian maailmaa edes pintapuolisesti. Joukkueenjohtajien ja komppanianpäällilöiden
Ensimmäiset kurssit alkaa Tammikuussa ja sitä tullaan laajentamaan.
Se on yksi tärkeimpiä kokonaisuuksia ja sitä seurataan silmä kovana.

Eli jos näette tulevaisuudessa esim Komppanianpäällikön johtamisharjoituksen tai karttaharjoituksen, kannattaa mennä mukaan tai joukkueenjohtajan.
Mm RUKissa järjestetään ja uudellamalla ainakin keväällä.

Osittain asian avaaminen on hankalaa koska liikutaan hyvin lähellä punaleimaista materiaalia ja on paikoin hankalaa kertoa täällä verkossa että ei lipsauta yleiseen nettiin sellaista minkä ei pitäisi olla täysin avoimessa maailmassa.

Mutta pyrin huomenissa avamaan taistelutapaa edes jonkin verran kun töissä aikaa kirjoittaa
Toimintaa lienee tulossa myös Pirkanmaalle kun sähköpostiin kilahti kysely halukkuudesta koulutukseen. Meinasin jo täpinöissäni enempiä lukematta ilmoittautua kun minun on ollut meininki mennä futishommissa joukkueenjohtajakoulutukseen. Onneksi huomasin että siinä luki myös tulenjohtaja. Olisi saattanut muuten olla vaikka väärä varustus :D
 
Toimintaa lienee tulossa myös Pirkanmaalle kun sähköpostiin kilahti kysely halukkuudesta koulutukseen. Meinasin jo täpinöissäni enempiä lukematta ilmoittautua kun minun on ollut meininki mennä futishommissa joukkueenjohtajakoulutukseen. Onneksi huomasin että siinä luki myös tulenjohtaja. Olisi saattanut muuten olla vaikka väärä varustus :D
Kaikilla koulutusalueilla alkaa 2021 aikana
 
Aika moni sotavaltio on panostanut kumipyörille nostettuun tykistöön vai onko se näköharha? Ihan halppiksia eivät nekään tuotteet ole. Kumipyörillä saavutetaan yhtymien ja joukkojen op. liikkuvuutta makeasti, toisaalta ne ovat asemarajoitteisempia kuin telakalut plus suojaus taitaa olla kehnompi. Mutta jos se liike suojaa, niin pakkoko kuustuumaisia on kuusikkoon ajaa....joku evakuoitu kaupunki voisi olla rouhea mesta pyöritellä kumipyörätykistöä tai kohtuullinen tieverkkokin voinee tarjota hyvän alustan? Jääkö kumipyöräisillä sitten huolto-ylläpito ym. kulut pienemmäksi kuin telakaluilla, ainakin niitä voi korjata siviilikorjaustoiminta paremmin kuin tela-ajoneuvoja?

Vai pitääkö asioita ryhtyä ajattelemaan toisin ja satsata nykyistä enemmän ajoneuvojen päälle nostettuihin suora-ammunta-aseisiin? Ruotsalaisilla taisi olla ainakin joku proto cv, johon oli ympätty 90-millinen suora-ammuntakanuuna.

Panssarihaupitsit ovat nähdäkseni osin jäänne ajoilta, jolloin tykistön kantama oli pienempi. Mitä pienempi kantama, sitä vähemmän taktisesti sopivia tuliasemia sekä reittejä niihin ja pois.

Kun kantama on se 40km, pian ehkä 80-150km, poistuu taktisen liikkuvuuden merkitys, operatiivisen liikkuvuuden merkitys korostuu ja kustannushyöty myös.

Sinänsä joku teollisuushalli odotusasemana olisi mainio, olisi suojassa tähystykseltä ja teknisiltäkin tarkkailuvälineiltä (tutkasatelliitit ym.).
 
Sinänsä joku teollisuushalli odotusasemana olisi mainio, olisi suojassa tähystykseltä ja teknisiltäkin tarkkailuvälineiltä (tutkasatelliitit ym.)

Laajat hajanaiset rakennetut alueet suorastaan huutavat sitä, että tulkaa piiloon, tuliasemaan ja takaisin.....mistään ei samanlaista suojaa saa kaikenlaiselta tähystykseltä. Ei tarvi olla kummoinen pitäjä, kun alkaa löytyä sopivaa tilaa ja piiloa mille tahansa kalustolle. Toki aina voidaan sanoa, että rakennetulla alueella jemmaileva toiminta saa osakseen Trakoonipommituksia, lasersäteitä ja Vaaterin miekkaa. :)

Minä vaan en usko, että rakennettujen alueiden hyödyt voitaisiin pois sulkea seuraavassakaan torjuntavoittotavoittelussa. Viime sodasta on aikaa kun isoisän isä lampun osti. Jo tuolloin isoilla rintamilla rakennetut alueet olivat monta kertaa SE ja SE. Viipurin puolustuskin olisi ollut muuta, kun sitä olisi puolustettu kuin rakennettua aluetta. Nythän tyrkättiin puolustus kaupuntin ulkopuolelle olemattomiin asemiin....TRA ei ollut suomalaista ydinosaamista ja Viipuri sivuutettiinkin vain juoksemalla kilpaa sen läpi Linnansillalle. :whistle:
 
voihan a-tarvikkeiden hinnan arvioida toisellakin tavalla: 1 laukaus pyöreästi 3000 €, 400 tykkiä, 1000 laukausta per tykki => 1,2 mrd €, ihanan kallista!
Ehkä ei ihan noin kallista ole kuitenkaan. Laukauksen kallein ainesosa on panoksen ruuti, jota 122H:ssa on vähemmän kun 52 cal kanuunoissa. Hintaan tosin vaikuttaa myös tilauksen suuruus eli Maavoimiemme vaatimattomien hankintamäärärahojen ripottelu pieniin vuosittaisiin tilauksiin nostaa hintaa selvästi. Ulkomailta ehkä saisi edullisia spot-eriä pian pilaantuvia atarvikkeita, mutta tämä nyt sopii oikeastaan vain harjoituksissa käytettäville paukuille.

Kaiken aikaa kohoavat myös varastointikustannukset, kuten julkisuudessa on ollu esillä. Tämäkään ei puolla tykistön massiivisia atarvikehankintoja kun koko ajan on paineita luopua osasta varastoneliöitä.
 
Viimeksi muokattu:
on ongelma minkä Puolustusvoimat tiedostaa, siis että tietotaito reservissä ei ole riittävä.
Mitenhän PV ajatteli aikanaan reservin osaamisen päivittää, kun uutta taistelutapaa kehittivät ja lanseerasivat...?

MPK:n satunnaiset kurssit aiheesta lopetettiin, koska...?

Sama kuin duunissa uusi työkalu koulutetaan vain uusille työntekijöille.

Toki, 10 vuodessa joukkotuotanto on tehnyt tehtävänsä, puolet on jo mennyt. Siltavahtikomppania jatkaa jäykkää linjapuolustusta molemmilla rannoilla.
 
Mitenhän PV ajatteli aikanaan reservin osaamisen päivittää, kun uutta taistelutapaa kehittivät ja lanseerasivat...?

MPK:n satunnaiset kurssit aiheesta lopetettiin, koska...?

Sama kuin duunissa uusi työkalu koulutetaan vain uusille työntekijöille.

Toki, 10 vuodessa joukkotuotanto on tehnyt tehtävänsä, puolet on jo mennyt. Siltavahtikomppania jatkaa jäykkää linjapuolustusta molemmilla rannoilla.
Tietysti kurssittamalla / kouluttamalla tarvittavat johtajat ja joukot. Tätä on jatkunut hyvinkin 7-8 vuotta eli ennen kuin uudistettu taistelutapa virallisesti otettiin käyttöön. MPK:n satunnaiset kurssit ovat nimenomaan satunnaisia ja ne on ehkä enemmän suunnattu aiheesta kiinnostuneille.

(sivuhuomiona: puolustuvoimien järjestämät kurssit, joihin olen osallistunut, ovat olleet poikkeuksetta aivan äärettömän hyvin valmisteltuja. Koulutus etenee tyypillisesti hyvin jäsennellysti ja suunnitelmallisesti. Lisäksi lyhyehköön aikaan saa mahdutettua hengästyttävän määrän opiskeltavaa asiaa. Kurssipäivä pv:ssä on helposti 12 tuntia ja sen jälkeen mahdolliset maastoharjoitukset verrattuna siviilin 6-8 h koulutuspäivään. Arkitöissä joutuu aina silloin tällöin tekemisiin erilaisten koulutustilaisuuuksien järjestämisessä ja pv:n koulutustapa on toiminut hyvänä benchmarkina!)
 
Back
Top