Tykistö

[Vääpeli]

Ruuti/ajopanos, tulee yleensä eka epäherkkää, enemmän alttiina kosteudelle ja lämpötilanvaihteluille. Sen jälkeen vasta itse kranaatissa oleva räjähde, ne yleensä kestää isoisältä ja pojanpojalle, koska valettu ja ns tiivistä ja kranaatin sisällä suojassa. Esim 2024 päästään viettämään T-72 A-tarvikkeen virallista vanhenemispäivää

 

[Huhta]

Onko K9:n elektronisesta suomettamisesta ollut mitään julkisuudessa? Radiot varmaan on ainakin kotimaista, mutta onko vehje muutoin korealaisella tulenjohtojärjestelmällä ja INS/GPS-laitteistolla?

 

[PM]

Ruuti/ajopanos, tulee yleensä eka epäherkkää, enemmän alttiina kosteudelle ja lämpötilanvaihteluille. Sen jälkeen vasta itse kranaatissa oleva räjähde, ne yleensä kestää isoisältä ja pojanpojalle, koska valettu ja ns tiivistä ja kranaatin sisällä suojassa. Esim 2024 päästään viettämään T-72 A-tarvikkeen virallista vanhenemispäivää

Olen itsekin ollut ampumassa sodanaikaisia kranaatteja heittimellä. Se kranaatti tnt-täytteineen kestää lähes ikuisesti, jos on asiallisesti säilytetty. Sytyttimet eivät taida olla yhtä kestäviä. Noiden sodanaikaisten kranaattien kanssakin oli uudempia sytyttimiä. Toki saatavuus ja turvallisuuskulma on voinut vaikuttaa sytyttimien valintaan.

 

[LasUps]

D-30 kalustoon sulattoon laittaminen olisi kaiketi se huokein vaihtoehto ja entisistä tykäreistä tehdään kevyttä jalkaväkeä jos rahat ei riitä muuhun.

Millä korvataan tuo melkoisen suuri osa maavoimien tulivoimasta? Kevyt jalkaväki jyrätään alta aikayksikön eikä se pysty hyökkäämään mitään puolustusta vastaan. Jos D-30 jätetään korvaamatta, niin kannattaa rahat suunnata johonkin ihan muuhun kuin ylimääräisen jalkaväen ylläpitoon. Oikeastaan voidaan samantien lakkauttaa nykyisin D-30:llä varustetut taisteluosastot, ellei tulivoimaa saada korvattua.

 

[Protheon_93]

Millä korvataan tuo melkoisen suuri osa maavoimien tulivoimasta? Kevyt jalkaväki jyrätään alta aikayksikön eikä se pysty hyökkäämään mitään puolustusta vastaan. Jos D-30 jätetään korvaamatta, niin kannattaa rahat suunnata johonkin ihan muuhun kuin ylimääräisen jalkaväen ylläpitoon. Oikeastaan voidaan samantien lakkauttaa nykyisin D-30:llä varustetut taisteluosastot, ellei tulivoimaa saada korvattua.

Ymmärtääkseni tuohan on todennäköisesti tapahtuva asia, koska ne joukot, jotka käyttävät noita D-30-tykkejä vaativat jo muutenkin sen verran paljon aikaa perustamiseen, että saattaisi olla todennäköistä, että ne eivät ehdi ratkaiseviin taisteluihin mukaan, kun niille pitää ensiksi pakko-ottaa tarvittava ajoneuvokalusto, jne... että saadaan ne patteristot ja niiden tukemat taisteluosasto tuettua. Ja toinen asia on, että nuo joukot tuollaisenaan traktorin peräkärryllä kulkevina vähällä suojalla ovat huonosti selviytymiskykyisiä tulevaisuuden sodankäynnissä, kun enää ei pysy puun alla suojassa sensoreilta, jne... joten liikkeeseen on turvauduttava suojana, mikä tarkoittaa sitä, että maavoimat pienenevät huomattavasti, mutta jäljellä olevat joukot ovat paljon liikkuvampia, mikä kompensoi pienempää määrää kun joukot pääsevät taistelualueelta toiselle paljon nopeammin. Ja tätä määrän puotamista kompensoidaan myös paremmalla tilannetietoisuudella esim. sensorien, uav:n, jne... yhdistelmällä, mikä takaa sen, että joukot eivät oleile alueella turhaan vaan ne saadaan oikeaan paikkaan oikeaan aikaan.

Näin siis olen ymmärtänyt erinäisistä julkaisuista, joita täällä on jaettu ja @Commander on myös tämän suuntaisia veikkauksia antanut.

 

[rty19]

Ymmärtääkseni tuohan on todennäköisesti tapahtuva asia, koska ne joukot, jotka käyttävät noita D-30-tykkejä vaativat jo muutenkin sen verran paljon aikaa perustamiseen, että saattaisi olla todennäköistä, että ne eivät ehdi ratkaiseviin taisteluihin mukaan, kun niille pitää ensiksi pakko-ottaa tarvittava ajoneuvokalusto, jne... että saadaan ne patteristot ja niiden tukemat taisteluosasto tuettua. Ja toinen asia on, että nuo joukot tuollaisenaan traktorin peräkärryllä kulkevina vähällä suojalla ovat huonosti selviytymiskykyisiä tulevaisuuden sodankäynnissä, kun enää ei pysy puun alla suojassa sensoreilta, jne... joten liikkeeseen on turvauduttava suojana, mikä tarkoittaa sitä, että maavoimat pienenevät huomattavasti, mutta jäljellä olevat joukot ovat paljon liikkuvampia, mikä kompensoi pienempää määrää kun joukot pääsevät taistelualueelta toiselle paljon nopeammin. Ja tätä määrän puotamista kompensoidaan myös paremmalla tilannetietoisuudella esim. sensorien, uav:n, jne... yhdistelmällä, mikä takaa sen, että joukot eivät oleile alueella turhaan vaan ne saadaan oikeaan paikkaan oikeaan aikaan.

2. maailmansodan aikaan suuri määrä saksalaisten kalustoa hylättiin tienposkeen kun polttoainetta ei enää ollut.

 

[Falangi]

Onko K9:n elektronisesta suomettamisesta ollut mitään julkisuudessa? Radiot varmaan on ainakin kotimaista, mutta onko vehje muutoin korealaisella tulenjohtojärjestelmällä ja INS/GPS-laitteistolla?

Eikun norjalaisella.

 

[LasUps]

Ymmärtääkseni tuohan on todennäköisesti tapahtuva asia, koska ne joukot, jotka käyttävät noita D-30-tykkejä vaativat jo muutenkin sen verran paljon aikaa perustamiseen, että saattaisi olla todennäköistä, että ne eivät ehdi ratkaiseviin taisteluihin mukaan, kun niille pitää ensiksi pakko-ottaa tarvittava ajoneuvokalusto, jne... että saadaan ne patteristot ja niiden tukemat taisteluosasto tuettua. Ja toinen asia on, että nuo joukot tuollaisenaan traktorin peräkärryllä kulkevina vähällä suojalla ovat huonosti selviytymiskykyisiä tulevaisuuden sodankäynnissä, kun enää ei pysy puun alla suojassa sensoreilta, jne... joten liikkeeseen on turvauduttava suojana, mikä tarkoittaa sitä, että maavoimat pienenevät huomattavasti, mutta jäljellä olevat joukot ovat paljon liikkuvampia, mikä kompensoi pienempää määrää kun joukot pääsevät taistelualueelta toiselle paljon nopeammin. Ja tätä määrän puotamista kompensoidaan myös paremmalla tilannetietoisuudella esim. sensorien, uav:n, jne... yhdistelmällä, mikä takaa sen, että joukot eivät oleile alueella turhaan vaan ne saadaan oikeaan paikkaan oikeaan aikaan.

Näin siis olen ymmärtänyt erinäisistä julkaisuista, joita täällä on jaettu ja @Commander on myös tämän suuntaisia veikkauksia antanut.

Periaatteessa näin, mutta tässä on vähän se ainainen kaikki munat samaan koriin ongelma. Väittäisin, että olisi parempi korvata ainakin osa D-30 kalustosta ja niiden taisteluosastoista, jotta tulivoimaan (ja pataljoonatasolla oikeasti taistelukykyisiin joukkoihin) ei jäisi niin karmea vaje ja heikentynyt taistelukestävyys.
Olen siis vielä vähän skeptinen siitä, että alueelliset joukot voidaan heittää luiskaan ja satsata vain niihin vähiin operatiivisiin. Viittikkö millään linkata näitä artikkeleita, jos löytyy vielä. Olisin mielelläni lukaissut.

 

[ctg]

K9 ei ollut digisoitu kun se tuli EKsta?

 

[Stokes]

Onko K9:n elektronisesta suomettamisesta ollut mitään julkisuudessa? Radiot varmaan on ainakin kotimaista, mutta onko vehje muutoin korealaisella tulenjohtojärjestelmällä ja INS/GPS-laitteistolla?

Moukarissa, sen enempää kuin muissakaan epäsuorantulen aseissa, ei ole tulenjohtojärjestelmää vaan kyseessä on ammunnanhallinta ja -johtaminen. Sen osalta suomettaminen on tehty niin, että datana lähetetty tulikomento voidaan käsitellä ja antaa aseelle oikea panos, sivu ja korotus sekä tarvittaessa laukaisuhetki. Kotimaisesta AHJO-järjestelmästä on oma versionsa myös AMOS-kalustolle, vedettävä ja kannettava kalusto käyttää ns. perusversiota jossa alustamisen yhteydessä vain syötetään käytettävä kalusto, ampumatarvikkeet jne.

 

[Huhta]

Eikun norjalaisella.

Katso liite: 51532

Vaikuttaa hyvältä!

Moukarissa, sen enempää kuin muissakaan epäsuorantulen aseissa, ei ole tulenjohtojärjestelmää vaan kyseessä on ammunnanhallinta ja -johtaminen. Sen osalta suomettaminen on tehty niin, että datana lähetetty tulikomento voidaan käsitellä ja antaa aseelle oikea panos, sivu ja korotus sekä tarvittaessa laukaisuhetki. Kotimaisesta AHJO-järjestelmästä on oma versionsa myös AMOS-kalustolle, vedettävä ja kannettava kalusto käyttää ns. perusversiota jossa alustamisen yhteydessä vain syötetään käytettävä kalusto, ampumatarvikkeet jne.

Pahoittelen terminologisia puutteita.

Juuri tuo kiinnosti, kuinka pitkälle verkottuminen on viety. Dataahan se puhekin on, mutta mitä ilmeisimmin automatisointi on siis pitkälle hoidettu eikä sitä tarvitse siirtää manuaalisesti puheradion perusteella tykille. Hieno homma!

 

[magitsu]

Tykistön seuraava tarve on pitkän kantaman maalituskyvyn puolella ja oletan vastikään kerrotun MQ-9 Reaper -kokeilun olevan siihen liittyvä. Vaikka sellaisella voisi toki muutakin tehdä

Ainakin tuleva GMLRS-ER menee jo nykyisen kyvyn äärirajoille ja ehkä jopa yli.

 

[Rajajääkäri]

Eikun norjalaisella.

Katso liite: 51532

Jokohan ne kaikki K -9:sit on Suomessa....?

 

[Panssari Salama]

Jokohan ne kaikki K -9:sit on Suomessa....?

Vuoden alussa oli vasta 10 kpl. Vielä menee tovi.

 

[Huhta]

Vähän kaluttu aihe ja ampumatarvikkeetkin pitäisi hankkia alusta asti, mutta...

Onko 105 mm tykistön uudelleenkäyttöönotto Suomessa täysin mahdoton ajatus? Miten 105 mm tykistö vertautuu 120 mm kranaatinheittimistöön?

Äkkiseltään 105 mm eduksi tulee mieleen aseen pidempi kantama. Heikkoudeksi taas aseen raskaus suhteessa raskaaseen kranaatinheittimeen. Vaan entä ampumatarvikkeiden hinta ja tulivaikutus?

Heittimien kranaatithan tuottavat ilmeisesti lähinnä pieniä, kevyitä sirpaleita. Tarjoaako 105 mm sirpalekranaatti tässä suhteessa etua? Syntyykö 105 mm:stä erikokoisia sirpaleita samassa suhteessa kuin 155 mm sirpalekranaatista? Vai painottuuko sirpaleiden kokojakauma alapäähän kranaatin ollessa pieni?

 

[SJ]

Vähän kaluttu aihe ja ampumatarvikkeetkin pitäisi hankkia alusta asti, mutta...

Onko 105 mm tykistön uudelleenkäyttöönotto Suomessa täysin mahdoton ajatus? Miten 105 mm tykistö vertautuu 120 mm kranaatinheittimistöön?

Äkkiseltään 105 mm eduksi tulee mieleen aseen pidempi kantama. Heikkoudeksi taas aseen raskaus suhteessa raskaaseen kranaatinheittimeen. Vaan entä ampumatarvikkeiden hinta ja tulivaikutus?

Heittimien kranaatithan tuottavat ilmeisesti lähinnä pieniä, kevyitä sirpaleita. Tarjoaako 105 mm sirpalekranaatti tässä suhteessa etua? Syntyykö 105 mm:stä erikokoisia sirpaleita samassa suhteessa kuin 155 mm sirpalekranaatista? Vai painottuuko sirpaleiden kokojakauma alapäähän kranaatin ollessa pieni?

Arvaisin, että 105mm:n kranaatin kuori ei ole ainakaan paksumpi kuin 122mm:n kranaatin. Toki noihin on myös kranaatteja joissa on hiilikuitukuori jonka seassa on kuulia. Mutta en oikein usko että meille niitä tullaan hankkimaan.

 

[Lunni]

Vähän kaluttu aihe ja ampumatarvikkeetkin pitäisi hankkia alusta asti, mutta...

Onko 105 mm tykistön uudelleenkäyttöönotto Suomessa täysin mahdoton ajatus? Miten 105 mm tykistö vertautuu 120 mm kranaatinheittimistöön?

Äkkiseltään 105 mm eduksi tulee mieleen aseen pidempi kantama. Heikkoudeksi taas aseen raskaus suhteessa raskaaseen kranaatinheittimeen. Vaan entä ampumatarvikkeiden hinta ja tulivaikutus?

Heittimien kranaatithan tuottavat ilmeisesti lähinnä pieniä, kevyitä sirpaleita. Tarjoaako 105 mm sirpalekranaatti tässä suhteessa etua? Syntyykö 105 mm:stä erikokoisia sirpaleita samassa suhteessa kuin 155 mm sirpalekranaatista? Vai painottuuko sirpaleiden kokojakauma alapäähän kranaatin ollessa pieni?

Taitaa jäädä teho/hinta suhde vähän vajaaksi. Vaikka noita tykkejä jostain käytettyinä halvalla saisikin, niin se itse aseen hinta kun ei ole se lopullinen hinta mitä tarvitaan että siitä toimivan pumpun saisi ja sillä jotain tekisikin. Ja väitän että siinä lopullisessa hintalapussa sen yksittäisen aseen hinta on aika pieni osa, joten koska ne muut kulut tulevat kuitenkin siihen päälle, niin voi ostaa vähän kalliimman pelin alunperinkin ja samalla saada siitä ihan oikeasti tehoa irti.

Tietty jos me halutaan ilmakuljetteinen tykkipatteri tai sellainen peli jota voi käsipelin hitaasti raahata tunturilta tunturille ja vaaralta vaaralle niin mikä ettei.. ammukset sitten varmaan kulkevat samalla tavalla. Onko sillä sitten niin paljoa käyttöä Suomessa että siihen pitäisi vähiä rahoja uhrata...

 

[Kyylä]

Vähän kaluttu aihe ja ampumatarvikkeetkin pitäisi hankkia alusta asti, mutta...

Onko 105 mm tykistön uudelleenkäyttöönotto Suomessa täysin mahdoton ajatus? Miten 105 mm tykistö vertautuu 120 mm kranaatinheittimistöön?

Äkkiseltään 105 mm eduksi tulee mieleen aseen pidempi kantama. Heikkoudeksi taas aseen raskaus suhteessa raskaaseen kranaatinheittimeen. Vaan entä ampumatarvikkeiden hinta ja tulivaikutus?

Heittimien kranaatithan tuottavat ilmeisesti lähinnä pieniä, kevyitä sirpaleita. Tarjoaako 105 mm sirpalekranaatti tässä suhteessa etua? Syntyykö 105 mm:stä erikokoisia sirpaleita samassa suhteessa kuin 155 mm sirpalekranaatista? Vai painottuuko sirpaleiden kokojakauma alapäähän kranaatin ollessa pieni?

Jos kevyillä tykeillä halutaan jatkaa, niin se on 122mm kaluston kunnon puolesta täysin mahdollista. Mieluummin niille uutta amitsuunia, kuin uusi hernepyssy kaikkine oheismurheineen ja joka tapauksessa hankintaan tulevine ampumatarvikkeineen.

En näe 105mm kalustoa järkevänä ellei tykkejä ja ampumatarvikkeita saada jostain ilmaiseksi merkittäviä määriä niin, että käyttöikää on jäljellä ainakin 20 vuotta.

Voin olla väärässäkin, mutta 122mm haupitsit eivät todennäköisesti poistu kertarysäyksellä vaan määrä hiipuu 2030-luvun kuluessa.

 

[rty19]

Tietty jos me halutaan ilmakuljetteinen tykkipatteri tai sellainen peli jota voi käsipelin hitaasti raahata tunturilta tunturille ja vaaralta vaaralle niin mikä ettei.. ammukset sitten varmaan kulkevat samalla tavalla. Onko sillä sitten niin paljoa käyttöä Suomessa että siihen pitäisi vähiä rahoja uhrata...

Ylempänä tunturissa on piilopaikat vähissä jos vaikka drone tai helikopteri sattuisi paikalle.

 

[LasUps]

105 mm kranaatti on aika pieni verrattuna 122 mm, ja samalla verrattain tehoton. Tykit painavat suunnilleen saman verran, joten ei liene järkeä vaihtaa kalipeeria. Toki nykyään ranskalainen 105 mm LG1 -haupitsi painaa vain n. 1500 kg. Tuollaista jaksaa työnnellä tykkiryhmällä kauemmaksikin. 122 H painaa n. 3500 kg, mutta sekin kulkee aika hyvin mukana pusikkoon.

Kevyistä tykeistä kannattaa muuten muistaa, että pienempää kranaattia kompensoidaan Suomessakin suuremmalla tulinopeudella vs. raskaat tykit.