Tykistö

Tykistön kranaatin tuotantoprosessi malminlouhinnasta aihion viimeistelyyn lienee peräisin jostain ww1:sen ajoilta ryssälässä, eli tuo kustantaa vain musikoiden palkan. Räjähteiden teko sitten vaatii jotain muuta kuten kemianteollisuuden tuotteita ja näille on sitten maailmanmarkkinahinnat, eli tuote myydään sille joka maksaa eniten. Näin ryssä joutuu tuosta maksamaan ja jos se maksaa niin se on kallista ryssälle koska korruptiolisä.

Länsimaissa se kranaatin kuori on kallis koska metallit ja koneet maksaa eikä tuotanto ole ollut suurta. Suurin osa tehtaista maannut sillä 1/4 - 1/10 tuotantokapasiteetilla. Ja nyt sitä kapasiteettia onkin liian vähän.

Kuten vastasin tuohon toiseen viestiin, niin nyt vertaillaan HE ammuksen hintaa rypäleammukseen, koska artikkeli väitti räjähteen olevan niin kallista, että on halvempaa tuottaa rypäleammuksia.
 
Bulgaria uudelleen avaa 122 mm tykistönammuksia valmistavan tehtaansa. Muutenkin iso toimija itäblokin aseiden ammusten valmistajana. Tuolta lisää ikää meidänkin 122 mm putkille. Haupitsithan eivät vanhene, vaan niiden a-tarvikkeet.

Ampumatarvikkeet onkin sitten isoin kustannuserä tykistössä...

Vanhentumista on sitä paitsi muunkinlaista kuin loppuunkulumista. D-30 on lyhytkantamainen, miehistö on suojaton ja ampumatarvikeyhteensopivuus tulevien liittolaisten kanssa puuttuu. Sille on syynsä, ettei tuollaisia tykkejä enää tehdä eikä osteta länsimaissa...
 
Ampumatarvikkeet onkin sitten isoin kustannuserä tykistössä...

Vanhentumista on sitä paitsi muunkinlaista kuin loppuunkulumista. D-30 on lyhytkantamainen, miehistö on suojaton ja ampumatarvikeyhteensopivuus tulevien liittolaisten kanssa puuttuu. Sille on syynsä, ettei tuollaisia tykkejä enää tehdä eikä osteta länsimaissa...
Toisaalta Ukrainassa 105 mm kalusto sekin kovassa käytössä. Määrälläkin vaan on oma laatunsa.

Mutta joo, en ole eri mieltä tuosta mitä kirjoitit.
 
Ampumatarvikkeet onkin sitten isoin kustannuserä tykistössä...

Vanhentumista on sitä paitsi muunkinlaista kuin loppuunkulumista. D-30 on lyhytkantamainen, miehistö on suojaton ja ampumatarvikeyhteensopivuus tulevien liittolaisten kanssa puuttuu. Sille on syynsä, ettei tuollaisia tykkejä enää tehdä eikä osteta länsimaissa...

Juu suurvalta ampuu vain 155 mm tykeillä. Melko moderni 105 mm haupitsi.
 

Juu suurvalta ampuu vain 155 mm tykeillä. Melko moderni 105 mm haupitsi.

Toimittivat kuitenkin Ukrainaan ensi alkuun vain 155 mm tykkejä? 105 mm kalustoa alkoi tulla, kun järeämmät alkoi käydä vähiin lahjoittajalla.
 
Samalla perusteella saattaisi vanha työjuhta 122H63:kin olla sodan aikana tarpeen?

Sitten pitää vain päättää, tekohengitetäänkö vanhaa kalustoa ostamalla lisää ampumatarvikkeita...

Ei kai siinä mitään esteitä olisi, että meillä olisi vieläkin esim. talvisodan aikaista tykkikalustoa käytössä. Tai niitä derkkulan 152 mm tykkejä, jotka on jo stenattu. Tai Ukko-Pekkoja, Stenejä ym. kevyttä asekalustoa takalinjan vartiojoukkojen aseistamiseksi. Mutta niin vain on luovuttu kalustosta... ja laitettu panostukset uudempaan materiaaliin.
 
Sitten pitää vain päättää, tekohengitetäänkö vanhaa kalustoa ostamalla lisää ampumatarvikkeita...

Ei kai siinä mitään esteitä olisi, että meillä olisi vieläkin esim. talvisodan aikaista tykkikalustoa käytössä. Tai niitä derkkulan 152 mm tykkejä, jotka on jo stenattu. Tai Ukko-Pekkoja, Stenejä ym. kevyttä asekalustoa takalinjan vartiojoukkojen aseistamiseksi. Mutta niin vain on luovuttu kalustosta... ja laitettu panostukset uudempaan materiaaliin.
Onhan tuon kaluston säilyttämisessä esim leirikalustoksi järkeä, a-tarvike on halvempi ja niillä ampuminen ei kuluta sitä sijoitetun kaluston putkea tai valmius a-tarvikkeita.
Paikallisjoukoille varsin pätevää kalustoa sekä 122 Psh 74 pysyessä vielä toistaiseksi neljän taisteluosaston kalustona.
Nyt jos Bulgariasta saa a-tarviketta voidaan tämän kaliberin kotimainen tuotanto lopettaa.
 
Onhan tuon kaluston säilyttämisessä esim leirikalustoksi järkeä, a-tarvike on halvempi ja niillä ampuminen ei kuluta sitä sijoitetun kaluston putkea tai valmius a-tarvikkeita.
Paikallisjoukoille varsin pätevää kalustoa sekä 122 Psh 74 pysyessä vielä toistaiseksi neljän taisteluosaston kalustona.
Nyt jos Bulgariasta saa a-tarviketta voidaan tämän kaliberin kotimainen tuotanto lopettaa.

Kumpi lie halvempaa leiritykkikäytössä, omat tykit ja bränikät ampumatarvikkeet Bulgariasta vaiko rahtilaivallinen vanhentuvaa ampumatarviketta ja tykkiä Israelista tai Koreasta?
 
Sitten pitää vain päättää, tekohengitetäänkö vanhaa kalustoa ostamalla lisää ampumatarvikkeita...

Ei kai siinä mitään esteitä olisi, että meillä olisi vieläkin esim. talvisodan aikaista tykkikalustoa käytössä. Tai niitä derkkulan 152 mm tykkejä, jotka on jo stenattu. Tai Ukko-Pekkoja, Stenejä ym. kevyttä asekalustoa takalinjan vartiojoukkojen aseistamiseksi. Mutta niin vain on luovuttu kalustosta... ja laitettu panostukset uudempaan materiaaliin.
Ei tarvi ostaa varastoon kun on oma a-tarviketuotanto olemassa. Raudan säilytys on käytännössä ilmaista, miksi siis hukata satoja toimivia tykkejä. Kyllä 122 ja 152 tappaa todistetusti tänäkin päivänä.
 
Kumpi lie halvempaa leiritykkikäytössä, omat tykit ja bränikät ampumatarvikkeet Bulgariasta vaiko rahtilaivallinen vanhentuvaa ampumatarviketta ja tykkiä Israelista tai Koreasta?
Väitän että tuo ensimmäinen.
1. Meillä on jo olemassa tykit, varaosat, työkalut sekä tuntemus 122H63 kaluston kunnossapitoon sekä koulutettu henkilöstö.
2. Bulgarialainen A-tarvike on edullista ja sitä on ammuttu meillä jo aikaisemmin. Ei muodosta merkittävää uhkaa tai tarvetta hävittää massaräjäytyksissä.
3. Uuden A-tarvikkeen säilyvyys ja käyttöturvallisuus on taattua.
4. Ainoita tykkimalleja joilla voidaan saada yliampumislupa esim useamman tuliyksikön harjoitukseen Niinisalossa missä ampumasuunnat ovat etelään tai pohjoiseen.
 
Ei tarvi ostaa varastoon kun on oma a-tarviketuotanto olemassa. Raudan säilytys on käytännössä ilmaista, miksi siis hukata satoja toimivia tykkejä. Kyllä 122 ja 152 tappaa todistetusti tänäkin päivänä.

Kysypä kuule niiltä 152 mm haupitsien tai 130 mm kanuunoiden stenaamisesta päättäneiltä, miksi hukkasivat satoja toimivia tykkejä...
 
Väitän että tuo ensimmäinen.
1. Meillä on jo olemassa tykit, varaosat, työkalut sekä tuntemus 122H63 kaluston kunnossapitoon sekä koulutettu henkilöstö.
2. Bulgarialainen A-tarvike on edullista ja sitä on ammuttu meillä jo aikaisemmin. Ei muodosta merkittävää uhkaa tai tarvetta hävittää massaräjäytyksissä.
3. Uuden A-tarvikkeen säilyvyys ja käyttöturvallisuus on taattua.
4. Ainoita tykkimalleja joilla voidaan saada yliampumislupa esim useamman tuliyksikön harjoitukseen Niinisalossa missä ampumasuunnat ovat etelään tai pohjoiseen.
Miksi sillä kotimaisella ampumatarvikkeella ei ole yliampumislupaa?
 
Mitä taas omaan a-tarviketuotantoon tulee, niin onhan meillä omaa tykkituotantoakin. Patrialla kuulemma tehdään varaputkia yhä edelleen, vehkeet on olemassa, näin kertoi foorumilta poistunut veeteetee. Eli jos kotimainen aseteollisuus toimii ja tuottaa a-tarviketta, niin kai se voi tuottaa tykkejäkin?

Toki suhtaudun skeptisesti kotimaisen aseteollisuuden toimintaedellytyksiin sotatilassa. Eihän se toimi Ukrainassakaan, vaan maa on käytännössä länsimaisen aseavun varassa. Jos taas on tarkoitus hankkia harmaassa vaiheessa, niin hankinnat pitäisi olla jo käynnissä - kv-tilanne on kiristynyt ja Euroopassa roihuaa suursota.
 
Miksi sillä kotimaisella ampumatarvikkeella ei ole yliampumislupaa?
Liittyy laukausmääriin ja siitä tulevaan varmennukseen a-tarvikkeen luotettavasta toimivuudesta lentoradalla ja maalissa.

Lisäys, Suomessa tehtävät panosmäärät ja ruutimäärät ovat todella pieniä vs ainakin aikaisempi Bulgarialainen tai Venäläinen tuotanto.
 
Back
Top