Ukraina on opettanut nimenomaan sen miten rajua tykistön ammuskulutus voi olla silloin kun molemmilta osapuolilta puuttuu hyökkäys- ja ratkaisukyky. Venäjä ampuu keskimäärin 20 k murkulaa / päivä ja Ukraina 3000 /päivä. USA:n koko 155mm tuotanto ei pysty paikkaamaan Ukrainan kulutusta, koska pitää omaakin huvennutta varastoa täydentää. Jenkkien tuotanto 155mm perusammuksille on nyt 14500 kranaattia kuukaudessa ja sitä yritetään kasvattaa 90 k/kk saakka.
https://www.defensenews.com/land/20...kraine-us-army-ramps-up-artillery-production/
Sodan mittasuhteet 1200 km pitkällä rintamalla ja totaalisessa sodassa ovat lyöneet kaikki asiantuntijat asevoimia myöten ällikälle lännessä. Vaikka emme tavoittele samaa sodankäyntitapaa, on mahdollista että meidät ajetaan siihen olosuhteiden ja hyökkääjän toimesta. Melkeinpä mikä muu maa tahansa olisi jo lopettanut hyökkäyssodankäynnin venäjän kokemilla tappioilla. Muu paitsi oman maan puolustaminen noilla menetyksillä ei olisi poliittisestikaan mahdollista kotimaassa, demokratioissa.
Täällä hetkellä maailma on sellaisessa muutoksessa, että edes huomisesta ei tiedä ja sitä pitää katsoa pitkäjänteisesti juuri niin. Paljonko 155mm vedettävä tykki maksoi ennen 2022 ja paljonko se maksaa sen jälkeen? Entä uudet sopimukset telatykeistä? Hinnat ovat nousseet valtavasti ja tuotanto ei pysy perässä. Jos meillä on 1300 km rajaa ryssän kanssa ja
varastoissa 400 kpl tykkejä, joihin on runsaasti ammuksia ja koulutettuja miehistöjä niin sellaisen heittäminen romukoppaan olisi mielipuolista. Edes GMLRS-raketit hankittavissa määrin eivät korvaa noita tykkejämme ja niiden ehkä satoja tuhansia ammuksia totaalisessa sodassa. HIMARS ei lopettanut sotaa, vaan antoi aloitteen. Paljonko niitä on ammuttu Ukrainassa? Satoja vai tuhansia?
Tykistöä ei pidä missään nimessä heittää pois nyt, jos sitä suinkin voidaan ylläpitää. Sille voi tulla vielä kipeästi tarvetta.
Jos meillä olisikin runsaasti ampumatarvikkeita, niin tätä keskustelua ei tarvitsisi käydä. Kuitenkin
aiemmassa keskustelussa (perustuen aselajilehteen vuodelta 2015) tuli silloisen tykistöntarkastajan suulla ilmi se ikävin asia: "Ensi vuosikymmenellä [2020-luvulla -toim. huom] vanhenee massamaisesti 122 mm:n aseiden ampumatarvikkeita -- vedettävän 122 H 1963 -haupitsikalustomme käyttöä pyritään jatkamaan vähintään 2020-luvun loppuun."
Kysymys kuuluukin, onko raudalla tulevaisuutta pelkästään siksi, että se on olemassa? Kaluston käytön jatkaminen olisi mahdollista hankkimalla lisää ampumatarvikkeita, mutta olisiko se järkevää rahankäyttöä? Esimerkiksi BMP-1:n ja T-72:n käytön jatkaminen olisi vaatinut merkittäviä rahallisia panostuksia (modernisointi), joten niitä ei koskaan tehty, vaan luovuttiin vanhasta ja siirryttiin länsivaunuihin (CV90, Leopard 2A4).
Tässä vaiheessa joku huomauttaa, että tykistöhän on vain tapa toimittaa rautaa tonttiin, samahan se on minkälaisesta putkesta se rauta on lähtöisin. Asia on toki niinkin, mutta asiassa on myös muita puolia:
1. Kaluston suorituskyky on tykkikalustoksi vaatimaton. Kantamaa on lyhyenpuoleisesti ja eikä pieneen neuvostokaliberiin saa moderneja erikoisampumatarvikkeita (maalinhakeutuvat tytärammukset, lentorataa korjaavat sytyttimet jne.).
2. Kalusto vaatii paljon henkilöstöä suhteessa suorituskykyynsä. Tämä hidastaa liikekannallepanoa, on ihan eri asia kutsua riviin 1 000 reserviläistä operoimaan modernia kalustoa kuin 10 000 reserviläistä operoimaan vanhoja tykkejä. Myös viroista on ainainen puute ja jokainen vanhan kaluston pariin sijoitettu kapiainen on pois jostakin muualta.
3. Kalusto vaatii muita varusteita liki samalla tavalla kuin tehokkaampikin tykkikalusto. Esim. viestivälineet, paikannuslaitteet ja tykinveturit. (Tästä on toki periaatteessa mahdollista säästää, esim. tyytymällä ottoajoneuvoihin, johtamalla yksikköä parikaapeliyhteyksillä ja mittaamalla tuliasemat perinteisin metodein...)
4. Kaluston taistelunkestävyys on vähintäänkin kyseenalainen. Lyhyt kantama pakottaa sijoittamaan tykit lähelle etulinjaa. Eikä vaarassa ole ainoastaan itse tykit, vaan myös niitä varten hankittu materiaali (tykinveturit, radiot, paikannuslaitteet...) ja tykkejä operoiva henkilöstö.
