Tykistö

[Rannari]

En nyt äkkiseltään usko yhden sodan heittävän perusasetelmaa päälaelleen. Luulisi nyt jokun sotilastiedustelussa oikeasti tienneen, että Venäjällä on korruptiota, että joidenkin aseiden suorituskykyä on liioiteltu ja että lihaa kuitenkin löytyy uhrattavaksi?

Piirustuspöydälle palaaminen on järkevää, jos joku työntää lisää rahaa. Nähtäväksi jää, tuleeko sitä riittävästi teräsjyrää vastaan konventionaalisin keinoin kamppailevieen paikallisprikaatien varustamiseksi vai onko tyytyminen vastaerikoisjoukkotoimintaan, liikenteenlaskentaan, miinasodankäyntiin ja tiedustelutiedon kerryttämiseen.

Kyllä paluu ensimmäisen maailmansodan menetelmiin on varmasti jossain määrin ollut yllätys. Meillä kurssin korjaamisessa voisi ( niin kuin on arveltu) olla kyse enemmänkin siitä että sittenkin ylläpidetään olemassa olevia kokoonpanoja uusien rakentamisen sijaan. Terävään kärkeen vaikutus lienee vähäisempi. Otsakkeen aihe on se mielenkiintoisin muuttuja. Aika näyttää miten käy.

 

[Ohjus-tiedustelija]

Sen verran realiteettipalautusta, että Venäjän hyökkäyskiilat ovat Dniprolla. Jos tuollainen eteneminen tapahtuisi esim. Oulun korkeudella, niin Suomi katkeaisi... Toisekseen nykyinen sota on nykyinen sota. Jos Venäjä hyökkäisi tänne 3 vuoden kuluttua, saattaisi moni asia olla samalla tavalla kuin nyt Ukrainassa. Jos taas hyökkäys tulisi 30 vuoden kuluttua, saattaisi moni asia olla hyvin eri tavalla kuin nyt Ukrainassa.

En muista kirjoittaneeni, etteikö kakkosporrasta tarvittaisi. Mutta siitä voi sitten olla montaa mieltä, miltä sen kakkosportaan pitäisi näyttää... Henkilökohtaisesti en ole vakuuttunut, että kakkosporras pitäisi rakentaa käyttäen mallina Jalkaväkiprikaati 80:tä eikä ole puolustusvoimatkaan, kun katsoo perustamisluetteloista yliviivattuja joukkoja. Kakkosporras voi olla olemassa ilmankin, että jokaiselle pataljoonalle on osoittaa 18 D-30:n patteristo, vai kuinka?

Ne ovat siellä pääasiassa sen takia että täyttä LKP ei Ukrainassa julistettu (2-porras puuttui alussa kokonaan erityisesti muualta kuin separatisti alueiden rajoilta) ja erityisesti etelässä puolustuksesta vastaavaa upseerikuntaa oli ostettu = jälki oli sitten sen mukaista kunnes nämä puutteet saatiin edes jollain tavalla kuntoon. Kiovaan suunnannut sodan ratkaisuksi suunniteltu 1-portaan hyökkäyskiila maahanlaskuineen käytännössä tuhottiin ja perääntyi takaisin lähtöpisteeseen rajan taakse, sen pysäyttämiseen osallistui jo todella hätäisesti kasattuja ns. 2-portaan joukkoja jotka olivat valovuoden jäljessä sitä mitä meillä olisi 2-portaana oman 1-portaan tueksi heittää kunhan se LKP vaan julistetaan ajoissa ja aseet löytyy varastosta. Hyökkäykseen valmistautunut separatisti alueiden rintama ei ymmärtääkseni liikahtanut yhtään mihinkään.

Jostainhan sitä osviittaa on kaivettava minkä mukaan omaa suorituskykyä pidetään yllä/muokataan, ryssän "armata propaganda" ei ainakaan vastannut lähellekkään realismia. Mistä muualta sitä pitäisi kaivaa kuin elävästä esimerkistä nyt Ukrainassa? Kuten edellisessä postauksessa totesin, yli 10v. päähän visioiminen on erityisesti tässä tilanteessa on aika turhaa. Mikään ei viittaa siihen että ryssä etenisi tällä vuosikymmenellä entistä teknologisemman iskukyvyn suuntaan vaan aivan päinvastoin -> laajalla rintamalla teknologia sukeltaa ja sitä paikataan heikomman suorituskyvyn bulkkimassalla. Tottakai tällaiset nopeasti ilmaantuneet drone kyvyt kannattaa ottaa huomioon, mutta kuten tästäkin jo totesin, sekin on osoittaunut uhaksi enemmän arvokkaiden pistemaalien (vähä määräisempi 155mm kalusto) tuhoamisessa kuin laajempien maalien (perinteiset patteristot).

Meidän 2-porrasta on supistettu juurikin ryssän "armata propagandan" perusteella, toki sen juuret on peräisin kehittyneempien länsiaseiden sodista itäaseita vastaan aikaisemmista sodista. Onneksi siinä on edetty hyvin konservatiivisesti muuhun Euroopaan nähden, koska rysyn kyvyt tuolla saralla osoittautuivat pääsääntöisesti kuplaksi.

Loppujen lopuksi JvPr80 kokoonpanot on vaan purettu pienemmiksi kokoonpanoiksi kaluston säilyessä kutakuinkin samana kuin ennenkin, minulla ei riitä kyvyt arvioimaan millaiset kokoopanot ovat ideaaleja johdettavuuden yms. kannalta. Määrät on toki samalla vähentyneet, mutta kappas vaan silläkin saralla on saatettu ottaa jo taka-askelia kun totuus "armata propagandasta" paljastui tämän sodan myötä -> laitoin linkkiä tuonne "kranaatinheittimistö" vitjaan kuinka SA-joukkojen 120mm putkimäärä oli yllättäen noussut tälle vuodelle 124kpl, joka todennäköisesti tarkoittaa uusien/vanhojen joukkojen takaisin tuomista paikallisjoukkojen SA-vahvuuteen. Käytännössä 13 uutta jv pataljoonan KrhK (9heitintä/komp.) tai 20 uutta TorK (6heitintä).

Tällä hetkellä on todellakin paikallaan että sitä epäsuoraa löytyy mieluummin yli tarpeen kuin liian vähän. En ihan ymmärrä miksi 122mm kohtalosta pitäisi päättää juuri nyt -> ainut syy sille voisi olla joku megaluokan peliliike jossa liki koko arsenaali luovutetaan Ukrainaan ja nyt täytyy heti päättää mitä ostetaan korvausrahalla tilalle.

 

[Rannari]

Olen tehnyt puolet reserviläisurastani rannikkojääkärihommien jälkeen Merivoimien sa-vahvuuteen kuuluneessa torjuntapataljoonassa. Sehän oli juuri Bakhmutin olosuhteisiin passeli kokoonpano: kahdennetut johtajat ja paljon kaikkea. Huoltoakin oli vahvistettu jotta ajoittaiset eristyksiin joutumiset eivät ole välittömäksi kuolemaksi.

Koko joukkotyyppi lienee jo historiaa mutta alueellisten joukkojen kokoonpanoissa on vähän samoja kaikuja. Kokoonpanoihin on tietenkin syytä saada ajanmukaista twistiä mutta ei nuo reliikit ihan hakoteillä ole tai olleet. Oma näkemykseni on etteivät pelkät raskaat krh:t riitä joukon epäsuoraksi tulitueksi.

 

[Huhta]

Olen tehnyt puolet reserviläisurastani rannikkojääkärihommien jälkeen Merivoimien sa-vahvuuteen kuuluneessa torjuntapataljoonassa. Sehän oli juuri Bakhmutin olosuhteisiin passeli kokoonpano: kahdennetut johtajat ja paljon kaikkea. Huoltoakin oli vahvistettu jotta ajoittaiset eristyksiin joutumiset eivät ole välittömäksi kuolemaksi.

Koko joukkotyyppi lienee jo historiaa mutta alueellisten joukkojen kokoonpanoissa on vähän samoja kaikuja. Kokoonpanoihin on tietenkin syytä saada ajanmukaista twistiä mutta ei nuo reliikit ihan hakoteillä ole tai olleet. Oma näkemykseni on etteivät pelkät raskaat krh:t riitä joukon epäsuoraksi tulitueksi.

Ukrainan rannikolla, Mariupolissa, sikäläinen torjuntapataljoona löysi itsensä terästehtaan väestönsuojista. Toivottavasti teillä olisi mennyt paremmin...

 

[Rannari]

Ukrainan rannikolla, Mariupolissa, sikäläinen torjuntapataljoona löysi itsensä terästehtaan väestönsuojista. Toivottavasti teillä olisi mennyt paremmin...

Joukon vastuualue huomioiden Suomella olisi ollut siinä kohdin melkoisesti muitakin murheita. Vaikea kuvitella meikäläistä pataljoonakokoonpanoa tms. joka olisi yksin siellä selvinnyt. Ei mopolla mahdottomia.

 

[Ohjus-tiedustelija]

En nyt äkkiseltään usko yhden sodan heittävän perusasetelmaa päälaelleen. Luulisi nyt jokun sotilastiedustelussa oikeasti tienneen, että Venäjällä on korruptiota, että joidenkin aseiden suorituskykyä on liioiteltu ja että lihaa kuitenkin löytyy uhrattavaksi?

Piirustuspöydälle palaaminen on järkevää, jos joku työntää lisää rahaa. Nähtäväksi jää, tuleeko sitä riittävästi teräsjyrää vastaan konventionaalisin keinoin kamppailevieen paikallisprikaatien varustamiseksi vai onko tyytyminen vastaerikoisjoukkotoimintaan, liikenteenlaskentaan, miinasodankäyntiin ja tiedustelutiedon kerryttämiseen.

No kyllähän silloin kun totuus rysyn suorituskyvystä alkoi paljastumaan niin julkisuudessa oltiin noita jenkkien eläköityneitä Naton eurooppajoukkojen ex komentajia myöten aivan klapilla päähän lyötyinä julkisuudessa. Mielestäni kertoo asiasta jotain...

Mielestäni esität tuossa nyt juurikin kaksi äärilaitaa, kun tätä isoa tst-tapa uudistusta aikanaan esiteltiin, niin siellä oli tarkoitus perustaa uusia alueellisia joukkoja koko kirjolla tuolta väliltä, ei joko tai.
Siellä oli perinteiseen jäykkään torjuntaan itselle edullisessa maastonkohdassa kykeneviä maahankaivautuvia tst-osastoja valmislinnoitteineen ja sitten toisaalta kevyitä selustassa/sivustassa pehmeisiin kohtiin iskeviä mahdollisemman liikkuvia kokoonpanoja jne. Itsestään selvää että toisella on vahva epäsuora tykistöineen (pidettävässä maastonkohdassa tueksi tulee painopisteessä varmasti myös ylijohdon tykistö jne) ja toisella max. jotain kevyitä heittimiä. Tuollainen kuvaamasi kaikkein kevyin toiminta taisi vielä silloin olla puhtaasti paikallispuolustuksen heiniä -> nythän alueelliset joukot lakkautetaan ja joukot jaetaan osin operatiivisille ja suurin osa vissiin paikallisjoukko nimityksen alle.

Minä mielsin jo silloin että siellä on paljon sellaisia joukkoja joiden tehtävä on nimenomaan kuluttaa/sitoa hyökkäävää vihollista, mielestäni ihan mainittiin että perinteisen puolustus/viivytys toiminnan lisäksi suositaan toimintatapaa jossa riittävän paineen alla vaan siirrytään sivuun hyökkäys uralta ja jatketaan toimintaa sieltä / tai aloitetaan toiminta vasta kun terävin kärki on mennyt jo ohi. Eli täydellinen esimerkki siitä miten sitä Kiovaan tunkenutta kymmenien km pituista possujunaa vastaan olisi pitänyt toimia koko matkalta. Ukrainassa maasto ei vaan millään muotoa tuota suosinut, eikä sellaisia joukkoja ollut oikein sillä hetkellä olemassa, valmiista/koulutetusta suunnitelmasta puhumattakaan. Maalihan olisi ollut paikoilleen jämähtäneenä aivan poikkeuksellisen lihava, ihan 122h kalustollekin mutta kun sellaisia ei ollut kantamalla edellä mainituista syistä.

Kaikkien 2-portaan joukkojen ei siis todellakaan tarvi kamppailla ns. viimeiseen mieheen sen teräsjyrän kärjen edessä, hyökkääjän suunnatessa pääuria tavoitteeseen jää sivustoihin paljon tyhjää (kuten Kiovan possujunan tapauksessa), Suomalainen maasto erityisesti suosii tällaisten alueiden hyödyntämistä. Tällaista toimintatapaahan on perinteisesti pidetty sissikomp. tyylisten joukkojen heininä, mikään ei mielestäni estä saman idean käyttöä raskaammillakin kokoonpanoilla jv-pataljoona tasolle asti epäsuorineen, kunhan hajurakoa hyökkääjän hallitsemalle pääuralle otetaan km luokkaan raskaamman kaluston suhteen ja oma toiminta suojataan miinoittamalla sinne suuntautuvat urat huolella.

Aikoinaan kun tätä samaa asiaa foorumilla puitiin niin vihollisen tst-hekothan putsasi lämpökameroineen heti kaikki tienvarret ja metsästi joukot kuusen persiistä viimeistään spetnatzien kanssa, maataistelukoneet tuhosi parikaapeli patteristot ensimmäisen tulenavauksen jälkeen jne.... No miten nyt sitten Ukrainassa tämäkin kyvykkyys loistanut... lähinnä raketteja ammutaan roikkona epäsuorana omalta puolelta hehtaariluokan maaliin ja kuperkeikka ukot putsaa juoksuhautoja jalkaväkenä Eli torpattiin toimintatapa täysin sellaisen uhan perusteella joka ei nyt sitten käytännössä toimi Ukrainassa (edes sille otollisessa maastossa) alkuunkaan miten piti

 

[Ohjus-tiedustelija]

Ukrainan rannikolla, Mariupolissa, sikäläinen torjuntapataljoona löysi itsensä terästehtaan väestönsuojista. Toivottavasti teillä olisi mennyt paremmin...

Kyllähän sotiminen aina riskejä sisältää, kusinen paikka se olisi jäädä jonnekkin Kotkaan tai Haminaan valtatien ja rannikon väliin jumiin jos hyökkääjän päävoima painaa siitä pks kohti. Ukrainassa kyllä ryssittiinkin se rantamaan puolustus kokonaisuutena alussa ihan täysin
Mitä itse tuossa ylempänä esitin niin kun maastoa on käytettävissä paljon laajemmin eikä se rajaudu mihinkään mereen esim. 6- ja 7-teiden (pääurien) välissä, niin syvyyteen/sivustoille jääminen/jättäytyminen ei ole ollenkaan niin paha paikka. Tarpeeksi kun on metsämaastoista lääniä ympärillä niin ei edes huoltoa vihollinen pysty välttämättä blokkaamaan ellei ota valtavia maa-alueita satoinen tienpätkineen/peltotilkkuineen haltuun ja se vaatii sitten käsipareja. Ja kun käsiparit levitetään tarpeeksi laajalle alueelle, niin vitja ohenee jolloin siitä on helppo painaa läpikin.

 

[Ohjus-tiedustelija]

Kyllä paluu ensimmäisen maailmansodan menetelmiin on varmasti jossain määrin ollut yllätys. Meillä kurssin korjaamisessa voisi ( niin kuin on arveltu) olla kyse enemmänkin siitä että sittenkin ylläpidetään olemassa olevia kokoonpanoja uusien rakentamisen sijaan. Terävään kärkeen vaikutus lienee vähäisempi. Otsakkeen aihe on se mielenkiintoisin muuttuja. Aika näyttää miten käy.

Juu.
Se onkin mielenkiintoista kuinka paljon tämä vaikuttaa meillä koulutukseen kaivautumisessa/linnoittamisessa. Sehän piti tavallaan olla vähän menneen talven lumia kun on termobaariset mitkä tuhoaa luokkaa kaiken. Eihän nekään nyt ole niin ratkaiseviksi osoittautuneet/määrät vissiin aika ohuita, lähinnä asutuskeskuksista näkynyt materiaalia, viheliäs kapistus toki tuollainen TOS.

Perinteinen tykistö noissa peltojen reijittämisessä ei ole kyllä enää saannut sitä tulijyrää aikaiseksi asemien murskaamiseksi mikä piti olla Venäjän ylivoimainen vahvuus. Asutuskeskukset kyllä mennyt perinteen mukaan sileäksi jos niissä alettu sotimaan. Aika surkeissa kaivannoissa tuolla molemmin puolin vaan sitkistellään paikoillaan.

 

[Mäksä]

Aikoinaan kun tätä samaa asiaa foorumilla puitiin niin vihollisen tst-hekothan putsasi lämpökameroineen heti kaikki tienvarret ja metsästi joukot kuusen persiistä viimeistään spetnatzien kanssa, maataistelukoneet tuhosi parikaapeli patteristot ensimmäisen tulenavauksen jälkeen jne.... No miten nyt sitten Ukrainassa tämäkin kyvykkyys loistanut... lähinnä raketteja ammutaan roikkona epäsuorana omalta puolelta hehtaariluokan maaliin ja kuperkeikka ukot putsaa juoksuhautoja jalkaväkenä Eli torpattiin toimintatapa täysin sellaisen uhan perusteella joka ei nyt sitten käytännössä toimi Ukrainassa (edes sille otollisessa maastossa) alkuunkaan miten piti

Tässä kohtaa on paha ottaa oppia Ukrainasta, ilman massiivisia kalustohankintoja. Ukrainalla on Euroopan tihein ilmatorjunta, meidän kenttäarmeijalla ei käytännössä ole lainkaan ilmapuolustusta kovimman kärjen ulkopuolella. Joku kämänen Stinger tai Sergei ja niitäkin aivan liian vähän. Lennokin torjuntaan ei mitään.

 

[Ohjus-tiedustelija]

Tässä kohtaa on paha ottaa oppia Ukrainasta, ilman massiivisia kalustohankintoja. Ukrainalla on Euroopan tihein ilmatorjunta, meidän kenttäarmeijalla ei käytännössä ole lainkaan ilmapuolustusta kovimman kärjen ulkopuolella. Joku kämänen Stinger tai Sergei ja niitäkin aivan liian vähän. Lennokin torjuntaan ei mitään.

Eli kaikki ne 122H63:set luiskaan jos ei ole antaa niille stingereitä heti LKP:ssa suojaksi? Miten muutos 155mm kaliberiin 2-portaassa auttaa niiden ilmasuojaan?
Paljonko Ukrainalla oli stingereitä heti alussa? Tuhoutuiko puolustus/tykistö niiden puutteeseen? Rysyjen tst-hekojen ja Su-25 lentely syvyydessä/pinnoissa loppui juurikin silloin kun stingerit saatiin etuportaassa käyttöön ja tappiota alkoi tulla about päivittäin, ymmärteekseni vielä ihan vapaalla metsästyksellä -> en nähnyt viitteitä tuossa matalatorjunnassa minkäänlaisesta jaetusta tilannekuvasta mikä meillä ihan peruskauraa.

Ukrainaan virtasi massiivisesti juurikin kevyttä pst- ja it-ohjus kalustoa heti ensipäivistä alkaen, meille Naton jäsenenä ei? Yhtään liittouman hävittäjääkään ei varmaan ilmesty taivalle täällä omien lisäksi jotka edustaa kuitenkin terävintä kärkeä toisinkuin Ukrainassa...

 

[Mäksä]

Eli kaikki ne 122H63:set luiskaan jos ei ole antaa niille stingereitä heti LKP:ssa suojaksi? Miten muutos 155mm kaliberiin 2-portaassa auttaa niiden ilmasuojaan?
Paljonko Ukrainalla oli stingereitä heti alussa? Tuhoutuiko puolustus/tykistö niiden puutteeseen? Rysyjen tst-hekojen ja Su-25 lentely syvyydessä/pinnoissa loppui juurikin silloin kun stingerit saatiin etuportaassa käyttöön ja tappiota alkoi tulla about päivittäin, ymmärteekseni vielä ihan vapaalla metsästyksellä -> en nähnyt viitteitä tuossa matalatorjunnassa minkäänlaisesta jaetusta tilannekuvasta mikä meillä ihan peruskauraa.

Ukrainaan virtasi massiivisesti juurikin kevyttä pst- ja it-ohjus kalustoa heti ensipäivistä alkaen, meille Naton jäsenenä ei? Yhtään liittouman hävittäjääkään ei varmaan ilmesty taivalle täällä omien lisäksi jotka edustaa kuitenkin terävintä kärkeä toisinkuin Ukrainassa...

Vedät aivan liian kauaskantoisia johtopäätöksiä kommentistani. En kannata 122mm kalustosta luopumista.

Ryssät lensi pinnassa Ukrainan S-300, Buk, Tor ja Osa kaluston takia. Suomen joukkoja pommittaessa mikään ei pakota niitä pintaan Stingerin kantamalle, koska meillä on aivan liian vähän Grotale ja NASAMS pattereita.

 

[KymJP2K]

Vedät aivan liian kauaskantoisia johtopäätöksiä kommentistani. En kannata 122mm kalustosta luopumista.

Ryssät lensi pinnassa Ukrainan S-300, Buk, Tor ja Osa kaluston takia. Suomen joukkoja pommittaessa mikään ei pakota niitä pintaan Stingerin kantamalle, koska meillä on aivan liian vähän Grotale ja NASAMS pattereita.

Kiinalaisten Suhoi testien jälkimainingeissa venäläinen kalusto vaikuttaisi olevan pysyvästi maanpinnassa heti rajan jälkeen. 5:1 vaihtosuhteella suomen 60 hornettia kääntää 300 naapurin konetta tonttiin ja f35en saapuessa meno paranee. Sitten on vielä ne ruotsalaiset ja ehkä amerikkalaisetkin.

Nato suomessa on pysyvä ilmaylivoima jos kiina ei ole sodan osapuolena.

 

[Mölkky]

Tässä kohtaa on paha ottaa oppia Ukrainasta, ilman massiivisia kalustohankintoja. Ukrainalla on Euroopan tihein ilmatorjunta, meidän kenttäarmeijalla ei käytännössä ole lainkaan ilmapuolustusta kovimman kärjen ulkopuolella. Joku kämänen Stinger tai Sergei ja niitäkin aivan liian vähän. Lennokin torjuntaan ei mitään.

Meillä on varsin hyvä ilmapuolustus, vielä joitain vuosia se kantaa salaista koodinimeä Hornet. Sen jälkeen uusi salainen kutsumanimi on F-35. Ei lennä ryssän koneet Suomen taivaalla kovin pitkään, jos tänne eksyvät. Ohjus ja dronetorjunta on sitten toinen juttu, onneksi siihen on jumalan nyrkiksikin kutsuttu Sergei No vakavasti siinä on kyllä puute. Hyvä kuitenkin muistaa, että ohjuksen taisteluteho vastaa vain lentopommia, ei niillä prikaateja matalaksi pyyhitä.

 

[Shadowmon]

Meillä on varsin hyvä ilmapuolustus, vielä joitain vuosia se kantaa salaista koodinimeä Hornet. Sen jälkeen uusi salainen kutsumanimi on F-35. Ei lennä ryssän koneet Suomen taivaalla kovin pitkään, jos tänne eksyvät. Ohjus ja dronetorjunta on sitten toinen juttu, onneksi siihen on jumalan nyrkiksikin kutsuttu Sergei No vakavasti siinä on kyllä puute. Hyvä kuitenkin muistaa, että ohjuksen taisteluteho vastaa vain lentopommia, ei niillä prikaateja matalaksi pyyhitä.

F-35 hoitelee Suomen ilmapuolustusta toivottavasti sangen nopealla aikataululla. Eli kunhan sinne NATO:on päästään. Sitten täytyy pistää foorumilla laskelmia uusiksi.

 

[Ohjus-tiedustelija]

Vedät aivan liian kauaskantoisia johtopäätöksiä kommentistani. En kannata 122mm kalustosta luopumista.

Ryssät lensi pinnassa Ukrainan S-300, Buk, Tor ja Osa kaluston takia. Suomen joukkoja pommittaessa mikään ei pakota niitä pintaan Stingerin kantamalle, koska meillä on aivan liian vähän Grotale ja NASAMS pattereita.

122H63 korvaamisesta tämä koko keskustelu kuitenkin lähti liikkeelle.
Oikeastaan minulla oli tässä ideana alunperin se, että kun aletaan katsomaan jostain kataloogeista/propagandasta eri asejärjestelmien suorituskykyjä, erityisesti ryssien tapauksessa (vihonviimeisenä virheenä peilaus läntisiin vastaaviin) ja sen mukaan tehdään johtopäätöksiä mikä "vasta asejärjestelmä" on meillä vanhentunut ja sitä myötä koko joukko joka sitä käyttää, niin mennään pahasti metsään. Ukraina jos mikä on tämän nyt käytännössä todistanut. Siellä on ollut paikoin todella isoja puutteita alkutaipaleella ja osittain edelleen. Silti onnistuivat alun torjunnassa esim Kiovan suunnalla ja pitävät puolensa edelleen hyvinkin kyseenalaisella osaamisella/kalustolla laajalla rintamalla. Tilanne ei todellakaan ole meillä niin heikko kalustollisesti, osaamisesta ja organisoinnista puhumattakaan, heikoin lenkki voi sitä vastoin löytyä juurikin viimevuosina pudonneesta SA-vahvuudesta, Ukrainalla on rivissä tätä nykyä huomattavan merkittävä määrä erilaisia prikaateja (määrävahvuudet toki iso?), meiltä ei löydy lähelleekkään vastaavaa määrää SA-perustusluettelosta ja rajaa karkeasta saman verran kuin Ukrainallakin ryssän kanssa

 

[Rannari]

Yliluutnantti Jaakko Lampisen Pro gradu viime vuodelta:

KENTTÄTYKISTÖN MATERIAALISEN SOTAVALMIUDEN KEHITTÄMINEN NEUVOSTOKALUSTOLLA VUOSINA 1959–1970

monenmoista nippelitietoa tarjolla

 

[BallistinenNahjus]

Miksi sillä kotimaisella ampumatarvikkeella ei ole yliampumislupaa?

Tykistöstä en niinkään osaa sanoa, mutta heittimillä on monta potentiaalista syytä miksi tuli voi jäädä lyhyeksi.
- laskija ’laskee’ koron väärin.
- suuntaaja asettaa väärän koron.
- vakautuslaukauksessa vastin painuu yllättävästi.
- lisäruutipussi tippuu, tai niitä on muuten vaan väärä määrä.

Itse olin tuliasemassa ammunnoissa, joissa ammuttiin kevyen heittimen vanhoja tehokranaatteja.
Niille ei ollut enää sopivaa laskijan tikkua, vaan piti käyttää korjaustaulukkoa.
Laskija ei sitä käyttänyt, ja tulenjohtajan viesti oli ”tähystämätön”. Murkulat jäivät ”hivenen” lyhyeksi.
Pahkiksella oli vakiopaikat, ja kantiksilla oli lunttilapussa oikeat arvot.
Sekin jätti huomioimatta että kranu on eri.
Sinänsä mieleenpainuva kokemus, kun kantapirut juoksivat hetken aikaa enemmän kuin me varusmiehet.

Samalla keikalla ammuttiin raskaan savukranaatit jostain syystä pitkäksi jäätyneeseen lampeen.
Tähystämätön oli sekin setti. Keskimäärin sopivasti pituutta kuitenkin.

Sivusuunta on helpompi varmistaa rajoittimilla, ettei voi suunnata sivuille.
Tämäkin rajoitus yliampumisesta koskee vain rauhan aikaa.

Tn. taas vanhentunutta soopaa taas… mitä sitä tyyliään muuttamaan.

 

[Mölkky]

Olen tätä samaa jankuttanut täällä kyllästymiseen asti ja siksi lopettanut koko asiasta kommentoinnin. Tässä sama asia kaverilta, eiku toverilta. Auttaisiko kertojan leveämmät hartiat asian sisäistämisessä, toivoa ainakin voi.

https://twitter.com/x/status/1632455585734983681

 

[Kustaanmiekka]

Mielenkiintoinen tiivistelmä "voi tykki" 130 K 54:sta ja sen historiasta Suomen PV:ssä.

Satunnaista sotilashistoriaa

130 K 54 on neuvostoliittolainen 130 millimetrin raskas kenttäkanuuna. Niitä ostettiin Suomeenkin ulkopoliittisista, turvallisuuspoliittisista ja työllistämispoliittisista syistä 1960-luvulta alkaen.​

 

[fulcrum]

Yliluutnantti Jaakko Lampisen Pro gradu viime vuodelta:

KENTTÄTYKISTÖN MATERIAALISEN SOTAVALMIUDEN KEHITTÄMINEN NEUVOSTOKALUSTOLLA VUOSINA 1959–1970

monenmoista nippelitietoa tarjolla

Gradun kirjoittaja olisi voinut pyytää jotain kaveriaan toimittamaan tekstin. Mutta hyvää nippelitietoa tosiaan.
-kiintoisaa että meille tarjottiin M-47:aa, jota ei edes paljoa valmistettu (alle 100?)
-D-30 lukon laatuongelmat mainittu, ei taidettu kertoa miten ne ratkesi? Vissiin jotenkin kun sitä tilattiin pian lisää ja paljon jälkeenkin päin.
-122mm vs 152mm -debattiin lisää löpöä, kun tutkimus kertoi kuusituumaisen olevan tehokkaampi panssaroituja ajoneuvoja vastaan. Hämmästelen hiukan "tykistön kevenemistä" neuvostohankintojen myötä - eikö niillä kuitenkin korvattu paljon vanhempaa, pienikalipeerista haupitsikalustoa? 2000-luvullahan näin kyllä kävikin kun sadat 152-milliset päätyivät sulattoon.