Tykistö

Jukkis kirjoitti:
Raketinheittimien osuutta kokonaisuudessa voidaan myös lisätä. Pyöräalustaisia yhden tai kaksi MLRS-kasettia ottavia järjestelmiä löytyy maailmalta useita. Raketteja voidaan hankkia älykkäämpiä ja tyhmempiä eri tarkoituksiin. Lisäksi kranaatinheittimistön kehittämistä kannattaa tutkia. Joku 120mm vasilek-tyyppinen "heitin-haupitsi" voisi parantaa raskaiden heittimien asematoiminnan nopeutta ja sitä kautta selviytymiskykyä vihollisen vastatykistön kantamallakin. NEMOn rakenteita soveltaen saataisiin pidemmän putken mukanaan tuoma kantamalisäkin avuksi. MRSI vaatisi tietokoneistettua suuntausta, joten se varmaan kannattaisi jättää huoltointensiivisyytensä vuoksi ajoneuvoasenteisten aseiden jutuksi.
Klikkaa laajentaaksesi...
Mutu-tuntumalta en ainakaan nostaisi raketinheittimien määrää, niiden osuus paperilla tuntuu ihan sopivalta sekin, käytöstä en osaa sanoa. Kun tarvitaan paljon vaikutusta kohteeseen, suhteellisen pieni määrä niitä riittää alkuylläkköön, sen jälkeen vihollinen joko kärsii tai hajautuu ja piiloutuu, ja haupitsit hoitavatkin tulen ylläpidon paremmin. Raketinheittimillä lähinnä reagoidaan jos vihollisia tulee esiin porukall yms, tai sitten käytetään viisaampaa tulta johon ei määrää tarvita samalla tapaa.

Heitin-haupitseista en tiedä mitään. Mutu-tuntumalta heitän siihen kuitenkin, että vedettävät/kannettavat pidettäisiin perinteisinä, mutta halvempi versio Nemo:sta olisi kyllä erinomainen lisä ajoneuvoihin, vaikka siitä puuttuisi MRSI. Vedettävien/kannettavien heitinten etuna on juuri se yksinkertaisuus, muuten niiden tilalla käytettäisiin jalkaväkitykkejä. Toki heitin-haupitsi on vielä niistä kevyempi, enkä voi muutenkaan väittää tästä tietäväni liikoja. Onko niitä muualla käytössä kuin entisessä itäblokin maissa?
Jukkis kirjoitti:
Tärkeintä kuitenkin on, että häviävää tulivoimaa korvataan merkityksellisessä määrin. Missä muodossa korvaava tulivoima tulee ei ole ihan niin iso juttu.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ihan totta.
 
Mäksä kirjoitti:
Tulikomentoja-lehdessä viime vuoden aikana julkaistun artikkelisarjan K9 panssarihaupitsien käytöstä mukaan ne eivät tule minkään prikaatin kalustoksi. Moukarit pidetään ylijohdon tykistönä 24 tykkisinä patteristoina. Kahdeksan tykin patteri on ampuva yksikkö.

Patterien kouluttaminen Niinisalossa ei olisi kuitenkaan kätännöllistä, sillä patterin organisaatioon kuuluu MTLB kalustolla kulkevat suojausjoukkueet. Niinisalossa ei ole MTLB kalustoa ollut, mutta eipä taida KarPR:ssakaan niitä olla.
Klikkaa laajentaaksesi...
Karjalan Prikaatin vastaavat tuliasemaryhmät liikkuvat XA-kalustolla.

En näe sinänsä estettä miksei K9 voisi kouluttaa Nipassakin. Mulle ei tule Tulikomentoja-lehteä mutta hyvä jos on julkisesti vahvistettu ettei ne ole tulleet orgaanisesti mihinkään joukkoon. Kaikki koulutusjärjestelyt ovat viitanneet että ovat tulleet ylijohdon alle ja toisaalta myös siihen että esim Mekanisoitujen taisteluosastojen tykkikalusto ei ole muuttunut vaan on edelleen 122PSH74.
 
Viimeksi muokattu:
Jukkis kirjoitti:
Raketinheittimien osuutta kokonaisuudessa voidaan myös lisätä. Pyöräalustaisia yhden tai kaksi MLRS-kasettia ottavia järjestelmiä löytyy maailmalta useita. Raketteja voidaan hankkia älykkäämpiä ja tyhmempiä eri tarkoituksiin. Lisäksi kranaatinheittimistön kehittämistä kannattaa tutkia. Joku 120mm vasilek-tyyppinen "heitin-haupitsi" voisi parantaa raskaiden heittimien asematoiminnan nopeutta ja sitä kautta selviytymiskykyä vihollisen vastatykistön kantamallakin. NEMOn rakenteita soveltaen saataisiin pidemmän putken mukanaan tuoma kantamalisäkin avuksi. MRSI vaatisi tietokoneistettua suuntausta, joten se varmaan kannattaisi jättää huoltointensiivisyytensä vuoksi ajoneuvoasenteisten aseiden jutuksi.

Tärkeintä kuitenkin on, että häviävää tulivoimaa korvataan merkityksellisessä määrin. Missä muodossa korvaava tulivoima tulee ei ole ihan niin iso juttu.
Klikkaa laajentaaksesi...

Entä ampumatarviketäydennykset? Lännessähän ei ole oikein muuta kuin GMLRS, vaikka Itä-Euroopassa/Israelissa/Koreassa valmistetaan myös tyhmää ampumatarviketta ja muissakin kalibereissa. Lisäksi kuorma-ammuksiin suhtautuminen on ollut negatiivista, mikä jatkuessaan vähentää raketinheittimien käyttöarvoa, jos niitä ei meillekään voida ostaa.

Mutta... entäs tämä korealaisten 70 mm raketinheitin? Järjestelmä ampuu samaa Hydra-rakettia kuin länsimaisissa taisteluhelikoptereissa yleisesti käytetään, ja isommalla määrällä pieniä raketteja voisi pyrkiä korvaamaan kuorma-ammusten puutetta. Kantama jää lyhyeksi (8 km), mutta jos raketinheitin on nimenomaan hyökkäysase, niin ehkä se kuitenkin riittäisi?

globalmilitaryreview.blogspot.com

South Korean 70 mm (2.75 in) Multiple Rocket System

South Korea's Hanwha Corporation has indigenously developed 70 mm (2.75 in) MRS(Multiple Rocket System) for the Republic of Korea's armed f...
globalmilitaryreview.blogspot.com globalmilitaryreview.blogspot.com
 
Tosin ehkä tuo yläpuolinen järjestelmä menee liikaa kranaatinheittimistön territoriolle. Raskaampien rakettien, kuten 122 mm, tehokkuutta voidaan myös parantaa herätesytyttimillä, millä saavutetaan kenties parempi kustannustehokkuus kuin ampumalla pieniä tuhnuja iskusytyttimillä.
 
Huhta kirjoitti:
Entä ampumatarviketäydennykset? Lännessähän ei ole oikein muuta kuin GMLRS, vaikka Itä-Euroopassa/Israelissa/Koreassa valmistetaan myös tyhmää ampumatarviketta ja muissakin kalibereissa. Lisäksi kuorma-ammuksiin suhtautuminen on ollut negatiivista, mikä jatkuessaan vähentää raketinheittimien käyttöarvoa, jos niitä ei meillekään voida ostaa.

Mutta... entäs tämä korealaisten 70 mm raketinheitin? Järjestelmä ampuu samaa Hydra-rakettia kuin länsimaisissa taisteluhelikoptereissa yleisesti käytetään, ja isommalla määrällä pieniä raketteja voisi pyrkiä korvaamaan kuorma-ammusten puutetta. Kantama jää lyhyeksi (8 km), mutta jos raketinheitin on nimenomaan hyökkäysase, niin ehkä se kuitenkin riittäisi?

globalmilitaryreview.blogspot.com

South Korean 70 mm (2.75 in) Multiple Rocket System

South Korea's Hanwha Corporation has indigenously developed 70 mm (2.75 in) MRS(Multiple Rocket System) for the Republic of Korea's armed f...
globalmilitaryreview.blogspot.com globalmilitaryreview.blogspot.com
Klikkaa laajentaaksesi...
Puola-Tsekki-Bulgaria-akselilta löytyy jotain, mitä varmasti tilaamalla saa myös MLRS-kasettiin pakattuna. Saksasta on tulossa JFSM. GLSDB on nimellisesti länsinaapurin tuote (vaikka itse valmistavatkin vain moottorin ja pommin yhdistävän välikappaleen). Eikä se GMLRS:n ampumismahdollisuus pyörälavettisiltakaan huono homma olisi.

Lännestä saa siis kaikenlaista, jos tilaa ja maksaa. Olemassaolevat varastot ovat toki varsin nirkoiset, mutta niinhän nuo ovat osoittautuneet olevan 155mm putkitykistön ammuttavan kohdalla myös.
 
Eiköhän 122:t korvattanee aikanaan Nemolla ja pyöräalustaisella 155:lla. Tuskinpa tulee enää uusia vedettäviä, vanhat hillotaan kyllä. Meillä on edelleen ammustuotantokykyä niille tiukkaa paikkaa varten, varastoon tuskin tehdään enää uutta murkulaa 122:lle. Nemo ja vastaavat tulevat ilmeisesti olemaan NATO- joukkojen lähitulituki jatkossa. Nemo on jenkkien arvioinnissa ja kaipa tuosta lähiaikoina jotain kuuluu.
 
Jukkis kirjoitti:
Puola-Tsekki-Bulgaria-akselilta löytyy jotain, mitä varmasti tilaamalla saa myös MLRS-kasettiin pakattuna. Saksasta on tulossa JFSM. GLSDB on nimellisesti länsinaapurin tuote (vaikka itse valmistavatkin vain moottorin ja pommin yhdistävän välikappaleen). Eikä se GMLRS:n ampumismahdollisuus pyörälavettisiltakaan huono homma olisi.

Lännestä saa siis kaikenlaista, jos tilaa ja maksaa. Olemassaolevat varastot ovat toki varsin nirkoiset, mutta niinhän nuo ovat osoittautuneet olevan 155mm putkitykistön ammuttavan kohdalla myös.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tammikuussa uutisoitiin, että USA oli toimittanut siihen mennessä miljoona 155 mm laukausta Ukrainalle - valtaosa varmasti suoraan varikoilta. Se on paljon, kun tuskin meilläkään on 155 mm laukauksia enempää kuin kuusinumeroinen määrä varastoissa ja liekö enempää koskaan on varaa hankkiakaan, jos yksi laukausyhdistelmä maksaa ainakin pari-kolme tonnia. Tämähän oli aikanaan yksi kotimaisen 155 mm kaluston hankkimista puoltava tekijä, että ampumatarvikkeita saatettaisiin saada lisää lännestä, ja sille näyttäisi olevan totuuspohjaa nyt nähdyn valossa. Tietenkään varastot ei enää ole lähelläkään kylmän sodan määriä, ei etenkään Euroopassa.

Oli miten oli, huoltovarmuutta ei voi väheksyä epäsuoraa hankittaessa. Uusia järjestelmiä ei kannata ostaa isolla rahalla, ellei ampumatarviketäydennyksistä ole suhteellista varmuutta tai ellei rahaa ole käytössä niin paljon, että koko sodan ajan tarve pystytään hankkimaan samalla kun muukin systeemi.
 
Huhta kirjoitti:
Tammikuussa uutisoitiin, että USA oli toimittanut siihen mennessä miljoona 155 mm laukausta Ukrainalle - valtaosa varmasti suoraan varikoilta. Se on paljon, kun tuskin meilläkään on 155 mm laukauksia enempää kuin kuusinumeroinen määrä varastoissa ja liekö enempää koskaan on varaa hankkiakaan, jos yksi laukausyhdistelmä maksaa ainakin pari-kolme tonnia. Tämähän oli aikanaan yksi kotimaisen 155 mm kaluston hankkimista puoltava tekijä, että ampumatarvikkeita saatettaisiin saada lisää lännestä, ja sille näyttäisi olevan totuuspohjaa nyt nähdyn valossa. Tietenkään varastot ei enää ole lähelläkään kylmän sodan määriä, ei etenkään Euroopassa.

Oli miten oli, huoltovarmuutta ei voi väheksyä epäsuoraa hankittaessa. Uusia järjestelmiä ei kannata ostaa isolla rahalla, ellei ampumatarviketäydennyksistä ole suhteellista varmuutta tai ellei rahaa ole käytössä niin paljon, että koko sodan ajan tarve pystytään hankkimaan samalla kun muukin systeemi.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ei voi väheksyä ei.

Mistä tuli mieleen, joskus olin lukevinani että pienemmän kaliiperin ammuksia sai tehtyä suhteettoman paljon enemmän kuin isompia. Onko tässä mitään perää? 155mm ainakin sanotaan tehneen 177mm ja 203mm vanhentuneeksi.

Oli miten oli, varmaan parasta vaan rakentaa 155mm uusia tuotantolinjoja eikä siitä pienempää adoptoida (uutena). Ja sitten kranaatinheittimille jättää pienemmän kaliiperin ja lähituen, kuten monesti jo täällä ehdotettu?

Eli tulevaisuuden kaliiperit, 155mm tykistö, 120mm, 81mm ja 60mm kranaatinheittimet + rakentinheittimet. Meinasin jo että 60mm voidaan myös luopua, mutta ne ovat alle puolet 80mm painosta, eli kyllä niillle paikka voi löytyä.
 
TheRomanRuler kirjoitti:
Eli tulevaisuuden kaliiperit, 155mm tykistö, 120mm, 81mm ja 60mm kranaatinheittimet + rakentinheittimet. Meinasin jo että 60mm voidaan myös luopua, mutta ne ovat alle puolet 80mm painosta, eli kyllä niillle paikka voi löytyä.
Klikkaa laajentaaksesi...
60 mm kranaatinheittimiä testattiin viimeksi 1990-luvulla (kun Tampella/Vammas oli kehittänyt niitä), ja todettiin niiden teho riittämättömäksi.
 
J0h1F kirjoitti:
60 mm kranaatinheittimiä testattiin viimeksi 1990-luvulla (kun Tampella/Vammas oli kehittänyt niitä), ja todettiin niiden teho riittämättömäksi.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kevyiden heittimien heikko teho lumessa on tunnettu asia, mutta mikä tehossa tarkalleen ottaen mätti? Sirpaleen paino? Sirpaleen nopeus? Sirpaleiden määrä? "Suora-ammunnan" epätarkkuus?
 
TheRomanRuler kirjoitti:
Ei voi väheksyä ei.

Mistä tuli mieleen, joskus olin lukevinani että pienemmän kaliiperin ammuksia sai tehtyä suhteettoman paljon enemmän kuin isompia. Onko tässä mitään perää? 155mm ainakin sanotaan tehneen 177mm ja 203mm vanhentuneeksi.
Klikkaa laajentaaksesi...
Sota-ajalta muistan sellaisen knopin, että yhtymiä olisi kannustettu käyttämään tulitehtävissä ennemmin 105mm, kuin 155mm kanuunoita, kun jälkimmäisten kranaatit maksoivat 4 kertaa enemmän. On toki 3 kertaa painavampikin, ei sen puoleen.
 
fulcrum kirjoitti:
Sota-ajalta muistan sellaisen knopin, että yhtymiä olisi kannustettu käyttämään tulitehtävissä ennemmin 105mm, kuin 155mm kanuunoita, kun jälkimmäisten kranaatit maksoivat 4 kertaa enemmän. On toki 3 kertaa painavampikin, ei sen puoleen.
Klikkaa laajentaaksesi...
Mikä siinä isommassa mahtaa maksaa niin paljon enemmän? Toki kun kaikki raaka-aineet on tiukilla niin rauta on kultaa. Sitä tämmöinen maallikko räknäilee että konetyö on ajallisesti ihan tai ainakin lähes sama että puristetaan ja sorvataan yms. 105mm tai 155mm kranaatin kuori. Sytytin sama. Räjähdysaine määrältään tietysti suurempi mutta onko kallista? Onko se kuuluisa ruuti joka tekee siitä niin paljon kalliimpaa?
 
J0h1F kirjoitti:
60 mm kranaatinheittimiä testattiin viimeksi 1990-luvulla (kun Tampella/Vammas oli kehittänyt niitä), ja todettiin niiden teho riittämättömäksi.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ahaa, tiesin vain että kranaattipistooli on vieläkin pienempi, 40mm, niin luulin että jotain käyttöä voisi löytyä. Mutta hyvä niin, vähemmän kaliipereja aina parempi.
 
Kortexx kirjoitti:
Mikä siinä isommassa mahtaa maksaa niin paljon enemmän? Toki kun kaikki raaka-aineet on tiukilla niin rauta on kultaa. Sitä tämmöinen maallikko räknäilee että konetyö on ajallisesti ihan tai ainakin lähes sama että puristetaan ja sorvataan yms. 105mm tai 155mm kranaatin kuori. Sytytin sama. Räjähdysaine määrältään tietysti suurempi mutta onko kallista? Onko se kuuluisa ruuti joka tekee siitä niin paljon kalliimpaa?
Klikkaa laajentaaksesi...
Fysiikan laki sanoo että varusmiehen vitutus ja kersantin rähinä suureenee suhteettomasti kaliiperiin verrattuna.

Saa nähdä tuleeko meille 105mm joskus takaisin, on Nato maissa yleinen lähinnä painon, ei niinkään hinnan takia. Ei toki ole mahdotonta että 122mm aseet korvataan sekoituksella 155mm ja 105mm, tällä tapaa saataisiin sama putkien määrä ja samaa luokkaa oleva tulen volyymi, millä on oma arvonsa silläkin.

Kyllähän 105mm on tappava sekin, ja jos sillä pääsee enemmän luikkimaan, on sillä jo harjoituksia varten arvoa.

Arvaan kuitenkin että 155mm tulee olemaan pääasiallinen 122mm korvaaja.
 
Mun päätäni ei jätä tykistön suuruudenhulluudet rauhaan o_O

Nyt mietin vahvasti että meidän tulee vanhat putket korvata 1:1 määrässä, tosin ei ihan vastaavalla kalustolla.

Eli esimerkkeinä jotain tämmöistä tulevaksi vahvuudeksi, mikäli korvattaisin kaikki nykyinen kalusto paitsi Moukarit ja Amokset, en siis puhu ihan huomisen työstä vaan pidemmän ajan tavoitteista. Tarkat luvut ovat puoliksi mielivaltaisesti otetut wikipedian nykyvahvuuden luvuista, niihin ei pidä kiinnittää huomiota muuta kuin karkeina suhteina:
18 Amos (jo olevat)
24 Nemo 6x6 (uudet)
96 Moukarit (jo ostetut)
187 Itse vetävää 155mm (pyörällistä)
56 itse vetävää 155mm (telaketjullinen, esim Moukari, eli yhteensä 152 Moukaria)
300 105mm vedettävää (normaaleista materiaaleista)
164 120mm kranaatinheitintä olemassa olevien päälle, eli yhteensä vähintään 986 120mm kranaatinheitintä.
10 105mm vedettävää, kevyistä erikoismateriaaleista, ellei näiden pitäisi sitten olla 155mm? Erikoisvälineinä voi näitä toki hommata vaikka 10kpl 105mm ja 10 kpl 155mm, jos tarvitsee hommata ollenkaan.
+pienemmät kranaatinheittimet

Eli 74 kpl 122 PSH 74 putkan koko suurenee 155mm:iin
56kpl 155mm vedettävää muuttuvat telaketjullisiksi itsevetäviksi, sillä ne ovat Suomen olosuhteisiin parhaimmat
113kpl 155mm vedettävää muuttuvat pyörällisiksi itsevetäviksi, sillä ne ovat halvempia kuin telaketjulliset, ja joskus tarvitaan Suomessakin maanteitä pitkin nopeasti meneviä
24kpl 152mm Neukku muuttuivat Nemoksi, eli 120mm kranaatinheittimiksi.
Vanha kunnon 122 H 63 muuttui kahdeksi:
300 122mm vedettävää muuttuu pienemmäksi, halvemmaksi 105mm vedettäviksi.
164 122mm vedettävää muuttuu 120mm ajoneuvoihin asennetuiksi kranaatinheittimiksi (kuten esim 120 krh TEKA)
10 122mm vedettävää muuttuu leluiksi sillä sota on välillä liian vakavaa

Eli itsevetävät 155mm ovat tietysti meidän pääaseet. Telaketjulliset ovat kalliimpia, mutta meille paljon parempia, siksi niitä on enemmän kuin pyörällisiä. Todellisuudeessa asia voi mennä toisin päin.
Vedettävät 155mm eivät tietysti ole menossa mihinkään niin kauan kun niissä käyttöikää riittää, joten hosuin aika paljon edelle.
Mutta miksi uusia vedettäviä, vieläpä pienempiä? Lähinnä hinta, mikäli se pitää paikkansa että 105mm kranaatit ovat 1/4 155mm hinnasta. Nämä pienemmät aseet auttavat sekä sodassa että rauhassa, molemmissa niillä voi huolettomammin ammuskella, sekä ammusten halvemman hinnan takia, että pienemmän turvaetäisyyden takia. Jotain hyötyä tulee aina myös siitä että mitä enemmän aseita on, sitä enemmän niitä voi sijoitella ympäriinsä, ja sitä vähemmän yksittäiset putket kuluvat.

Vedettävät ovat siinä määrin vanhentuneet että niistä ei enää pidä tehdä tykistön selkärankaa. Tämä on selvää. Mutta jos panosten hinta vain on tarpeeksi paljon halvempi, väitän että niitä on yhä hyvä olla jonkin verran. Syy miksi ne ovat vedettäviä eivätkä itsevetäviä on koska tuntuu siltä että itsevetävästä voi yhtä hyvin saman tien tehdä 155mm välineen.



Mielelläni kuulen viisaampien takovan sivistystä päähäni, kaikki kritiikki ja mielipiteet tähän liittyen on mielenkiintoista kuultavaa.
 
TheRomanRuler kirjoitti:
Mun päätäni ei jätä tykistön suuruudenhulluudet rauhaan o_O

Nyt mietin vahvasti että meidän tulee vanhat putket korvata 1:1 määrässä, tosin ei ihan vastaavalla kalustolla.

Eli esimerkkeinä jotain tämmöistä tulevaksi vahvuudeksi, mikäli korvattaisin kaikki nykyinen kalusto paitsi Moukarit ja Amokset, en siis puhu ihan huomisen työstä vaan pidemmän ajan tavoitteista. Tarkat luvut ovat puoliksi mielivaltaisesti otetut wikipedian nykyvahvuuden luvuista, niihin ei pidä kiinnittää huomiota muuta kuin karkeina suhteina:
18 Amos (jo olevat)
24 Nemo 6x6 (uudet)
96 Moukarit (jo ostetut)
187 Itse vetävää 155mm (pyörällistä)
56 itse vetävää 155mm (telaketjullinen, esim Moukari, eli yhteensä 152 Moukaria)
300 105mm vedettävää (normaaleista materiaaleista)
164 120mm kranaatinheitintä olemassa olevien päälle, eli yhteensä vähintään 986 120mm kranaatinheitintä.
10 105mm vedettävää, kevyistä erikoismateriaaleista, ellei näiden pitäisi sitten olla 155mm? Erikoisvälineinä voi näitä toki hommata vaikka 10kpl 105mm ja 10 kpl 155mm, jos tarvitsee hommata ollenkaan.
+pienemmät kranaatinheittimet

Eli 74 kpl 122 PSH 74 putkan koko suurenee 155mm:iin
56kpl 155mm vedettävää muuttuvat telaketjullisiksi itsevetäviksi, sillä ne ovat Suomen olosuhteisiin parhaimmat
113kpl 155mm vedettävää muuttuvat pyörällisiksi itsevetäviksi, sillä ne ovat halvempia kuin telaketjulliset, ja joskus tarvitaan Suomessakin maanteitä pitkin nopeasti meneviä
24kpl 152mm Neukku muuttuivat Nemoksi, eli 120mm kranaatinheittimiksi.
Vanha kunnon 122 H 63 muuttui kahdeksi:
300 122mm vedettävää muuttuu pienemmäksi, halvemmaksi 105mm vedettäviksi.
164 122mm vedettävää muuttuu 120mm ajoneuvoihin asennetuiksi kranaatinheittimiksi (kuten esim 120 krh TEKA)
10 122mm vedettävää muuttuu leluiksi sillä sota on välillä liian vakavaa

Eli itsevetävät 155mm ovat tietysti meidän pääaseet. Telaketjulliset ovat kalliimpia, mutta meille paljon parempia, siksi niitä on enemmän kuin pyörällisiä. Todellisuudeessa asia voi mennä toisin päin.
Vedettävät 155mm eivät tietysti ole menossa mihinkään niin kauan kun niissä käyttöikää riittää, joten hosuin aika paljon edelle.
Mutta miksi uusia vedettäviä, vieläpä pienempiä? Lähinnä hinta, mikäli se pitää paikkansa että 105mm kranaatit ovat 1/4 155mm hinnasta. Nämä pienemmät aseet auttavat sekä sodassa että rauhassa, molemmissa niillä voi huolettomammin ammuskella, sekä ammusten halvemman hinnan takia, että pienemmän turvaetäisyyden takia. Jotain hyötyä tulee aina myös siitä että mitä enemmän aseita on, sitä enemmän niitä voi sijoitella ympäriinsä, ja sitä vähemmän yksittäiset putket kuluvat.

Vedettävät ovat siinä määrin vanhentuneet että niistä ei enää pidä tehdä tykistön selkärankaa. Tämä on selvää. Mutta jos panosten hinta vain on tarpeeksi paljon halvempi, väitän että niitä on yhä hyvä olla jonkin verran. Syy miksi ne ovat vedettäviä eivätkä itsevetäviä on koska tuntuu siltä että itsevetävästä voi yhtä hyvin saman tien tehdä 155mm välineen.



Mielelläni kuulen viisaampien takovan sivistystä päähäni, kaikki kritiikki ja mielipiteet tähän liittyen on mielenkiintoista kuultavaa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Haaveilla saa ja joskus pitääkin. Olen itse samalla tasolla tietämyklsen ja osaamisen osalta ja uskaltaudun siksi kysymään.
Miksi nykyiset ja olemassa olevat 122H 63:set pitäisi korvata 105 mm kalustolla?
En näe mitään hyvää syytä korvata niitä. Itse tykki ja sen ampumatarvikkeet ovat käsittääkseni samaa painoluokkaa, eikä 122 H 63 taida olla iästään huolimatta mitenkään huono tykki. Meidän saattavat toki olla huonokuntoisia (ei tietoa).
Itse näkisinkin, että jos noita kevyitä tykkejä pitäisi korvata, ne kannattaisi korvata 155mm kalustolla.
 
kimmo.j kirjoitti:
Haaveilla saa ja joskus pitääkin. Olen itse samalla tasolla tietämyklsen ja osaamisen osalta ja uskaltaudun siksi kysymään.
Miksi nykyiset ja olemassa olevat 122H 63:set pitäisi korvata 105 mm kalustolla?
En näe mitään hyvää syytä korvata niitä. Itse tykki ja sen ampumatarvikkeet ovat käsittääkseni samaa painoluokkaa, eikä 122 H 63 taida olla iästään huolimatta mitenkään huono tykki. Meidän saattavat toki olla huonokuntoisia (ei tietoa).
Itse näkisinkin, että jos noita kevyitä tykkejä pitäisi korvata, ne kannattaisi korvata 155mm kalustolla.
Klikkaa laajentaaksesi...
No tietysti me ei mistään luovuta ennen kuin se on rikki ammuttu.

Mutta kun on aika korvata, niin joo, 122h olisi parempi korvata 155mm kalustolla + kranaatinheittimillä - jos vain logistiikka tämän sallii. Pitää muistaa että kun ammutaan yli 10 000 kranaattia päivässä, puhtaalla määrällä ja hinnalla on aina iso merkitys. Ja Ukrainassahan ammutaan 26 000 päivätahtia, siinäkin rajoitteena on molempien puolien logistiikka.

Periaatteessa kevyempiä ja suurempaa määrää kaivatessa voitaisiin mennä kranaatinheittimiin, mutta niissä on paljon lyhyempi kantama.

Kun ei olla kranaatinheittimien kantamalla, 105mm on pienin millä kannattaa vihollista järkyttää. Ja mikäli 155mm kranaatit ovat 4 kertaa yhtä kalliita ja 3 kertaa yhtä painavia kuin 105mm, niin vielä kun otetaan huomioon putken kuluminen, tulee 105mm merkittävästi halvemmaksi mitä isompia määriä sillä ampuu. Teho/hintasuhteen laskeminen onkin sitten todella vaikeaa.

Sanoisin että 155mm on tykistön selkäranka, mutta mikäli 105mm kranaattituotanto vain tulee tarpeeksi halvaksi, on se hyvä kirimään kiinni eroa kranaatinheittimien ja 155mm haupitsien/kanuunoiden välillä.


"Gun-mortarit" voivat nekin potentiaalisesti täyttää tämän roolin. Niissä saattaa vaan olla se ongelma että ne poistavat kranaatinheittimien suurimman edun, hinnan, ja eivät täysin poista sen suurinta heikkoutta, sen lyhyttä etäisyyttä. Tietysti tässä pitää muistaa että mitä enemmän ammutaan, sitä halvemmaksi itse alustan hinta (suhteellisesti) tulee, ja sitä kalliimmaksi jokainen ammuttu laukaus tulee. Tämä tarkoittaa sitä että tarpeeksi suuria määriä ammuttaessa on järkevää maksaa alustasta enemmän, jos saman hintaisten kranaattien tehokkuutta saa sillä parannettua. Amos on silti liian kallis, ehkä Nemokin, tosin Nemoa meidän pitää jonkin verran silti hommata.
 
Uskokaa tai älkää mutta tykistön putkia ei tulla korvaamaan yksi yhteen, ei ainakaan noita 122millisiä. Nyt alkaa Suomen puolustusvoimien sovittaminen Naton yhteiseen puolustukseen ja se tulee määrittämään hankintoja jatkossa. Tulossa on todennäköisesti Nato- divisioona pohjois-Suomeen(sotatilassa, ei rauhan aikana), missä on ainakin Suomi, Ruotsi ja Norja ja ehkäpä muitakin, jotka tuottaa maavoimien kykyjä sinne joten noin puolet Suomen pitkästä itärajasta tulee tuon vastuulle hieman samaan tapaan kuin jatkosodassa Saksan kanssa.

On myös hylättävä se vanha ajattelu että kumpikaan sodan osapuoli ei saavuta ilmaherruutta edes paikallisesti ja näinollen sodankäynti painottuu tykistön käyttöön. Se että Venäjä epäonnistui Ukrainassa ilmaherruuden saavuttamisessa ei tarkoita sitä että Nato epäonnistuisi siinä Venäjää vastaan. Näinollen meidän taistelukentällä on huomioitava se että meidän puolella on ilmaherruus ja liittolaisten maataistelukoneet tukevat meidän maavoimien taistelua. Eli tuo Ukrainassa nähty puolin ja toisin tykistöllä jauhaminen, mihin me liittoutumattomana maana varauduimme, on hyvin epätodennäköistä Nato-maana. Samaan hengen vetoon on todettava että kyllä niitä putkia ja ammuksia on ihan kaiken varalta hillottava - arvaamattomia ovat poliittiset virtaukset(Trump, Orban jne) ja kaikki imperiumit sortuvat aikanaan, myös amerikkalainen. Eli pidetään kuitenkin tykistöosaamisesta kiinni mutta ei ehkä siinämäärin putkia tarvita kuin ennen.

Eteläinen Suomi tullee säilymään pääasiallisesti Suomen vastuulla ja sinne riittää vähempikin määrä tulivoimaisempia 155millisiä. Kranaatinheittimistö säilynee yhtä vahvana jatkossakin koska niiden uusiminen maksaa pennosia. Baltian puolustaminen tulee olla jatkossakin heidän itsensä ja länsieurooppalaisten mahtivaltioiden vastuulla - Suomella ei pienenä maana ole resursseja heitä puolustaa itsensä lisäksi, mutta meritorjunta tullaan integroimaan heidän kanssa yhteen. Ruotsin kanssa valmistaudutaan ottamaan Ahvenanmaa haltuun sodan ensitunteina kuten ennenkin ja ehkäpä jatkossa harjoitellaan myös Nato- joukkojen maahanlaskua sinne(tietysti jossain muualla)

Tämä siis omaa spekulaatiota tulevasta..jää nähtäväksi mihin tämä kehittyy. Veikkaisin että resursseja tulee syömään Porin prikaatin varustaminen täysipainoiseksi Nato Medium- prikaatiksi jolloin tulisi lisää AMV- hankintoja ainakin ja ehkä kumipyörillä liikkuvaa tykistöä sinne.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top