Tykistö

ööö. Raidetykin ammus lähtee siis 3500 metriä sekunnissa. Ammus lentää jonkinlaisen kaaren ja osuu....paljonko on osumanopeus? Lähtönopeus on melkoinen ja jos tosiaan osuma losahtaa 3000 m/s vaikka Panssarivarikkoon, niin jotainhan siinä tapahtuu. Ehkä potentiaali kohde voi ollakin esim. tympeän hallitsijan asuntokortteli, tuon saman valtiokohteen tärkeät rakenteet jne. ?
 
Mikä lienee 122-haupitsin ammustilanne? Tykit haalattiin Itä-Saksasta yli 20 v. sitten ja jos tuolloin a-tarvike oli 15-vuotiasta, niin sekin alkaa olla jo miehen iässä.

Osaako joku kertoa mikä tykistön murkuloiden varastointi-ikä / säilyvyys mahtaa olla? Pistooleilla ammuttiin mekin sodan aikaisia suomi-kp kuteja, niin paljon sai paukuttaa menemään kuin huvitti... Onko 122H:ssa kranaatti ja ruutipanos erikseen? Kumpi vanhenee vai vanheneeko...

Sittenhän on vielä tuo 122-telahaupitsikin, lkm lienee jo alle 50 kpl, mutta on kuitenkin.

Puhtaat SA-varauksissa olevat kilut & kalut ja mahdolliset muut varikoilla lojuvat "romppeet" saattavat joskus olla kaksi aivan eri asiaa. Silloin aikoinaan jossain vienti/tuontirekistereissä roikkui mukana todella muhkeita lukumääriä "122H"-tyyliin nimettyjä minikkeitä "spare parts" termin alla eivätkä ne täsmänneet yksiin minkään laskutoimituksen kanssa... En tiedä kumpaan viitattiin, vedettävin vai itseliikkuviin... tuskimpa vain juuri tarvittavaa tasamäärää on ostettu kun ylimääräistä kilua&kalua oli romuhintaan tarjolla kenttäkauppalla.

Valitan pojat, en voi yhtyä käsitykseen, jossa 122-sarja olisi enää kovin pitkäikäistä, koko sarja, samoin 23-millinen tulee armotta tiensä päähän, kun olalta ammuttava rantautuu Suomeen. Milloin viimeksi on tullut uutta kevyttä heitintä jakoon? Vahvasti oletan, että paljon kamaa lähtee ennen 2020 veks.

No 61-mallin Sergeihän piti olla jo koipussitettu vm-koulutuksen osalta ja mielestäni sen piti poistua varauksistakin 2015. Kummasti se keikkui kuitenkin viime Lohtajan leirin listoilla mukana kuten ihmetystä herättänyt MtLb23...

En itse koe kovin mielekkääksi tuollaisia vuosittain toistuvia ennustuksia kaluston romuttamisesta, onhan se nyt selvä että jos samaa virttä veivaa 10-vuotta , niin joskus se osuu oikeaan... Mitä noita pähkäilemään, poistuu sitten kun poistuu ja piste.
 
122H kaluston poistolistaa selittää myös 122H09-30 yms sodanaikuisten mallien sekä 122K68 -kaluston poisto/stenaus.
Valitettavasti seuraavana mennee 152K89 ja 152TelaK91. Iljettävä itäkaliiperi nähkääs.
 
Ihan tekniseltä kannalta, kuinka "iso" projekti olisi modernisoida 152TelaK91 155mm kalustoksi? Riittääkö pelkkä putken ja peräkappaleen vaihto?
 
Ihan tekniseltä kannalta, kuinka "iso" projekti olisi modernisoida 152TelaK91 155mm kalustoksi? Riittääkö pelkkä putken ja peräkappaleen vaihto?

Varmaankin sen verran iso ettei taida kannattaa.
152K -kaluston ampumatarvikkeisto kun on aivan eri tyyppiä mitä kotimaisen 155K:n eli kartusseista alkaen kaikki uusiksi tai kotimaisen 155 kanuunan asennus entisen tilalle.
 
ööö. Raidetykin ammus lähtee siis 3500 metriä sekunnissa. Ammus lentää jonkinlaisen kaaren ja osuu....paljonko on osumanopeus? Lähtönopeus on melkoinen ja jos tosiaan osuma losahtaa 3000 m/s vaikka Panssarivarikkoon, niin jotainhan siinä tapahtuu. Ehkä potentiaali kohde voi ollakin esim. tympeän hallitsijan asuntokortteli, tuon saman valtiokohteen tärkeät rakenteet jne. ?

Projektiilin nopeus ja liike-energian säilyminen on oleellinen kysymys, kun räjähde puuttuu. Nuoliammuksilla kuitenkin näyttää potkua riittävän pienemmilläkin nopeuksilla:

The first weaponized railgun planned for production, the General Atomics Blitzer system, began full system testing in September 2010. The weapon launches a streamlined discarding sabot round designed by Boeing's Phantom Works at 1,600 m/s (5,200 ft/s) (approximately Mach 5) … During one of the tests, the projectile was able to travel an additional 7 kilometres (4.3 mi) downrange after penetrating a 1⁄8 inch (3.2 mm) thick steel plate.” (Wikipedia)

Mutta riittääkö virtaa ja tarkkuutta?

USAn on tarkoitus asentaa ase Zumwalt-luokan sota-alukseen. Auton akku ei asetta lataa. Tarvitaan kunnon generaattorit.

Silloin ongelmaksi tulee tarkkuus. Kun ammutaan yli 50 km:n etäisyyksille liikkuviin maaleihin liikkuvalta laveltilta keinuvalla merellä, tarvitaan tarkkaa silmää ja vakaata kättä. “Kauko-ohjaus” lienee varhainen vaihtoehto; itseohjautuvuus tulee myöhemmin.

Suomen oloissa noita ongelmia ei olisi. Töpseli ydinvoimalan seinään ja tykki (metro)tunneliin “graniittialustalle”. Vakautta ja virtaa riittää.
 
Ydinvoimalat on tarkoitus sammuttaa sotatilanteessa, että kenellekään anneta syytä pommittaa niitä. Ja vissiin vahinkokin jää vähäisemmäksi, jos niitä silti pommitettaisiin.
 
Ydinvoimalat on tarkoitus sammuttaa sotatilanteessa, että kenellekään anneta syytä pommittaa niitä. Ja vissiin vahinkokin jää vähäisemmäksi, jos niitä silti pommitettaisiin.

Valot voivat sammua muistakin voimaloista, jos niitä pommitetaan. Puhumattakaan sähköverkosta.

Tarkoitus oli kuitenkin perustella maalavetin etuja. Virtaa ja vakautta varmemmin kuin merellä.

Toisaalta siinä vaiheessa kun raidetykit tulevat tuotantoon, miniydinvoimalatkin lienevät sarjatuotannossa. Silloin hajautettu energiantuotanto voidaan sijoittaa maan alle ja kallion sisään.
 
Ydinvoimalat on tarkoitus sammuttaa sotatilanteessa, että kenellekään anneta syytä pommittaa niitä. Ja vissiin vahinkokin jää vähäisemmäksi, jos niitä silti pommitettaisiin.

Menee offtopick puolelle,mutta ydinvoimaloiden sammuttaminen on toki järkevää,mutta hyödytöntä. Kaikista löytyy ensimmäiset välivarastot ja myös jäähdytysaltaat. Tuo välivarastojen suunnaton määrä pitkin maailmaa muuten tekee seuraavasta tuhoavasta sodasta mielenkiintoisen, vaikka ei ydinaseita käytetäkkään. Yksi osuma sellaiseen ja se on siinä. Näitä varastoja on todella paljon ja ne on ääriään myöten täynnä. 50-vuotta ydinvoimaa ilman kunnon loppusijoituspaikkoja.
 
Menee offtopick puolelle,mutta ydinvoimaloiden sammuttaminen on toki järkevää,mutta hyödytöntä. Kaikista löytyy ensimmäiset välivarastot ja myös jäähdytysaltaat. Tuo välivarastojen suunnaton määrä pitkin maailmaa muuten tekee seuraavasta tuhoavasta sodasta mielenkiintoisen, vaikka ei ydinaseita käytetäkkään. Yksi osuma sellaiseen ja se on siinä. Näitä varastoja on todella paljon ja ne on ääriään myöten täynnä. 50-vuotta ydinvoimaa ilman kunnon loppusijoituspaikkoja.

Uskoisin sähköverkon olevan ydinvoimaloita houkuttelevampi kohde. Vaikeammin suojattavissa kohdetorjunnalla ja pitkäaikaisilta ongelmilta vältytään.
 
toisin kuin foorumi yleensä, odotan sitä, että hankintalistalle kosahtaa 24 saksalaista ylijäämätelatykkiä. Pelolla, koska se tarkoittaa taatusti ja vääjäämättä sitä, että vedettävä putki saa silloin kyytiä ja suunta ei ole suinkaan itäkaakko vaan Tampereen Stena.
Tä? Jos jostain saadaan kourallinen asiallisia telatykkejä halvalla niin nehän kannattaa ehdottomasti ottaa kun nykyiset on vanhenemassa.
 
Menee offtopick puolelle,mutta ydinvoimaloiden sammuttaminen on toki järkevää,mutta hyödytöntä. Kaikista löytyy ensimmäiset välivarastot ja myös jäähdytysaltaat. Tuo välivarastojen suunnaton määrä pitkin maailmaa muuten tekee seuraavasta tuhoavasta sodasta mielenkiintoisen, vaikka ei ydinaseita käytetäkkään. Yksi osuma sellaiseen ja se on siinä. Näitä varastoja on todella paljon ja ne on ääriään myöten täynnä. 50-vuotta ydinvoimaa ilman kunnon loppusijoituspaikkoja.

Luulen kuitenkin etteivät ainakaan naapurimaamme sotatilanteessa kovin mielellään rupeaisi ydinvoimaloitamme pommittelemaan.
 
Menee offtopick puolelle,mutta ydinvoimaloiden sammuttaminen on toki järkevää,mutta hyödytöntä. Kaikista löytyy ensimmäiset välivarastot ja myös jäähdytysaltaat. Tuo välivarastojen suunnaton määrä pitkin maailmaa muuten tekee seuraavasta tuhoavasta sodasta mielenkiintoisen, vaikka ei ydinaseita käytetäkkään. Yksi osuma sellaiseen ja se on siinä. Näitä varastoja on todella paljon ja ne on ääriään myöten täynnä. 50-vuotta ydinvoimaa ilman kunnon loppusijoituspaikkoja.

Uskoisin, että Pietarin takapihalla ei edes veli venäläinen tieten tahtoen aiheuta tuollaista katastrofia.
 
Varmaankin sen verran iso ettei taida kannattaa.
152K -kaluston ampumatarvikkeisto kun on aivan eri tyyppiä mitä kotimaisen 155K:n eli kartusseista alkaen kaikki uusiksi tai kotimaisen 155 kanuunan asennus entisen tilalle.

Eikös 152 H 88 modernisaatio ollut juuri tällainen? Uudet putkethan niihin laitettiin.
 
Turkkilaisilla näyttäisi olevan tuon M110 kalusto vielä hyvässä terässä, mut en usko että tuo naamioverkko auttaa tiedustelun hämäämisessä kovinkaan paljoa.

JYDgehf.jpg
 
Turkkilaisilla näyttäisi olevan tuon M110 kalusto vielä hyvässä terässä, mut en usko että tuo naamioverkko auttaa tiedustelun hämäämisessä kovinkaan paljoa.

Kreikkalaiset ovat poistamassa noita omasta käytöstään ja korvaavat ne ilmeisesti M109L52:lla. Ja kun tykistö on kyseessä, niin naamioinnin tarkoitus ei vissiin koskaan ole kätkeä ampuvaa yksikköä, vaan pitää ne piilossa siihen asti, kun ampuminen alkaa.

M110 on aikalailla aikansaelänyt laite, eikä oikeastaan ole ihme, että jenkit poisti ne käytöstä. Iso ja kömpelö kranaatti, kantamaa vain sen mitä 155:llakin voi saavuttaa. Hidas tulinopeus (laukaus joka toinen minuutti, jos käytetään hydraulista latausta. Jos ladataan miesvoimin, niin koulutettu, motivoitunut ja levännyt miehistö saattoi ampua kaksi kranaattia minuutissa.) ja ilmeisesti aika raskas logistiikalle. Mutta sitä mietin, että miten tuo mahtaisi ohjatuilla ammuksilla? Patteri ampuu yhteen maaliin vain yhden kranaatin per putki ja sitten vaihtaa joko maalia tai asemaa. Kai tuollainen jööti tekee ilkeää isommalla alueella, kuin 155 millinen? Siis materiaalille, jos kerran sirotteita ei ole tarkoitus käyttää.
 
Näyttää ton Excaliburin tarkkuus olevan aika kohdillaan ainakin noissa testiammunnoissa.

Ja mikä mielenkiintoisinta, niin etäisyys ei vaikuta hajontaan. Myöskin sellainen seikka, että tuo ammus tulee "aina" pystyssä alas. Siis "aina", kun ammutaan kylliksi lähelle, että ammuksella on liikevoimaa liikehdintään. Mutta olihan tuossa joku laukaus 50 kilsan päästä.
 
Back
Top