Commander
Kenraali
En usko, että moiseen on edes tarvetta. Patria osannee vieläkin valmistaa itse aseosan ja ammunnanhallintapalikat ovat olemassa sekä Sisun valmistama lavetti. Suurin haaste lienee lavetin ja aseen mekaaninen rajapinta ja tuenta?
En usko, että moiseen on edes tarvetta. Patria osannee vieläkin valmistaa itse aseosan ja ammunnanhallintapalikat ovat olemassa sekä Sisun valmistama lavetti. Suurin haaste lienee lavetin ja aseen mekaaninen rajapinta ja tuenta?
Commander
Kenraali
Älä huoli, merivoimat laativat ainoastaan operatiiviset ja taktiset vaatimukset. Hankinnan, ml tekniset vaatimukset toteuttaa PVLOGL Pääesikunnan tiiviissä ohjauksessa.
Noh kukaanhan ei enää muista tätä 80m alle 2000t korvettia josta kuoriutui 4300t fregatti. Eikä Rauman MLU:ta. Eikä Italialaisia miinoittajia tai eteläafrikkalaista torjuntaohjusta.
Näillä meriiteillä merivoimat hankkii Kiinalaisen AH4:n, joka tuli markkinoille tänä vuonna. Kyseessä M777 kiinalainen kopio, ilmeisesti kehitetty intian vastaiselle rajalle ja pakistaniin vientituotteeksi. Helikopterilla siirrettävänä täysin nappihankinta maalle jolla ei ole yhtään nostoon kykenevää kopteria.
155 tkr 88 on ranskalainen LU 111 ammus, valmistettu aikanaan lisenssillä, hieman on erikoisolosuhteiden vuoksi muuteltu, kun kaikkea patongin purijoiden tekniikkaa ei Suomessa aikanaan ollut eikä taida olla vieläkään. Esim. teräs ja maalit lienevät suomalaista alkuperää Suomen a-tarvikkeissa.
Nammon 155 HE ER (melko pitkän kantaman ammus/laukaus) on sitten asia erikseen, mutta kai ne on siitä Nato-yhteensopivan tehneet. Caesar on JBMOU mukainen niin kuin kaikki länsikalusto 155 kaliiperissa (käytössä olevat ja valmistusvaihessa olevat). Uudet protot on sitten erikseen, mutta eiköhän niilläkin "vanhaa" a-tarviketta kyetä ampumaan, mutta niillä ei välttämättä ylletä uusille äärikantamille.
Leaderwolf
Respected Leader
Miksi ei nosteta M777 SISUn neliakselisen kyytiin? Olisi kevyt aseosa. Menisi missä vain mutapohjassa, ei toki telaa ohita mutta varmasti paras eteneminen pyöristä. K98 on kai raskas? M777 kevyt. Tämä vain pohdintaa. Loppuuko M777 kantama kesken?
M777 Excaliburilla olisi Rannikko puolustuksessa mielestäni riittävä kantamalta ja tarkkuudelta
M777 Excaliburilla olisi Rannikko puolustuksessa mielestäni riittävä kantamalta ja tarkkuudelta
M777 on liian optimoitu ilmakuljetettavaksi. Lyhyt putki (L39 vs L52 muissa vastaavissa aseissa.) Ukrainalaiset ovat valittaneet lavetin heikkoutta.
Excalibur ei gepsihakuisena kelpaa liikkuvan maalin tulittamiseen. Siihen tarvittaisiin laserhakuinen tai itse maalin löytävä kranaatti, jos täsmäaseen haluaa.
Commander
Kenraali
Olet oikeassa, kukaan ei enää muista, tai edes tiedä. Ja se Pohjanmaa - luokan tuleva proto lienee edelleenkin korvetti, ei fregatti. Italialaisista miinoittajista kuulen nyt ensimmäistä kertaa. Muistutan vielä, että:
"Hankinnan, ml tekniset vaatimukset toteuttaa PVLOGL Pääesikunnan tiiviissä ohjauksessa."
J0h1F
Ylipäällikkö
Enitenhän vedettävissä Tampella-tyyppisissä tykeissä painaa se ikuiseksi tehty alalavetti, joka perusratkaisuiltaan speksattiin alun perin 122 K 60:lle 100 km/h nopeudella vedettäväksi. Sen ei tarvitsisi olla ihan niin raskas, mutta koska se ei ole ollut riittävän iso ongelma, ei sen täyttä uudelleensuunnittelua ole pidetty tarpeellisena (ja raskaana se tosiaankin on lähes tuhoutumaton). Ajoneuvoasenteisessa tykissä taas juuri tämä raskain alalavetin osuus puuttuu, kun alalavetti on osa ajoneuvoalustaa, johon ylälavetti kiinnittyy.
Toki kiilalukollisessa vaadittava peräkappale on raskaampi kuin ruuvilukkoisessa, mutta M777 ei rakenteensa puolesta olisi mitenkään helppo nostaa ajoneuvoasenteiseksi, sillä sen kehto on suunniteltu ilmakuljetteisuuden vuoksi niin, että liukuman ääriasennossakaan peräkappale ei tule kehdon takapäätyä pidemmälle, ja ampuma-asennossaan liikkuva massa on hyvinkin edessä kehdossa. Tämä tekisi sen lataamisesta ajoneuvoalustalla vaikeaa, ja onhan siinä omat ongelmansa jo nykyiselläkin lavetilla ja tarve sille pitkälle latasinkepille.
Suomen ( omasta mielestään ) johtava maanpuolustusasioiden asiantuntija Ari Pesonen on naulannut tykkihankkeiden askelmerkit. Tyypillisen raskasta luettavaa sangen erikoisin yksityiskohdin. Ei taida AP olla ihan ajan tasalla?
puheenvuoro.uusisuomi.fi
155 K 98 | Uusi Suomi Puheenvuoro
Olen käsitellyt Suomen Puolustusvoimien tykistökalustoa Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan tiimoilta lukuisissa eri blogikirjoituksessa. Tämän kirjoituksen aiheeseen lähimmät ovat blogit…
puheenvuoro.uusisuomi.fi
Commander
Kenraali
Suomen ( omasta mielestään ) johtava maanpuolustusasioiden asiantuntija Ari Pesonen on naulannut tykkihankkeiden askelmerkit. Tyypillisen raskasta luettavaa sangen erikoisin yksityiskohdin. Ei taida AP olla ihan ajan tasalla?
155 K 98 | Uusi Suomi Puheenvuoro
Olen käsitellyt Suomen Puolustusvoimien tykistökalustoa Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan tiimoilta lukuisissa eri blogikirjoituksessa. Tämän kirjoituksen aiheeseen lähimmät ovat blogit…
No olipahan sepustus... Sinänsä ihan ok spekulointia olemattomilla faktoilla (joita PV ei ole edes tuonut julki). Nähtävästi viimeaikaiset liittoutumiskuviot ovat muuttaneet tehtävätarpeita, koska +5v sitten rannikkojoukkojen tulivoiman korvaaminen/säilyttäminen ei ollut kovin korkealle priorisoitu.
ak.tied
Greatest Leader
Mikähän tehtävä liittoumassa olisi tuonut Suomen kohdalle tarpeen palauttaa rannikkojoukkojen tulivoima? Ihan vilpittömästi kysyn, että jos ennen Natoa ei nähty kovin tarpeelliseksi kehittää ja nyt Naton myötä tilanne muuttui, niin mikä muuttui?
Millaista perinteistä rannikkotykistöä ja siihen liittyvää osaamista muilla Nato mailla enää oikeastaan on. Onko tässä rannikkotykistön palauttelemisessa enemmän kyse Naton suorituskyvyn ylläpidosta ja rakentamisesta vai Suomen puolustamisen kannalta oleellisesta kyvystä?
Muok. vai onko venäjän toimintavoissa tai teknologisessa kehityksessä nähty joku suuri muutos viime aikoina, mikä itse asiassa on synnyttänyt uudelleen tarpeen rannikkotykistön tulelle ja aluevaikuttamisella merellä? Meridronet, pienalusparvien käyttö, tms.
Commander
Kenraali
Hyviä ja aiheellisia kysymyksiä, joihin minulta ei ainakaan löydy suoria vastauksia. V 2018 tavoitteena oli ensisijaisesti oman tukeutumisalueen suojaaminen, mutta nyt ???
J0h1F
Ylipäällikkö
Pesonen ei selvästikään lue tätä palstaa, kun merimaalikranaattia ei ole mainittu, tai sitä, että 130 53 TK suunniteltiin alusta alkaen niin, että sen voi vähällä vaivalla putkittaa 155 mm:iin, joka olikin PV:n sille asettama vaatimus.Suomen ( omasta mielestään ) johtava maanpuolustusasioiden asiantuntija Ari Pesonen on naulannut tykkihankkeiden askelmerkit. Tyypillisen raskasta luettavaa sangen erikoisin yksityiskohdin. Ei taida AP olla ihan ajan tasalla?
155 K 98 | Uusi Suomi Puheenvuoro
Olen käsitellyt Suomen Puolustusvoimien tykistökalustoa Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan tiimoilta lukuisissa eri blogikirjoituksessa. Tämän kirjoituksen aiheeseen lähimmät ovat blogit…
Voidaan toisaalta miettiä, että nyt on varmistettu yhteistoiminta Viron kanssa Suomenlahden sulkemiseksi sodassa, jolloin Suomen rannikkopuolustuksesta - tai pikemminkin kyvystä sulkea Suomen puoli Suomenlahdesta - on tullut myös liittouman kannalta merkityksellinen suorituskyky. Aiemminhan ei oltu mitenkään varmasti tilanteessa, että Viro/NATO osallistuisi, jos Suomeen hyökättäisiin, tai että Suomi osallistuisi, jos Viroon hyökättäisiin - tai ainakaan ei voitu laskea sen varaan.
Todennäköisesti tämä on ollut Merivoimissa kuitenkin jo pidempään ostoslistalla, ja nyt hankintamäärärahojen lisäykset oikeuttavat tuomaan sen esille. Lisäksi drooniuhka on muuttanut rannikkolinnakkeiden kaukovaikutusaseuhkaa, ja nyt niitä suojaamassa pitäisi olla Oerlikonit, jos haluttaisiin suoja drooneilta (ja muilta kaukovaikutusaseilta kuin ballistisilta ohjuksilta).
Viimeksi muokattu:
2S1 on tuon artikkelin mukaan hieno peli...Konttiasennuksesta olisin varsin skeptinen, sillä tykin rekyylivoimat ovat kuitenkin ihan jotain muuta kuin 120 mm kranaatinheittimen. Toisaalta eihän se 122 PSH:n/2S1:n alustakaan nyt niin hirveän luja ole, mutta kuitenkin vahvistettu juuri tuota käyttöä varten. Se perustuu voimansiirroltaan MT-LBu:n tekniikkaan, mutta se on kuitenkin merkittävästi vahvistettu rakenteeltaan.
Sinänsä samalla idealla tuo Patrian uusi kuljetuspanssarivaunu olisi varmaankin vahvistettavissa 2S1:n tornia varten, mutta ei se ihan sama vehje silti olisi. Voimansiirtokin voisi tarvita vahvistamista, vertailun vuoksi 2S1:ssä ja MT-LBu:ssa on ylimääräinen pari telapyöriä MT-LB:n perusversioon verrattuna, ja sitä oli hieman vahvistettu.
Tässä tuosta 2S1:n tekniikasta:
2S1 Gvozdika
The 2S1 "Gvozdika" was a workhorse self-propelled howitzer of the Soviet Army that served in motorized rifle units at the regiment...thesovietarmourblog.blogspot.com
Osaako joku kertoa, että miten tuolle tuodaan Suomessa (tai yleisemminkin) paikka ja suunta tuliasemaan? Luulisi, että esim jalan liikkuva valmistelupartio vaijerin ja käsisuuntakehän kanssa on paikan määrityksessä liian hidas. Artikkelin mukaan alkuperäisellä käyttäjällä oli erillinen vaunu paikan ja suunnan määritykseen.
Napakettu
Kersantti
En tiedä vastauksia, enkä lähde arvailemaan. Mutta vanhana moottoroidun rannikkotykistön keskiöaliupseerina olen erittäin tyytyväinen kehitykseen
Vastaan kysymyksellä; Meilläkin on mainittu olevan MT-LBU:n versio, jossa on paikantamislaite. Olisiko siinä vastaus?
Mikfin70
Ylipäällikkö
MT-LBV ja talinin paikantamislaite x 2 per patteri, jolla mitataan peruspisteille suunta ja koordinaatit. Tykeissä on myös mukana GPS mutta ei liene erityisen luotettava nykyisessä häirintä ilmastossa.
Nuo venäläiset 200l tynnyrin kokoiset hyrrät ja ihan kantamittauksen mukaiset laitteet riisuttiin pois heti Suomessa alkaneessa modifikaatiossa.
Rannikko tykistö ampuu maalle ja merelle. Koska ohjukset ovat aluksia varten niin tykistö ampuu tod näk maalle eli toiminta on saaristossa.
Katsotaan Ukrainan sotaa ja Krimin aluetta ja sitten Suomen saaristoa.
Valmiuteen kuuluvat Rannikkojääkärit tarvitsevat tykistön tulta suojakseen. Parempi olla sitten omasta takaa.
Ennemmin kysyn miksi noin vähän tykkejä ostetaan.
Jos pitää arvailla NATOn tuomia vastuu tehtäviä niin ne natoa edeltävät nopean toiminnan joukkojen harjoitukset sekä nykyiset yhteistyö harjoitukset antavat ainakin suuntaa mitä se voisi olla.
Joka tapauksessa naapureitten kanssa toimitaan. Lappia lukuunottamatta menee pääsääntöisesti merivoimien ja ilmavoimien hommiksi.
Vuodelta 2015 Harjoitusta
Uudenmaan prikaatin rannikkojääkärit Nato-valmiuteen
Suomi asettaa Uudenmaan prikaatin kansainvälisen rannikkojääkärikomppanian Naton nopean toiminnan joukkojen valmiuteen vuodelle 2015.
www.ts.fi
Puolustusvoimat osallistuu Aurora 23 -harjoitukseen Etelä-Ruotsissa -
Viimeksi muokattu:
Lievästi sanottuna ei ole ihan ajan tasalla. Sen verran sekavaa settiä että toivottavasti ei ole mitään veritulppaa,pumpun vajaatoimintaa yms muuta terveys ongelmaa päällänsä.Suomen ( omasta mielestään ) johtava maanpuolustusasioiden asiantuntija Ari Pesonen on naulannut tykkihankkeiden askelmerkit. Tyypillisen raskasta luettavaa sangen erikoisin yksityiskohdin. Ei taida AP olla ihan ajan tasalla?
155 K 98 | Uusi Suomi Puheenvuoro
Olen käsitellyt Suomen Puolustusvoimien tykistökalustoa Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan tiimoilta lukuisissa eri blogikirjoituksessa. Tämän kirjoituksen aiheeseen lähimmät ovat blogit…
Markksman
Kersantti
Patria kehittää tykkiä, joka toimii erityisen hyvin nykysodassa – Tällainen se on
Patria integroi 155K98-haupitsin Sisun maastokuorma-auton alustalle, koeammunnat yhdistelmällä on tarkoitus tehdä ensi talvena.
www.aamulehti.fi
Ainut järkevä asia tuossa kirjoituksessa oli linkki tuohon aamulehden juttuun. Eurolla pääsee katsomaan maksumuurin taakse, kunhan sitten muistaa taas perua ajoissa.
" ”Tarvitaan liikkuvaa tykkikalustoa, mutta ei liian monimutkaista tai sofistikoitunutta järjestelmää, vaan sellaista mikä toimii kriittisessä tilanteessa ja on helppo kouluttaa ja ylläpitää. Meillä on tavoitteena päästä tekemään ensimmäiset koeammunnat jo ensi talven aikana”, sanoo Tommi Svensk, Patrian Suomen maavoimien asiakkuudesta vastaava johtaja. "