Tykistö

Siitä vaan, itse suosin pehmeämpiä paperilaatuja. Tst-vaunulla aivan kuten muillakin jalkaväen aseilla on omat tuliannoksensa. Niiden perusteella ei voi päätellä yhtään mitään tykistön tuliannoksista. Ei myöskään päinvastoin. Eikä tykistön tuliannokset muutenkaan ole mihinkään muuttuneet tuon oppaan julkaisun jälkeen.

Jos tykistön osuutta hiukan avaa, niin 122 H ja 155 K -kalustoilla tuliannos on 60 ls/putki ja jo poistuneilla 130 K ja 152 H -kalustoilla se oli 40 ls/putki. Kevyillä raketinheittimillä tuliannos on 40 rakettia per heitin. Tuliyksiköiden hallussa on ohjeellisesti 1 tuliannos, mikäli kalustona on tykit ja 3 tuliannosta, mikäli se on 122 RAKH.
Eli vanhoilla jakomäärillä mennään.
 
Näitä voi pyöritellä monella tapaa. Käsittääkseni tykit eivät ole lopussa, vaan ongelmana on ampumatarvikkeiden sa-varanto, joka on happanemassa. Jos kalustosta ns. kuoritaan kerma, eli vaikkapa parempi puolikas, tai kolmannes jatkokäyttöön ja varaudutaan suorittamaan niillä palokuntaluonteisia yksittäisiä tulitehtäviä, niin säilytettävän tavaran määrä kutistuu aivan olennaisesti. Paikallisjoukkojen patteristo voisi todennäköisten tulitehtävien luonne huomioiden hyvin olla 12-putkinen.

JOS tähän asti olisi varattuna ollut esim. 25 18-putkista patteristoa ja niille ampumatarvikkeita noin kuukaudeksi, niin tykkejä olisi varikolla 450kpl ja patteriston tuliannoksia karkeasti saman verran. Paikallisjoukkojen käyttöön varatuksi kalustoksi voisi riittää noin 150 tykkiä ja niille ammuttavaa viikoksi, eli noin 50 patteriston tuliannosta ( joka sekin olisi kolmanneksen entistä pienempi putkimäärän muutos huomioiden ).

Käyttökelpoista kalustoa on mahdollista järkevästi säilyttää vaikka samalla kevennetään kuormaa logistiikan puolella. Tykkien määrä putoaisi noin kolmannekseen ja varastoitavien ampumatarvikkeiden määrä alle kymmenesosaan nykyisestä. Paikallisjoukoille saataisiin kuitenkin niiden luonteeseen erinomaisesti sopiva tykistökomponentti. Kaikki luvut siis vain ja ainoastaan suuruusluokkina.
Mikä olisi tuollainen "palokuntaluonteinen yksittäinen tulitehtävä" joka onnistuu pienemmällä patteristolla?
 
Mikä olisi tuollainen "palokuntaluonteinen yksittäinen tulitehtävä" joka onnistuu pienemmällä patteristolla?
Paikallisjoukkojen tehtävä jossa tykistöstä olisi hyötyä voisi olla vaikkapa maahanlaskun rajoittaminen, tai muu pienemmän joukon määräaikainen sitominen. 12 putkeahan on ihan perinteinen tuliyksikön koko, eli mistään miniatyyripatteristosta ei puhuta..
 
Paikallisjoukkojen tehtävä jossa tykistöstä olisi hyötyä voisi olla vaikkapa maahanlaskun rajoittaminen, tai muu pienemmän joukon määräaikainen sitominen. 12 putkeahan on ihan perinteinen tuliyksikön koko, eli mistään miniatyyripatteristosta ei puhuta..
Eikös vedettävillä tykeillä patteristo ole
122mm 6tykkiä x3patteria
Ja 155mm 4 tykkiä x3patteria.
 
Viimeksi muokattu:
Eikös vedettövillä tykeillä patteristo ole
122mm 6tykkiä x3patteria
Ja 155mm 4 tykkiä x3patteria.
Mie oon miettinyt, jos aletaan korvaamaan 122mm kalustoa 155mm kalustolla, voisko kuitenkin 122mm kalustoa käyttää paikallisjoukoissa eräänlaisena kertakäyttö aseena, asemaan ajo voi onnistua huomaamatta, tehdään erityisen hyvä naamiointi jotta asema ei paljastu, jos ja kun tulee tulitehtävä niin sen jälkeen tykki hylätään ja miehistö poistuu paikalta. Tykki voidaan myöhemmin evakoida ja jos on kunnossa käyttää samalla tavalla jossain uudelleen.
 
Mie oon miettinyt, jos aletaan korvaamaan 122mm kalustoa 155mm kalustolla, voisko kuitenkin 122mm kalustoa käyttää paikallisjoukoissa eräänlaisena kertakäyttö aseena, asemaan ajo voi onnistua huomaamatta, tehdään erityisen hyvä naamiointi jotta asema ei paljastu, jos ja kun tulee tulitehtävä niin sen jälkeen tykki hylätään ja miehistö poistuu paikalta. Tykki voidaan myöhemmin evakoida ja jos on kunnossa käyttää samalla tavalla jossain uudelleen.
Turhan kallis kertakäyttö aseeksi.
Ylläpito ja ammukset maksaa vaikka tykit onkin maksettu.
Tykistön tehtävä on tukea jalkaväkeä. Ja ei se tuolla tavalla oikein onnistu.
 
Turhan kallis kertakäyttö aseeksi.
Ylläpito ja ammukset maksaa vaikka tykit onkin maksettu.
Tykistön tehtävä on tukea jalkaväkeä. Ja ei se tuolla tavalla oikein onnistu.
Parempi noin, kuin pistää hyvässä kunnossa olevat tykit suoraan sulattamoon, tietysti raskasheitin toimii tuossa hommassa myös.
 
Parempi noin, kuin pistää hyvässä kunnossa olevat tykit suoraan sulattamoon, tietysti raskasheitin toimii tuossa hommassa myös.


Tykistön aseet on liian iso kokonaisuus luolan perälle.
Vedettävä Patteristo on pataljoona tasoa. Siinä on miestä ja ajoneuvoa sidottuna. Tykkien varastointi ja ammukset vievät tilaa ja rahaa.


122millisten Valmistus vuodet on vähän epäselviä mutta luulisi olevan vähän uudempiakin mukana kuin 60luvun tuotteet.

Joten eiköhän niitä riitä vielä 155millisten kaveriksi kahden patteriston tyylisesti.

Jotenkin vaikea uskoa itärajan paikjoukoille ns omaa tykistöä muuta kuin nykyisten alueellisten joukkojen kaltaista tykistörykmenttiä ja jalkaväki prikaatia.

Tykistö on tarvinnut suojakseen ilmatorjuntaa jo aikaa ennen droneja. Tämä siis tarkoittaa muutakin kuin itkk tasoa. 😀
122mm on taktisen tulen tykki lyhyellä kantamalla ja tällöin pitää olla siellä missä ne taistelevat joukotkin on.
 
No, jos tällä hetkellä Jyväskylässä on iso tehdashanke kuorien valmistamiseen niin uskoisin, ettei niistä tule pulaa.

Ammuksista tulee aina sodassa pulaa, kun kulutus luonnostaan kehittyy vastaamaan ja ylittämään saatavuuden.
 
Eikös vedettävillä tykeillä patteristo ole
122mm 6tykkiä x3patteria
Ja 155mm 4 tykkiä x3patteria.
Ei tuo ole mikään kiveen hakattu sääntö. Patteristo voi olla 12- tai 18-putkinen. Prikaatien ja alueellisten tst-osastojen 122 H-patteristot ovat tosiaan olleet 18-putkisia. Se ei tarkoita etteikö 12 putkea olisi yhtä lailla mahdollinen, mikäli se sopii ajateltuun käyttöön paremmin. Mitä 155 K-kalustoon tulee, niin putkimäärät per psto käsittääkseni vaihtelevat, eli se voi olla 12 tai 18. Ja K9-tuliyksikössä ( patteri) on 8 tykkiä. Entisaikojen paikallisjoukoissa taas oli vedettäviä tykkejä pattereittain. Kokoonpano voidaan muokata juuri siihen muotoon kuin katsotaan tarpeelliseksi.
 
Ei tuo ole mikään kiveen hakattu sääntö. Patteristo voi olla 12- tai 18-putkinen. Prikaatien ja alueellisten tst-osastojen 122 H-patteristot ovat tosiaan olleet 18-putkisia. Se ei tarkoita etteikö 12 putkea olisi yhtä lailla mahdollinen, mikäli se sopii ajateltuun käyttöön paremmin. Mitä 155 K-kalustoon tulee, niin putkimäärät per psto käsittääkseni vaihtelevat, eli se voi olla 12 tai 18. Ja K9-tuliyksikössä ( patteri) on 8 tykkiä. Entisaikojen paikallisjoukoissa taas oli vedettäviä tykkejä pattereittain. Kokoonpano voidaan muokata juuri siihen muotoon kuin katsotaan tarpeelliseksi.
Perus juttuahan tuo. Mutta ei kyllä nyt muista nostiko vai laskiko ylijohto 155k tykkimäärää patteristossa.

Ja tosiaan tehtävien mukaan tykkimäärät sorvataan samoin kuin tuliannoksien määrät.

Luulisi olevan kuitenkin helpompaa mitä enemmän pattereita on patteristossa.
Pattereita pystyy alistamaan useammalle joukolle. Monimuotoisempia ja tehokkaampia tulimuotoja käytettävissä.

Kuitenkin patteristo itsessään syö ilmatorjuntaa ja sääjaosta sun muuta.
Sitten kun kerätään 100 tykkiä tulitehtävälle niin luulisi olevan helpompi järjestää jos perusyksikössä on enemmän ja tarvittavien patteristojen määrä on vähäisempi.
 
Norja saanut FMS luvan tilata USA:sta
maksimissaan 130 miljoonalla dollarilla PGK sytyttimiä tykistölleen.


Suomi hankkii 28 meur:lla "lentorataa korjaavia" sytyttimiä Northrop Grummanilta. PGK vai jokin muu jää tuosta vähän avoimeksi.

Sytyttimiä käytetään 155 mm sirpalekranaateissa pienentämään iskemähajontaa maalialueella.


Muok: Suomelle DSCA:ssa lupa PGK:lle kesältä 2024. Tuossa 70 musd ja 5500 kpl. Eli jos tämänpäiväinen tilaus on PGK, niin arviolta vajaa puolet luvan arvosta tilattu.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top