Mikfin70
Ylipäällikkö
Pzh2000 tekniikkaa ilman tornissa olevaa miehistöä.
Tuossa videossa sanotaan kohdassa ~2:43, että putken pituus olisi 52 kal.
Tuolla vastakkainen arvio, että se "ei näytä" 52 kal putkelta vaan lyhyemmältä 45... 47 kal.
Bogdan 155mm SPH
Jos putki on lainattu/tehty 152 2A65 MSTA-B vedettävän tykin tuliputki"-aihiosta". Putki voisi olla tuota suunnittelua 155 sisämittoihin koneistettuna, L=47 kal.
Suuhidastimen on arvioitu olevan 152 D 20 tykistä, ja siltä se näyttää.
Muutoinkin teknikaalin arviointi on hieman tyly, mutta ehkä asiaa kuitenkin.
Ilmoitetuista kantamista päätellen putken ehkä pitää olla 52 kal pituinen, koska luvataan 40 km "tavallisella" a-tarvikkeella.
Arvelen sen olevan pitkän kantaman perävirtausammus, eikä ihan "tavallinen" bulkkiammus, ks. kuva alla.
Rakettiavusteisella ammuksella (RAP) luvataan 50 km kantama.
Erikoisammuksilla 60 km. (Olisiko haaveena Excalibur tai joku muu vastaava).
Tuossa viitelinkki Bogdan-uutiseen ja kuvasieppaus viime keväältä, jossa näkyy NUBS:lliset 155 HE ERFB - BB perävirtausammukset, huomaa johtorenkaan puna-violettiväri, ei taida olla kupari eikä messinki materiaalina! Ei ole ihan "tavallinen NATO standadiammus", toki täyttänee NATO-vaatimukset. Noilla pääsee > 40 km kantamiin JBMoU mukaisella 52 kal putkella ja hyvällä panoksella ammuttaessa.
Ukrainian Army Testing New Indigenously Developed 155-mm Mobile Howitzer Bohdana | Defense Express
It has been revealed by Defense Express that Ukraine’s first indigenous artillery gun system developed chambered for NATO standard 155-mm round has entered its trials held at Shyroky Lan military training & testing range, with over 50 rounds fired so far
en.defence-ua.com
Ao linkin teknisissä tiedoissa on aseesta selkeä tieto 155 mm / 52 kal, Teksti on huonoa konekäännöstä, kuten lopussa todetaan.
Self-propelled guns "Bogdan": price, main characteristics and history of creation. - Mini Feed News
Read in the TSN.ua material about the new development of the Kramatorsk plant of an important workbench – the “Bogdan” self-propelled guns. Main characteristics, history and variability of the mounting of the self-propelled gun. The development of the Ukrainian self-propelled artillery carrier...
minifeednews.com
Eräiden ukrainalaisten asiantuntijoiden mukaan (2018) Bogdan:n ase olisi Puolan AHS KRAB:n kopio ja silloin siinä olisi 52 kal pituinen putki.
"Bogdan" with Polish roots: what difficulties can Ukraine face in the production of a new self-propelled gun for the APU | tellerreport.com
Ukrainian gunsmiths created for the APU a new self-propelled artillery "Bogdana" with a caliber of 155 mm, which is used in NATO countries. This was stated by Secretary of the National Security and Defense Council Oleksandr Turchynov. Local media note that the new howitzer is a copy of the...
www.tellerreport.com
Puolan panssarihaupitsista KRAB:sta on vuosien kuluessa ollut niin monta versiota, etten niitä tunnista.
Bogdanin suuhidastin ei ainakaan täsmää KRAB:iin.
Jos Bogdan noudattaa uskollisesti JBMoU sopimusta, niin silloin siinä on 52 kal tuliputki (Extended Range). JBMoU ei taida tuntea muita putken pituuksia kuin 39 kal ja 52 kal, paitsi nykyään tekevät pidempiä putkia räätälöidyillä rihlauksilla, joten sääntöuskollisuus horjuu...
Arvelen Bogdan aseen tuliputken olevan JBMoU ER mukaisesti 52 kal pituinen, vaikka se näyttää ulkoisesti 2A65 MSTA-B "muotoiselta" suuhidastimen ollessa 152 D 20 tykin mallinen.
Lopuksi tässä videossa vähän jäitä hattuun sora-auto - tykki teknikaalien rakentajille eli hieman hyppyttää alustaa ammuttaessa, vaikka onkin takajalat/-levy maassa ottamassa rekyyliä:
Arvelen, että sora-autoalustalta ei montaa laukausta ammuta tuohon tyyliin, jos asemasta pitää ajaa pois ammunnan jälkeen omin voimin ja alustoin.
Sinällään harvinainen video, kun näytetään ehkä isolla panoksella ammuttuja laukauksia.
Samaa olisi mukava nähdä Cesar:lla ja Atmoksella sekä tietysti myös panssarihaupitseilla, mutta yleensä videoissa ammutaan vain 1 - 3 panosmoduulilla helliä "taputtelu-laukauksia".
Tuon hyppäämisen näkee hyvin tuossa kiusankappaleen boxeri videossa. Siinä etupyörät on välillä ilmassa ja koko vehke keikkuu niin paljon että usko koko vehkeeseen meinaa loppua.
Viimeksi muokattu:
Einomies1
Respected Leader
Samaa mietin kun katselin videota. En tiedä tykistöstä juuri mitään, mutta miksei tuossa ole mitään maatukea heilunnalle? Luulisi vaikuttavan tarkkuuteen jonkin verran kun ammutaan tavanomaista mukulaa ja ainakin rasittaa Boxerin akselistoa sekä runkoa aikalailla.
Sakemaanit valmistavat maailman parhaat tankit ja tykit, mutta ne ovat kalliita. Liekkö tuossa yritetty laskea 155mm tykin hintaa ja mahdollistaa parempi liikkuvuus tiestöllä?
Mikfin70
Ylipäällikkö
Heilahdus tulee sen jälkeen, kun sisäballistinen vaihe on päättynyt. Hidastaa tulimuodossa uuden laukauksen ampumista, koska inertia (pakannuslaite) yksikkö ei ole annettujen arvojen sisällä ja estää seuraavan laukauksen ampumisen.
Yleensä inertiayksikkö on kiinni aseen kehdossa putken alla.
Huhta
Greatest Leader
Kyllähän tuo heiluminen on hieman arveluttavaa, ruotsalaisilla taisi olla ongelmia sen suhteen Archerissa. Tosin Etelä-Afrikan G6 on kolmiakselinen, ja siinä on silti vain pienet ja vaatimattomat tukijalat melko keskellä ajoneuvon runkoa. Slovakkien neliakselisessa Zuzanassa sama juttu.
Jos muistan oikein ne toimii nopeammin kuin Ceasarin astinlevy. Ja tuosta heilumisesta tulee mieleen TA opetus missä asetta ei saisi muuttaa laukausten välillä, vaan sen pitäisi olla vakaa koko ajan. Kuten Cearissa taikka K9ssä nähdään tulitoiminnan aikana. Boxerissa sen sijaan pitää tuoda se putki takaisin samaan pisteeseen laukausten välillä taikka hajonta on rankka vastaanottavassa päässä.
Wagner
Luutnantti
Kun se murkula viettää vain noin 20-50 millisekuntia putkessa, niin ei ehkä kannata videoiden perusteella määrittää, mikä on tai ei ole tarkka. On siinä inertiaakin vastustamassa.
Onko näitä hankittu suomelle?
en.wikipedia.org
M1156 Precision Guidance Kit
M1156 Precision Guidance Kit - Wikipedia
Onko näitä hankittu suomelle?
M1156 Precision Guidance Kit
M1156 Precision Guidance Kit - Wikipedia
Ei ole kuulunut hankinnasta, mutta on ollut uutisia siitä että PV harkitsee tuota tai jotakin vastaavaa.
Ukraina-ketjussa on paljon viestejä USA:n, Kanadan ja Australian Ukrainalle lahjoittamista keveistä M777 tykeistä ja niiden taistelukyvystä. Ohessa muutamia poimintoja ja linkkejä ko. asemallin dokumentaatioon sekä tuliputkien taontaan liittyen enempi tekniseltä kannalta katsottuna. Samalla selvinnee hieman taustaa siihen, miksi isot pyssyt maksavat sen mitä maksavat uutena. Vanhoja sitten myydään, jos ei ole ollut käyttöä, siinä kunnossa kuin ovat, jotta voidaan tehdä uusia ja säilyttää aseiden tuotantokyky, ammattitaito suunnittelusta valmistukseen ja sen myötä myös kriisitilanteessa niiden luova korjauskyky ja siten varaudutaan esimerkiksi siihen, että Siperian rataa pitkin tai Tanskan salmista ei varaosakontit kulje. Tietysti voi tuudittautua siihen tai varmistaa sen, että seta Samuli niitä sitten lennättää tarpeen niin vaatiessa hyville ystävilleen tai ystävilleen tai hyville tutuilleen tai ehkä jopa muutaman harmittomille tutuilleen.
Ohessa linkki LW 155 tykkiasejärjestelmän suorituskykyspesifikaation (LIGHTWEIGHT 155mm (LW155) SYSTEM PERFORMANCE SPECIFICATION ) johonkin alutavaan versioon, joka on vapaasti saatavilla oheisesta linkistä:
https://man.fas.org/dod-101/sys/land/docs/lw155-spec.pdf
Varoituksen sana kuitenkin siitä, että kyseessä on jokin järjestelmäspesifikaation alustava versio ja siten se ei ole välttämättä lopullinen vaatimuksiltaan. Vaatimukset voivat olla dis-informaatiota sekä ylös- että alaspäin, varsinkin kun dokumentti löytyy vapaasti netissä surffailijalle.
Speksi on alustava, koska siinä on monta kohtaa "TBD" (To Be Determined / Defined tai jotain semmoista ja mallimerkintäkin on vielä LW 155, joka lienee nykyisin M 777 ).
Teknisen osan tekstistä näkee, että LW155 asejärjestelmä on ollut jo sangen valmis, koska spesifikaatioon on kyetty määrittelemään vaatimukset teknisesti sangen tarkasti ja fiksusti, mielestäni.
Jos asekaupat syntyvät, niin osana sitä tuommoinnen asiakkaan speksi avataan asiakkaan ja toimittajan yhteistyönä suorituskykytaulukoksi, jossa kustakin speksin alakohdasta syntynee useita taulukkorivejä (alakohtia). Jokaiselle riville tai rivikokonaisuudelle muodostuu myös hinta-arvio ja lopullinen hinta, joten rivit / vaatimukset maksavat.
Esimerkiksi yhteensopivuuus käytössä olevien ja kehittäillä olevien ampumatarvikkeiden (ammus, sytytin, panos, nalli.. Kohta 3.2.3.1) repeää usean sadan ellei muutaman tuhannen rivin vaatimuslistaksi, joiden perusteella suunnittelua ja valmistusta ohjataan ja valitaan vaatimuksen todentamismenetelmä ja kirjataan sen tulos. Ei taida tuon ymmärtämiseen ja avaamiseen pelkkää innokkuutta pursuavan "Start-Up" yrityksen eväät riittää, vaikka olisi Twitter-tilejä tullut seuratuksi jo useampikin vuosi.
Kohta 3.2.3.5 "Preplanned Product Improvements (P 3I) The LW155 shall allow for future flexibility and expansion." on hyvä esimerkki vaatimuksesta, joka on valmistajan kannalta painajainen. Laske hinta termille "future flexbility and expansion" ja miten siihen varaudut.
Tuossa pientä selittelyä senaatille, kun LW155 projekti viivästyy ja taas vivästyy:
Budjetti kasvanut vaatimattomat 10 % =120 M USD (10% kokonaisbudjetista!). Ei ole vedettävän tykinkään valmistaminen halpaa ainakaan alkuvaihessa. Onkos tuo pelkkä korotus (120 M USD) lähes kaksinkertainen AMOS-hankintaan nähden? Tuliputken hinnaksi arvioivat ~200 000 USD (Putken hintahaarukka ollut 106 000 - 334 000 USD riippuen Watervliet Arsenal:in työmäärästä. Sieltä saa tykinputken aihion taonnasta valmiiksi asti ks. rotaatiotaonnan videolinkki lopusta).
Teknisiä murheita:
Titaanin hitsaaminen ei onnistunut, ---> titaanivalu tilalle, joten uusi suunnittelu + muotit + valuntekijä USAsta
Kovalta alustalta ampuminen tuotti säröjä --> osan suunnittelu uusiksi ---> valmistus ---> testaus
Teknisiä takaiskuja tulee suurillekkin toimijoille, vaikka varmasti on simulointia ja mittauksia tehty ja niiden tuloksia analysoitu.
Tuossa vielä päivitys LW155 muutosprojektille 2018 vuodelta:
Aika-ajoin tässä ja Ukraina-ketjussa on esitetty kommentteja tykin tuliputkiaihioiden kotimaan tuotannon puutteesta. Ehkäpä allaoleva video antaa hieman lisää tietoa tilanteesta:
Rotary forging of gun tubes:
Tuossakin aloitetaan pyöreästä aihiosta, jossa lienee läpireikä porattuna eli alkuvaihe teräsvaloksesta ja mahdollisesta aihion taonnasta sekä reiän porauksesta puuttuu videolta.
Videon mukaan rotaatiotaontalinja on maksanut ~7 M$ (1974) ja videon teon hetkellä (2012) linjan hinta olisi ~75 M$, joten ei liene ihme, että suurikaliiperisia tuliputkitakeita ei Suomessa eikä monessa muussakaan maassa enää valmisteta itse. Keski-Euroopasta löytyy pari laatutakomoa ja sitten on epämääräinen määrä kansallisesti ylläpidettyjä takomoita, joiden laatu ei välttämättä yllä yläneljännekseeen suurikaliiperisten aseiden tuliputkiaihioiden suhteen.
Tuossa vielä yleiskatsaus Watervliet Arsenalista. Tonttia, rakennuksia ja valmistusmahdollsiuuksia on melko monipuolisesti isojen tuliputkien valmistukseen ja aseiden osien valmistukseen.
Nämä aiheet on voitu kaluta jo aiemmin tykistö- tai muussa -ketjussa, joten anteeksipyyntö jo etukäteen mahdollisesta aiheen tuplauksesta tai triplauksesta.
Ohessa linkki LW 155 tykkiasejärjestelmän suorituskykyspesifikaation (LIGHTWEIGHT 155mm (LW155) SYSTEM PERFORMANCE SPECIFICATION ) johonkin alutavaan versioon, joka on vapaasti saatavilla oheisesta linkistä:
https://man.fas.org/dod-101/sys/land/docs/lw155-spec.pdf
Varoituksen sana kuitenkin siitä, että kyseessä on jokin järjestelmäspesifikaation alustava versio ja siten se ei ole välttämättä lopullinen vaatimuksiltaan. Vaatimukset voivat olla dis-informaatiota sekä ylös- että alaspäin, varsinkin kun dokumentti löytyy vapaasti netissä surffailijalle.
Speksi on alustava, koska siinä on monta kohtaa "TBD" (To Be Determined / Defined tai jotain semmoista ja mallimerkintäkin on vielä LW 155, joka lienee nykyisin M 777 ).
Teknisen osan tekstistä näkee, että LW155 asejärjestelmä on ollut jo sangen valmis, koska spesifikaatioon on kyetty määrittelemään vaatimukset teknisesti sangen tarkasti ja fiksusti, mielestäni.
Jos asekaupat syntyvät, niin osana sitä tuommoinnen asiakkaan speksi avataan asiakkaan ja toimittajan yhteistyönä suorituskykytaulukoksi, jossa kustakin speksin alakohdasta syntynee useita taulukkorivejä (alakohtia). Jokaiselle riville tai rivikokonaisuudelle muodostuu myös hinta-arvio ja lopullinen hinta, joten rivit / vaatimukset maksavat.
Esimerkiksi yhteensopivuuus käytössä olevien ja kehittäillä olevien ampumatarvikkeiden (ammus, sytytin, panos, nalli.. Kohta 3.2.3.1) repeää usean sadan ellei muutaman tuhannen rivin vaatimuslistaksi, joiden perusteella suunnittelua ja valmistusta ohjataan ja valitaan vaatimuksen todentamismenetelmä ja kirjataan sen tulos. Ei taida tuon ymmärtämiseen ja avaamiseen pelkkää innokkuutta pursuavan "Start-Up" yrityksen eväät riittää, vaikka olisi Twitter-tilejä tullut seuratuksi jo useampikin vuosi.
Kohta 3.2.3.5 "Preplanned Product Improvements (P 3I) The LW155 shall allow for future flexibility and expansion." on hyvä esimerkki vaatimuksesta, joka on valmistajan kannalta painajainen. Laske hinta termille "future flexbility and expansion" ja miten siihen varaudut.
Tuossa pientä selittelyä senaatille, kun LW155 projekti viivästyy ja taas vivästyy:
Budjetti kasvanut vaatimattomat 10 % =120 M USD (10% kokonaisbudjetista!). Ei ole vedettävän tykinkään valmistaminen halpaa ainakaan alkuvaihessa. Onkos tuo pelkkä korotus (120 M USD) lähes kaksinkertainen AMOS-hankintaan nähden? Tuliputken hinnaksi arvioivat ~200 000 USD (Putken hintahaarukka ollut 106 000 - 334 000 USD riippuen Watervliet Arsenal:in työmäärästä. Sieltä saa tykinputken aihion taonnasta valmiiksi asti ks. rotaatiotaonnan videolinkki lopusta).
Teknisiä murheita:
Titaanin hitsaaminen ei onnistunut, ---> titaanivalu tilalle, joten uusi suunnittelu + muotit + valuntekijä USAsta
Kovalta alustalta ampuminen tuotti säröjä --> osan suunnittelu uusiksi ---> valmistus ---> testaus
Teknisiä takaiskuja tulee suurillekkin toimijoille, vaikka varmasti on simulointia ja mittauksia tehty ja niiden tuloksia analysoitu.
Tuossa vielä päivitys LW155 muutosprojektille 2018 vuodelta:
Aika-ajoin tässä ja Ukraina-ketjussa on esitetty kommentteja tykin tuliputkiaihioiden kotimaan tuotannon puutteesta. Ehkäpä allaoleva video antaa hieman lisää tietoa tilanteesta:
Rotary forging of gun tubes:
Videon mukaan rotaatiotaontalinja on maksanut ~7 M$ (1974) ja videon teon hetkellä (2012) linjan hinta olisi ~75 M$, joten ei liene ihme, että suurikaliiperisia tuliputkitakeita ei Suomessa eikä monessa muussakaan maassa enää valmisteta itse. Keski-Euroopasta löytyy pari laatutakomoa ja sitten on epämääräinen määrä kansallisesti ylläpidettyjä takomoita, joiden laatu ei välttämättä yllä yläneljännekseeen suurikaliiperisten aseiden tuliputkiaihioiden suhteen.
Tuossa vielä yleiskatsaus Watervliet Arsenalista. Tonttia, rakennuksia ja valmistusmahdollsiuuksia on melko monipuolisesti isojen tuliputkien valmistukseen ja aseiden osien valmistukseen.
Nämä aiheet on voitu kaluta jo aiemmin tykistö- tai muussa -ketjussa, joten anteeksipyyntö jo etukäteen mahdollisesta aiheen tuplauksesta tai triplauksesta.
Linkistä:
Lyhenteet
SINCGARS Single Channel Ground & Airborne Comms System
SINCGARS Single Channel Ground and Air Radio System
Ja tuolta US Marine / s. 27.
Taitaa olla UK/ USA:n ammunnanhallintaan /tulenjohtoon/ yhteydenpitoon liittyvä, pitkälle räätälöity radiosysteemi, jota Ukrainalla ei ole eikä ole annettu, arvelen.
Mielenkiintoista. Eli ensin hankitaan perusmallin tykki (M777) ja sitä päivitetään kalliilla digitaalisella ammunanhallintajärjestelmällä (M777A1 ja edelleen A2), tarkoitus saadaan pidennettyä tulitoiminnan aloitusta. Kyllä näinhän se menee, eiku olikohan se sittenkään noin.
Tällä videolla näkyy eri komponentit. Eli kehdon alla on ainakin akut ja todennäköisesti tietokone joka yhdistää eri komponentit. Kehdon päällä on inertiapaikannuslaite. Suuntaajien näytöt löytyy sekä jossain videolla/kuvissa näkyy radion antennijalka (lavettihaara). Kyseessä siis M777A1/A2 versio, josta on otettu osa komponenteista pois (DAGR, radio ja lähtönopeustutka).
TAD eli Towed Artillery Digitalizationin tarkoitus on siis lyhentää tulitoiminnan aloitukseen tarvittavaa aikaa. Tämä onnistuu, koska kaikki tehokkaaseen tulitoimintaan tarvittavat komponentit ovat aseessa kiinni. Aseella on jatkuvasti tarkka suunta ja sijainti tiedossa. Ei tarvita optisia suuntaimia jolloin esim pimeällä toiminta onnistuu lähes samalla tavalla kuin päivällä. Toiminta perinteisin menetelmin on myös täysin mahdollista esim laiterikkojen sattuessa. Vetäjässä on yleensä kaapeloinnit jolloin inertiapaikannuslaitetta/satelliittipaikannusta yms voidaan käyttää myös ajon aikana ohjaamosta.
Tällä videolla näkyy eri komponentit. Eli kehdon alla on ainakin akut ja todennäköisesti tietokone joka yhdistää eri komponentit. Kehdon päällä on inertiapaikannuslaite. Suuntaajien näytöt löytyy sekä jossain videolla/kuvissa näkyy radion antennijalka (lavettihaara). Kyseessä siis M777A1/A2 versio, josta on otettu osa komponenteista pois (DAGR, radio ja lähtönopeustutka).
TAD eli Towed Artillery Digitalizationin tarkoitus on siis lyhentää tulitoiminnan aloitukseen tarvittavaa aikaa. Tämä onnistuu, koska kaikki tehokkaaseen tulitoimintaan tarvittavat komponentit ovat aseessa kiinni. Aseella on jatkuvasti tarkka suunta ja sijainti tiedossa. Ei tarvita optisia suuntaimia jolloin esim pimeällä toiminta onnistuu lähes samalla tavalla kuin päivällä. Toiminta perinteisin menetelmin on myös täysin mahdollista esim laiterikkojen sattuessa. Vetäjässä on yleensä kaapeloinnit jolloin inertiapaikannuslaitetta/satelliittipaikannusta yms voidaan käyttää myös ajon aikana ohjaamosta.
J0h1F
Ylipäällikkö
On tuossa kyllä paljon ongelmia, kuten lavetin lapiokannukset, jotka ovat hitaat asettaa, kun pitää kaivaa kannuskuopat maahan, joka ei talvella ole ihan nopeaa tai helppoa puuhaa (verrattuna kiilattavaan lavettiin). Lisäksi mekanismi on erittäin monimutkainen ja lataaminen verraten hidasta verrattuna kantamaltaan vastaavaan Tampellaan eli 155 K 83:een.
Käytännössä aivan nopeimmillaan päästään lähelle kotimaisten tykkien tulinopeutta (tässä erinomaista tuliasematoimintaa, mutta tykki liikkuu kuten näkyy):
Mutta useammin toiminta näyttää videoilla tältä:
https://www.youtube.com/watch?v=V1cJghbWKwk
Vertailun vuoksi 155 K 83 (ensimmäinen vajaalla ryhmällä, toinen täydellä, ja ammuspaarit käytössä):
Jos vedettävää 155 mm kalustoa hankitaan, niin kannattaisi vain hankkia kotimaista (tai edes israelilaista, jos kotimaisen tuotannon uudelleenkäynnistäminen on liian vaikeaa). Sen latasinpulman ratkaisu ketjulatasimellakaan ei olisi vaikeaa.
Kallista, hyvin kallista. Sen sijaan CAESAR:in tai ATMOS:n kaltainen ratkaisu olisi helpommin ja halvemmin toteutettavissa, tätähän Patriakin yritti jo ehdottaa ennen kuin K9:t hankittiin.
Viimeksi muokattu:
Tosiaan Ukrainalle ei tuota noissa tykeissä ole ja mm. hoitaa/nopeuttaa tykin asemaanajoa GPS yms avulla. eli ei pelkästään ammunnanhallintaan.
122h63 edustaa ukrainassa
Viimeksi muokattu:
J0h1F
Ylipäällikkö
Taktisen käytön tykkinä itse asiassa 155 K 83 tietyin 155 K 98:n ominaisuuksin (päätelaite radioineen, ehkä TALIN ja/tai lähtönopeustutka) voisi olla parempi vaihtoehto. L/52 putkella on omat rajoitteensa, ja 155 K 98 on tehty oikeastaan enemmän idealla pitkän kantaman operatiivisen tulenkäytön tykki kuin taktisen tulenkäytön (vaikka sen rooli olisikin ollut KARJPR:ssä taktisessa tulenkäytössä). Esim. 155 K 83:n ylimenokartion profiili sopii paremmin perusampumatarvikkeille, lyhyempää on helpompi vetää ja kantamaa riittää onteloperäkranaateilla ihan hyvin (ja riittäisi enemmänkin, jos -97:n NATO-panoskammion sijaan käytettäisiin alkuperäistä Tampellan panoskammiota; tässä toki ymmärrän yhteensopivuuskysymykset) käytännössä taktisen tulenkäytön maksimietäisyyksille eli sinne 23-24 kilometriin (sitä kauemmas hajonta alkaa olla niin suurta, että PGK olisi tarpeen, jos maalialue halutaan pitää alle 100 x 100 metrinä, ja tällöin perävirtausyksikön hintakaan ei ole enää suuri lisäkustannus).
Viimeksi muokattu:
ak.tied
Greatest Leader
Joitakin näitä M777 videoita nyt nähnyt ja kyllä mä ainakin olen aika helvetin vakuuttunut meidän tykistön toiminnasta ja ylpeä suomalaisesta varusmiehistä niiden näkmisen jälkeen.
M777 näyttää omaan silmään edelleen monimutkaiselta, myös käyttönsä puolesta. Tulinopeus yleensä sen 2ls/min, toki @magitsu laittoi pätkän missä myytti kumottiin ja nuo tekijät pääsivät kuuteen.
Monella videolla tykki kuitenkin pomppii ja liikkuu mielestäni sivusuunnassakin, ei voi olla vaikuttamatta tulinopeuteen tai tarkkuuteen ellei sitten nuo kalliit automaattihärpäkkeet jotenkin sitä suuntausta automaattisesti korjaa laukausten välissä.
Jotenkin vaan näyttää, ettei ole mekaanisesti kovinkaan onnistunut konstruktio, vaikka hienoa elektroniikkaa uudemmista versioista löytyykin (alkuperäisen?) vajeita paikkaamaan.
Koko totuus ei tietenkään näiltä pätkiltä näy, asemaan/asemasta ajo ja tulitoiminnan aloituksen nopeus on itselle kysymysmerkki.
M777 näyttää omaan silmään edelleen monimutkaiselta, myös käyttönsä puolesta. Tulinopeus yleensä sen 2ls/min, toki @magitsu laittoi pätkän missä myytti kumottiin ja nuo tekijät pääsivät kuuteen.
Monella videolla tykki kuitenkin pomppii ja liikkuu mielestäni sivusuunnassakin, ei voi olla vaikuttamatta tulinopeuteen tai tarkkuuteen ellei sitten nuo kalliit automaattihärpäkkeet jotenkin sitä suuntausta automaattisesti korjaa laukausten välissä.
Jotenkin vaan näyttää, ettei ole mekaanisesti kovinkaan onnistunut konstruktio, vaikka hienoa elektroniikkaa uudemmista versioista löytyykin (alkuperäisen?) vajeita paikkaamaan.
Koko totuus ei tietenkään näiltä pätkiltä näy, asemaan/asemasta ajo ja tulitoiminnan aloituksen nopeus on itselle kysymysmerkki.