Tykistö

[Jopuni]

Eihän se ollut sitä ennen vuotta 2022, kun alueellisten joukkojen vielä suunniteltiin poistuvan ja maavoimien jakautuvan jatkossa operatiivisiin joukkoihin ja (kevyisiin) paikallisjoukkoihin. Ukrainassa sotiva venäläinen on toki hakannut päätään "alueellisiin joukkoihin" odotettua

Mie kuvittelisin että paikallisjoukkoja vahvistetaan niin henkilömäärällä kuin raskaalla aseistuksella, samalla toimen kuva lähenee entisiä alueellisia joukkoja.

Mutta näillä näkymin kyllä unohtaisin suosiolla jalkaväkiprikaati 80:n ja sen henkiset perilliset...

Minun ajatuksissa pyörii edelleen erilaiset taisteluosastot joita sitten voidaan tarpeen mukaan yhdistellä prikaateiksi tai vaikka divisioonan kokoon.
Taisteluosasto on kuitenkin ketterämpi liikutella, ja tulivoimaakin löytyy.

 

[TheRomanRuler]

Sekamuodostelmatkin ovat teoreettinen mahdollisuus, eli yhdistellään isompia ja pienempiä yksiköitä (esimerkiksi divisioonan ympärillä useampi pienempi taisteluosasto). Mutta näiden potentiaalia taitaa olla vaikea hyödyntää.

 

[Huhta]

Mie kuvittelisin että paikallisjoukkoja vahvistetaan niin henkilömäärällä kuin raskaalla aseistuksella, samalla toimen kuva lähenee entisiä alueellisia joukkoja.

Maavoimien vuosikirjassa oli juttua näistä asioista ja siinä yhteydessä mainittiin paikallisjoukkojen uusina joukkotyyppeinä kevyt jääkäripataljoona ja kevyt jalkaväkipataljoona. Todennäköisesti ei puhuta ainakaan kovin tykistöraskaista pumpuista, vaikka toki varmaan ainakin "kevytjääkäreillä" olisi noissa kaavailuissa jotain kranaatinheittimien, pst-ohjusten ja valtion ajoneuvojen kaltaista.

 

[PEMM]

Maavoimien vuosikirjassa oli juttua näistä asioista ja siinä yhteydessä mainittiin paikallisjoukkojen uusina joukkotyyppeinä kevyt jääkäripataljoona ja kevyt jalkaväkipataljoona. Todennäköisesti ei puhuta ainakaan kovin tykistöraskaista pumpuista, vaikka toki varmaan ainakin "kevytjääkäreillä" olisi noissa kaavailuissa jotain kranaatinheittimien, pst-ohjusten ja valtion ajoneuvojen kaltaista.

Sopisiko tähän sitten paremmin nämä itseliikkuvat 155mm tykit, joilla sitten tuetaan useampia kevyitä yksiköitä?

 

[Hanski]

Maavoimien vuosikirjassa oli juttua näistä asioista ja siinä yhteydessä mainittiin paikallisjoukkojen uusina joukkotyyppeinä kevyt jääkäripataljoona ja kevyt jalkaväkipataljoona. Todennäköisesti ei puhuta ainakaan kovin tykistöraskaista pumpuista, vaikka toki varmaan ainakin "kevytjääkäreillä" olisi noissa kaavailuissa jotain kranaatinheittimien, pst-ohjusten ja valtion ajoneuvojen kaltaista.

Saattoi Ukrainan sota ja Nato-jäsenyys hivenen muuttaa suunnitelmia!

 

[hillhead]

Minusta tässä keskustelussa tehdään isoja virheitä. Ketjussa soditaan yhä viimeiseen Apilakseen, Valtraan ja reserviläiseen - tykkejä unohtamatta. Vaikka kaikki muuttui 4.4.2023.

Kaikki kunnia menneille sukupolville, mutta vihollisen tuhoaminen tykistön ja liki varustamattoman kevyen jalkaväen yhteistoiminnalla on välttämättömyydestä rakentunut konsepti toiselta aikakaudelta. NATO-aikana maavoimien roolin voi odottaa toisenlaiseksi ja joukkotyypit aiempaa eriytyneemmiksi - hyökkäävä ja päällekäyvä osa tarvitaan jatkossakin, mutta aluepuolustuksen ei voi odottaa enää kohtaavan panssariarmeijoita. Ei niitä tarvitse enää kuluttaa, pysäyttää ja tuhota tykkiruudilla ja verellä, kyllä se etupäässä tehdään jo Suomen rajojen ulkopuolella, vaikka joitakin yksittäisiä pataljoonan taisteluosastoja ilman toimivaa huoltoa saattaisi tänne asti päästäkin.

Panostukset täytyy tehdä tässä viitekehyksessä. Ratkaisujoukoille ja kynnysjoukoille pitää löytyä epäsuoraa, samoin kuin ampumatarviketta sinne vihollisen syvyyteen vaikuttaville raskaille raketinheittimille ja F-35:ille. Mutta ehkäpä ne sadat D-30:t voi pikku hiljaa jo sallia museon intendenttien hellään huomaan...


Loppuun vieno toive:

Poliittisesta korrektiudesta luovutaan ja kuorma-ammusten tarpeellisuus myönnetään jälleen kerran. Sen jälkeen on semantiikkaa venytellä mittanauhoja ja mittailla putken väljyyttä millimetreinä...

Isoin virhe ja samalla suurin haitta Natosta on se että ajetaan oma puolutuskyky alas luottaen siihen että nato sotii meidän puolesta.
Muistutan että Nato maat eivät ole vieläkään päässyt yhteisymmärrykseen pitkän kantaman järjestelmien käytöstä Venäjän maaperälle vaikka sotaa on kestänyt Ukrainassa yli kaksi vuotta ja jne.
On siis hyvin epätodennäköistä että Nato iskisi etupeltoon Venäjän puolelle siinä vaiheessa kun sinne aletaan keräämään joukkoja.

D30 tässä ollaankin laittamassa eläkkeelle mutta vielä ei ole näkynyt tarpeeksi korvaavia järjestelmiä.

edit.kirj.virheitä.

 

[hillhead]

Ilmavoimien komento-osa on karkaamassa Norjaan ja merivoimien Ruotsiin, vaikka voi kysyä, että eikö tuo ole pois johtamiskyvystä ja suunnitelmista sen tilanteen varalta, että Nato osoittautuisikin tyhjäksi kortiksi... On vain luonnollista, että maavoimatkin laatii suunnitelmansa ja rakentaa organisaationsa NATO-viitekehyksessä todennäköisimpien skenaarioiden pohjalta.

Kun rahaa on yhä edelleen käytettävissä rajallisesti, niin en ole yhtään vakuuttunut, ettäkö paras kohde sille olisi laarinpohjapataljoonien orgaaniset tykistöpatteristot. Eihän se ollut sitä ennen vuotta 2022, kun alueellisten joukkojen vielä suunniteltiin poistuvan ja maavoimien jakautuvan jatkossa operatiivisiin joukkoihin ja (kevyisiin) paikallisjoukkoihin. Ukrainassa sotiva venäläinen on toki hakannut päätään "alueellisiin joukkoihin" odotettua kovemmin, mutta emme voi odottaa, etteikö venäläinen oppisi tästä. Samalla liittoutuminen on muuttanut kokonaiskuvaa toisennäköiseksi, sellaiseksi johon tuo aiemmin Suomessa suunniteltu jako kevyisiin ja raskaisiin maajoukkoihin istuu paremmin.

Ja koska emme ole alasajamassa asevelvollisuutta ja isoa reserviarmeijaa, niin eiköhän jostakin saada hankituksi lisää putkia ja ampumatarvikkeita, jos kansainvälinen tilanne lähtisi menemään toisenlaiseen suuntaan. Mutta näillä näkymin kyllä unohtaisin suosiolla jalkaväkiprikaati 80:n ja sen henkiset perilliset...

Venäjä oppi virheistään ja nosti kaiken bulkki tavaransa määriä sotilaita myöden.

Tykistölle tarvitsee kouluttaa käyttäjiä ja mielellään vähän ampua arvojakin tykeille. Ei sitä hetkessä tehdä.

 

[hillhead]

Sopisiko tähän sitten paremmin nämä itseliikkuvat 155mm tykit, joilla sitten tuetaan useampia kevyitä yksiköitä?

Mpk koulutus listoille on tullut d30. En yllättyisi jos näistö osa olisi korvamerkittyjä paikjoukoille kunnes pääsevät eläkkeelle.

 

[Huhta]

Saattoi Ukrainan sota ja Nato-jäsenyys hivenen muuttaa suunnitelmia!

Aivan! Ja mihin suuntaan?

On kuitenkin perin selvää, että rahoitus on ja tulee olemaan jatkossakin rajoittava tekijä. Olisi hienoa rakentaa kokonaan (ilma)mekanisoidut maavoimat, mutta valtiontalous ei kestäne vastaavaa ostoksille lähtöä kuin Puolassa.

 

[Jopuni]

Aivan! Ja mihin suuntaan?

Ainakin näkisin raskaidenheittimien (ehkä myös 122mm tykistöä) ja ohjusten määrää lisättävän. Miten sitten dronet muokkaavat kokoonpanoa onkin sitten mielenkiintoista.

 

[Commander]

Isoin virhe ja samalla suurin haitta Natosta on se että ajetaan oma puolutuskyky alas luottaen siihen että nato sotii meidän puolesta.
Muistutan että Nato maat eivät ole vieläkään päässyt yhteisymmärrykseen pitkän kantaman järjestelmien käytöstä Venäjän maaperälle vaikka sotaa on kestänyt Ukrainassa yli kaksi vuotta ja jne.
On siis hyvin epätodennäköistä että Nato iskisi etupeltoon Venäjän puolelle siinä vaiheessa kun sinne aletaan keräämään joukkoja.

D30 tässä ollaankin laittamassa eläkkeelle mutta vielä ei ole näkynyt tarpeeksi korvaavia järjestelmiä.

edit.kirj.virheitä.

Mainitsemastasi alasajosta tai vastuun siirtämisestä Natolle ei kyllä ole ollut mitään viitteitä

 

[Hanski]

Saattoi Ukrainan sota ja Nato-jäsenyys hivenen muuttaa suunnitelmia!

Aivan! Ja mihin suuntaan?

Ukrainan sota ja Nato-jäsenyys tulevat muuttamaan puolustusvoimia merkittävästi, mutta hyvä kysymys tosiaan on, että mihin suuntaan? Näistä voisi avata ihan oman langan esimerkiksi maavoimien muutoksien spekulointiin. Voin illemmalla laittaa aloitusviestin aiheesta...

 

[hillhead]

Mainitsemastasi alasajosta tai vastuun siirtämisestä Natolle ei kyllä ole ollut mitään viitteitä

Hyvin useasti vedotaan eriketjuissa että ei tarvitse hankkia sitä sun tätä koska natolla on.

 

[Commander]

Hyvin useasti vedotaan eriketjuissa että ei tarvitse hankkia sitä sun tätä koska natolla on.

Ahaa ja ok, minä jo huolestuin, että jotain merkittävää on jäänyt huomaamatta.

 

[wargame]

Historiaa

 

[KuhaJorhonen]

Maavoimien vuosikirjassa oli juttua näistä asioista ja siinä yhteydessä mainittiin paikallisjoukkojen uusina joukkotyyppeinä kevyt jääkäripataljoona ja kevyt jalkaväkipataljoona. Todennäköisesti ei puhuta ainakaan kovin tykistöraskaista pumpuista, vaikka toki varmaan ainakin "kevytjääkäreillä" olisi noissa kaavailuissa jotain kranaatinheittimien, pst-ohjusten ja valtion ajoneuvojen kaltaista.

Onko puolustusvoimissa ensimmäistäkään pataljoonakokoonpanoa, jolla on orgaanista tykistöä? Ei tule heti mieleen. Pataljoonan ympärille kasattu taisteluosasto on sitten toinen asia. Jos joukko on alueellisissa joukoissa tst-osasto, niin miten todennäköisesti sillä on edelleen tykistöä, jos se muuttuu pataljoonaksi?

Toisaalta on juuri niin kuin jäsen @Hanski tuossa edellä toteaa: suunnittelun ja kokoonpanojen osalta vuosi 2022 on jonkinlainen vedenjakaja. Kuviot voivat vielä mennä täysin uusiksi.

 

[Venom_Snake]

Onko puolustusvoimissa ensimmäistäkään pataljoonakokoonpanoa, jolla on orgaanista tykistöä?

En ole Suomen PV:n pataljoonaorganisaatioissa törmännyt yhteenkään esimerkkiin pataljoonasta omalla orgaanisella tykistöllä. Taisteluosastot ovat taas eri asia.

Ainut pataljoona omalla orgaanisella tykistöllä, mihin itse olen törmännyt on ryssien BTG, ja niidenkin orgaaninen tykistö on / oli (kun tuo joukkotyyppi lienee Ukrainan sodan myötä lakkautettu fiaskona) patterin kokoluokkaa eikä patteriston kokoluokkaa.

 

[Huhta]

Onko puolustusvoimissa ensimmäistäkään pataljoonakokoonpanoa, jolla on orgaanista tykistöä? Ei tule heti mieleen. Pataljoonan ympärille kasattu taisteluosasto on sitten toinen asia. Jos joukko on alueellisissa joukoissa tst-osasto, niin miten todennäköisesti sillä on edelleen tykistöä, jos se muuttuu pataljoonaksi?

Toisaalta on juuri niin kuin jäsen @Hanski tuossa edellä toteaa: suunnittelun ja kokoonpanojen osalta vuosi 2022 on jonkinlainen vedenjakaja. Kuviot voivat vielä mennä täysin uusiksi.

En ole Suomen PV:n pataljoonaorganisaatioissa törmännyt yhteenkään esimerkkiin pataljoonasta omalla orgaanisella tykistöllä. Taisteluosastot ovat taas eri asia.

Ainut pataljoona omalla orgaanisella tykistöllä, mihin itse olen törmännyt on ryssien BTG, ja niidenkin orgaaninen tykistö on / oli (kun tuo joukkotyyppi lienee Ukrainan sodan myötä lakkautettu fiaskona) patterin kokoluokkaa eikä patteriston kokoluokkaa.

Hyvin perusteltua Korhoselta.

Tosin minä haistan tässä paikallisjoukkojen nimeämiskäytännössä ulkomaista vaikutusta - mikä ihme on kevyt jääkäripataljoona tai kevyt jalkaväkipataljoona? Jalkaväkihän on nimenomaan kevyttä/laadutonta ja jääkärit ovat sitten hieman raskaampaa/laadukkaampaa, etenkin jos sanan "jääkäri" edessä on sana "kaupunki" tai "panssari" tai "laskuvarjo". Mutta maailmalla on olemassa käsite "light infantry", johon tämäkin nimeäminen mielestäni viittaa.

Samalla päästään siihen, että taisteluosasto on käsitteenä yksi katastrofi - mikä se olisi englanniksi? BTG ei tule kysymykseen, koska sillä on venäläinen leima. Task Force taas ei käy, koska task force on yleensä johonkin tehtävään kasattu pumppu eikä vakiomuotoinen organisaatio. Battle Group taas on yleensä suurempi miesvahvuudeltaan ja sekin on tilapäisorganisaatio...

Meillä ei siis voi olla taisteluosastoa kuin tilapäisorganisaationa. Joko meillä on pataljoona (battalion) tai sitten meillä on rykmentti (regiment), joista jälkimmäinen ei kerro oikeastaan yhtään mitään joukosta. Rykmentti kun voi olla suunnilleen mitä hyvänsä erikoisjääkärikomppaniasta panssariprikaatiin asti. Pataljoona taas toimii kaikilla kielillä, jos hyväksytään, että pataljoonassa voi olla tykistöä. Lisäksi sopivalla etuliitteellä ("raskas pataljoona") voidaan tarkentaa pataljoonan koostumusta.

 

[Venom_Snake]

Rykmentti kun voi olla suunnilleen mitä hyvänsä erikoisjääkärikomppaniasta panssariprikaatiin asti.

Tuo.

Rykmentit ovat kyllä vähiten organisaationsa sisältöä kuvaava sotilaallinen yhtymä nimensä perusteella. Kyseessä kun voi olla joku komppania-luokan pumppu, ja sitten maailmalta esimerkkinä niin Intiassa on 20 pataljoonaa sisältävä Punjab-rykmentti ja Pakistanin vastaavassa taisi olla jotakin 50 pataljoonaa.

Eli eri rykmentit maailmalla voi näin kärjistetysti olla luokkaa komppanian tyylinen pumppu tai armeijakunnan kokoon paisuva möhköfantti.

 

[KuhaJorhonen]

Hyvin perusteltua Korhoselta.

Tosin minä haistan tässä paikallisjoukkojen nimeämiskäytännössä ulkomaista vaikutusta - mikä ihme on kevyt jääkäripataljoona tai kevyt jalkaväkipataljoona? Jalkaväkihän on nimenomaan kevyttä/laadutonta ja jääkärit ovat sitten hieman raskaampaa/laadukkaampaa, etenkin jos sanan "jääkäri" edessä on sana "kaupunki" tai "panssari" tai "laskuvarjo". Mutta maailmalla on olemassa käsite "light infantry", johon tämäkin nimeäminen mielestäni viittaa.

Samalla päästään siihen, että taisteluosasto on käsitteenä yksi katastrofi - mikä se olisi englanniksi? BTG ei tule kysymykseen, koska sillä on venäläinen leima. Task Force taas ei käy, koska task force on yleensä johonkin tehtävään kasattu pumppu eikä vakiomuotoinen organisaatio. Battle Group taas on yleensä suurempi miesvahvuudeltaan ja sekin on tilapäisorganisaatio...

Meillä ei siis voi olla taisteluosastoa kuin tilapäisorganisaationa. Joko meillä on pataljoona (battalion) tai sitten meillä on rykmentti (regiment), joista jälkimmäinen ei kerro oikeastaan yhtään mitään joukosta. Rykmentti kun voi olla suunnilleen mitä hyvänsä erikoisjääkärikomppaniasta panssariprikaatiin asti. Pataljoona taas toimii kaikilla kielillä, jos hyväksytään, että pataljoonassa voi olla tykistöä. Lisäksi sopivalla etuliitteellä ("raskas pataljoona") voidaan tarkentaa pataljoonan koostumusta.

Nimike ei varmasti ole lopullinen todiste yhtään mistään. Nuo mainitsemasi pataljoonat on kuitenkin tyypitetty aikana ennen NATO-jäsenyyttä ja niitä on hyvä tarkastella siinä viitekehyksessä. Voi kuitenkin olla, että parin viime vuoden kokemukset ajavat lopputulemaa kohti nykymallisia taisteluosastoja, olivat ne sitten nimikkeeltään mitä hyvänsä.