Tykistö

"Norjan valtion ja suomalaisen Patria Oyj:n keskenään puoliksi omistama Nammo AS osti vuoden 2006 lopulla arizonalaisen Talley Defense Systems."

Joo tosiaan, muisti teki tepposet. Muistin että patria hankki talleyn mutta sehän olikin Nammo As minkä Patria omisti puoliksi.My mistake.

155 mm varten on kuorma-ammuksia. Määristä on mahdotonta sanoa, kun ainoa hankintasumma on tuo 99-vuoden 160 mlj mk. Viimeisin virallinen ilmoitus on, että on tehty sopimus kuorma-ammuksien lisä hankinnoista.



PV tai Patria ei ole hankkinut mitään. Patria omistaa puolet Nammosta ja Nammo voi omistaa jonkun kuorma-ammuksia valmistavan yrityksen, mutta sillä ei ole mitään väliä ja tällä yrityksellä ei välttämättä ole mitään tekemistä suomalaisten kuorma-ammus projektien kanssa.
 
Mikä unohtui aikaisemmin eli Patria tai NAmmokaan ei omista Instalazania joka VALMISTI MAT-120 KRH kuorma-ammusta.
 
Tuossahan no vaiheet varmasti ovat kattavasti esillä

- vuosituhannen vaihteessa hankittiin valmiusprikaateille Saksasta aloituspakkaus 155mm kuorma-ammuksia M85-tytärammuksilla
- vuonna 2007 (?) hankittiin Saksasta kuormaraketteja AT2-sirotemiinoineen
- kotimaassa piti aloittaa tuotanto 155mm ja 120mm kuorma-ammuksille mutta hanke ei toteutunut
- USA:sta piti hankkia M30-kuormaraketteja M85-tytärammuksin mutta tämäkään hanke ei toteutunut
- noin vuonna 2009 lopetettiin kuorma-ammushankinnoista puhuminenkin kokonaan

Tai tällainen käsitys minulle on ns. isosta kuvasta vuosien mittaan eri lähteitä seuraamalla muodostunut.

Kun vielä Kaskealan kauden lopulla vuonna 2008 kuorma-ammukset olivat puheissa Pv:n ylivoimaisesti tärkein yksittäinen komponentti maapuolustuksen tulevaisuuden tulivoimaa tarkasteltaessa niin jotain todella merkittävää tapahtui vuoden 2009 tienoilla. En pidä todennäköisenä sitä että vuosikymmenen mittaan tehtyjen tutkimusten tulokset kuorma-ammusten tarjoamasta tulivoimalisäyksestä olisi yhtäkkiä osoitettu alusta loppuun kertakaikkisen virheellisiksi joten ainoa järkevä johtopäätös on se että Pv sai ( todennäköisesti ylipäälliköltä ) kaikessa hiljaisuudessa mahtikäskyn lyödä käsijarru päälle ja unohtaa kuorma-ammukset kansainvälispoliittisista syistä. Kompromissina on sitten päästy siihen ettei sopimukseen virallisesti liitytä jotta jo hankitusta tavarasta ei jouduta luopumaan. Vastineeksi kenraalit ja amiraalit lupautuivat pitämään asiasta suut supussa.

Omaa tulkintaani tietysti alusta loppuun ja jokainen näkee homman tavallaan.

Edit

Ja jotta homma pysyy balanssissa niin sekin pitää todeta ettei ollenkaan kaikkea tavaraa ole ollut edes hankittavissa siinä vaiheessa kun asia on meillä ollut tapetilla. Esimerkiksi M85-tytärammus on ollut suhteellisen huonossa huudossa ulkomailla ja jenkitkin ovat jossain vaiheessa siirtyneet kokonaan M31-unitääriversion tuotantoon M30-kuormaraketin jäädessä pois kuvioista. Tässä on varmasti vaikuttanut myös tarve siirtomaasotiin soveltuvalle tarkalle aseelle aluevaikutteisen sijasta. Krh:n kuorma-ammus poistui tässäkin ketjussa todetulla tavalla kokonaan markkinoilta jne. Suomi oli siis myös myöhässä tämän hankkeen kanssa ja siitä on tullut omat murheensa.
 
Viimeksi muokattu:
Interwebsin syövereistä löytyy esimerkkejä miten 130 K 54 kalustoon tehtävillä muutoksilla siitä saadaan 155 millinen 39/45/52 kaliiperinen kanuuna. Tätä tarjoaa ainakin iipat ja joku hollantilainen firma. Voisiko tulla kyseeseen korvata 122 H kaluston poistuminen muuttamalla 130 K:n väljyydeksi 155mm? Tällöin alkuperäinen syy poistoon joutumisesta eli vanhentuneet kranaatit ei enää pätisi. Englanninkielisen wikipedian mukaan Suomella olisi 144 130 Kta ja 471 122 Hta. Vaihtosuhteeksi tulisi 1:3,27, ei aivan sama kuin kranaattien tehon mutta aika hyvä silti. Tällä vain korvattaisiin poistuvien tykkien suorituskyky eikä sillä olisi mitää tekemistä telahaupitsi hankinnan kanssa. Jos tällainen skenaario toteutuisi Suomella olisi 306 155 millistä eli tasan 17 raskasta patteristoa sekä X määrä telahaupitseja.

Venäläisen sotaopin mukaan murtokohdassa tarvitaan 5-6 kertainen tykistöylivoima. Jos me saisimme haalittua vaikka 10 raskasta patteristoa murtokohtaa tulisi venäläisillä olla 50-60 patteristoa. Tykistöprikaatissa on 5-6 patteristoa, mekjvprikaatissa 2 telahauppari ja yksi rakhpatteristo. Armeijassa on yleensä 3-4 prikaatia ja yksi tykistöprikaati sekä ehkä tykistöohjusprikaati. Yhdellä armeijalla olisi vain 2-3 kertainen tykistöylivoima mikä on riittämätön. Käytännössä siis koko Läntisen sotilasalueen tykistö täytyisi laittaa murtokohtaan suomalaisia vastaan. Lopputulos: Tykistö on venäläiselle kynnysasejärjestelmä.
 
Interwebsin syövereistä löytyy esimerkkejä miten 130 K 54 kalustoon tehtävillä muutoksilla siitä saadaan 155 millinen 39/45/52 kaliiperinen kanuuna. Tätä tarjoaa ainakin iipat ja joku hollantilainen firma. Voisiko tulla kyseeseen korvata 122 H kaluston poistuminen muuttamalla 130 K:n väljyydeksi 155mm? Tällöin alkuperäinen syy poistoon joutumisesta eli vanhentuneet kranaatit ei enää pätisi. Englanninkielisen wikipedian mukaan Suomella olisi 144 130 Kta ja 471 122 Hta. Vaihtosuhteeksi tulisi 1:3,27, ei aivan sama kuin kranaattien tehon mutta aika hyvä silti. Tällä vain korvattaisiin poistuvien tykkien suorituskyky eikä sillä olisi mitää tekemistä telahaupitsi hankinnan kanssa. Jos tällainen skenaario toteutuisi Suomella olisi 306 155 millistä eli tasan 17 raskasta patteristoa sekä X määrä telahaupitseja.

Venäläisen sotaopin mukaan murtokohdassa tarvitaan 5-6 kertainen tykistöylivoima. Jos me saisimme haalittua vaikka 10 raskasta patteristoa murtokohtaa tulisi venäläisillä olla 50-60 patteristoa. Tykistöprikaatissa on 5-6 patteristoa, mekjvprikaatissa 2 telahauppari ja yksi rakhpatteristo. Armeijassa on yleensä 3-4 prikaatia ja yksi tykistöprikaati sekä ehkä tykistöohjusprikaati. Yhdellä armeijalla olisi vain 2-3 kertainen tykistöylivoima mikä on riittämätön. Käytännössä siis koko Läntisen sotilasalueen tykistö täytyisi laittaa murtokohtaan suomalaisia vastaan. Lopputulos: Tykistö on venäläiselle kynnysasejärjestelmä.

Ei onnistu kun ei ole tuollaisia määriä 130 mm. Voi olla ettei ole muutamaa leiritykkiä enempää.
 
Kuvasta puuttuu selite, koska se on tällä hetkellä kysymys ja vastaustopiikin kysymyksenä. Jos tiedätte tykin mallin, niin käykää vaikka kirjoittamassa se sinne. Lisään muutaman kuvan lisää selitteillä kun kysymys on ratkennut.
 
Kuvasta puuttuu selite, koska se on tällä hetkellä kysymys ja vastaustopiikin kysymyksenä. Jos tiedätte tykin mallin, niin käykää vaikka kirjoittamassa se sinne. Lisään muutaman kuvan lisää selitteillä kun kysymys on ratkennut.
kappas, sivustolla on tuollainen kysymys ja vastaustopiikki -ketjukin! Enpä ole huomannut... :oops: Tykin malli selviäisi alakerrasta löytyvästä lähdekirjasta, eli palataan kohta asiaan.
 
Kuvasta puuttuu selite, koska se on tällä hetkellä kysymys ja vastaustopiikin kysymyksenä. Jos tiedätte tykin mallin, niin käykää vaikka kirjoittamassa se sinne. Lisään muutaman kuvan lisää selitteillä kun kysymys on ratkennut.

Kyse ilmeisesti media osiossa olevasta kuvasta. Eli tykki on Patrian 155 GH 52 SP T55. Kehitetty Egyptille, ei valmistettu yhtään sarjatykkiä.

Eli Patrian 52-cal 155 mm putki, T55 alusta ja tilat 45 kranaatille. Ammunnan aikana osittain sirpalesuojattu tornirakenne.
 
mv0Q590.jpg


ghC54iw.jpg
 
Sarjassamme tyhmiä kysymyksiä, mutta olen Tykistön asioista kuin lintulauta, eikä tietoa varmaan kaikkiin olekaan (eikä voikkaan kertoa koska ST IV) mutta saa pohtia yleisellä nojatuolitasolla:
- Onko Euroopasta vielä käytettynä saatavana Pzh 2000:ia?
- Supistuukohan ALTSTOS jääkäripataljooniksi (vahvennettu), tuskin on varaa 1:1 korvata 122 kalustoa?
- Koskeeko koko 122 mm kalustoa jyrkkä "massavanhentuminen " ensi vuosikymmenellä?
- Voisiko tietyillä joukoilla pattereiden pienentämistä miettiä, riittäisikö vaikka MEKTSTOS nykyisen PSHPSTO:n korvaajaksi 12 kpl:n PSHPSTO kalustolla Pzh 2000? VALMPR voisi olla edelleen 18 kpl PSTO.
 
Viimeksi muokattu:
Voisi samalla kokeilla Italiaakin. Toisaalta Italiasta saattaisi irrota helpommin ne vedettävät tykit.

Italiasta voisi myös ajatella sitä mertelan 76 millistä laivatykkiä istutettuna panssaroidulle alustalle taikka pyörille. Sellaisia oli tanskalla suunnitelmissa ainakin 90 luvulla, mutta en tiedä onko kukaan muu ajatellut sitä kalibeeria sen enempää kun vuosituhatta vaihdettiin. Murkulaa niillä saa ammuttua vihulaisen niskaan ihan riittävästi.
 
Italiasta voisi myös ajatella sitä mertelan 76 millistä laivatykkiä istutettuna panssaroidulle alustalle taikka pyörille. Sellaisia oli tanskalla suunnitelmissa ainakin 90 luvulla, mutta en tiedä onko kukaan muu ajatellut sitä kalibeeria sen enempää kun vuosituhatta vaihdettiin. Murkulaa niillä saa ammuttua vihulaisen niskaan ihan riittävästi.

Sitä voisin kuvitella IT:lle, mutta tykistölle saisi olla se 155 kranaatti, vaikka 76 olisikin yhtä tarkka. Niiden kranaattien hinta kun ei kuitenkaan eroaisi toisistaan niin paljoa.
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
Noniin. @PJ85 varmaan kuitenkin tarkoitti ihan oikeasti myynnissä olevia PZH2000 ei luettelemaan kaikkia maita joissa se on käytössä.

Aika vaikea uskoa että Kreikka olisi mitään myymässä, nehän muutenkin hamstraa kaikkea mahdollista. Talouden huono tila voisi olla kimmoke tälle, mutta sen verran itsepäisesti ovat hommia hoitaneet että turha tuollaista odottaa tapahtuvan.

Saksalla on isot varastot ja ovat muutenkin olleet enemmän supistuslinjalla kuin päinvastoin ja Hollanti on toinen. Onko näistä kenelläkään tarkempaa tietoa?
 
Jostain n. 50 panssarihaupparia + vedettäviä 155 mm nykyisten 122 mm tilalle. Mikä olisi mielestänne paras 122H63 korvaaja?
 
Back
Top