Tykistö

[kertakenttään]

CV oikeastaan pani omintakeiseen mutta selkeään tyyliinsä pisteen tämänkertaiselle AMOS -keskustelukierrokselle, mutta koska @Einomies1 näki vaivaa laatiessaan pitkän perustelun ja kaivoi vielä linkitkin tueksi,
niin sopinee vielä jatkaa aiheesta. Nyt on kysymys ainoastaan AMOS/Nemon sopivuudesta korvaamaan 122 H panssarihaupitsit, ei tuotteen hyvyydestä/huonoudesta sinänsä.

Sinänsä PSH 74 korvaaminen kuuluu haaveiluosastolle; niihin ei ole haluttu/kyetty käyttämään varoja, vaan suurimpien puutteiden (tykkikohtainen paikannus ja omasuoja) modernisointiesitykset on menny roskiin.
On ilmoitettu, että kalustoa käytetään noin vuoteen 2025. Sen jälkeen ilmeisesti koko mekanisoitu tst-osastokonsepti löytyy ainoastaan Panssari- ja Tykistömuseoista.

Korvattaessa PSH 74 Nemo:lla olisi hyväksyttävä, että keskeiset ominaisuudet kranaatin vaikutus sekä ampumaetäisyys huononevat selvästi. Olisiko jääkärien polkupyörien ja traktoreiden seuraajaksi hankittu "Pasi",
jonka maantienopeus on pienempi kun polkupyörällä ja suoja huonompi kun traktorin lavalla? Ja kun verrataan atarvikkeita niin se pitää tehdä standardikamalla huolimatta siitä, että maailmalta löytyy vaikka mitä! Siksi,
että meillä on niitä useinmiten ennestään, ne maksavat murto-osan erikoisatarvikkeista mutta ennenkaikkea siksi, että tykistö ampuu pääosin aluemaaleja. Ei ole tarkoituskaan kumauttaa jokaista hyökkäyksessä vastaan-
tulevaa vihollistaistelijaa kranaatilla päähän!

Pitkä kantama saavutetaan krh:ssa tinkimällä muista ominaisuuksista, koska fysiikan lait. Venyttämällä kranaatin muotoa keihään suuntaan saadaan kantamaa. Mutta kun paino on pidettävä samana, on pakko ohentaa
kuorta. Silloin räjähdysainettakin mahtuu enemmän, kuten @peelo huomasi. Tuloksena kovempi pamaus, mutta vähemmän sirpaleita. Ja ennenkaikkea runsaasti hyödyttömiä pienen pieniä sirpaleita. 122H:n kantama on
14.7 km (ei 14), mutta AMOS/Nemo:lle on ilmoitettu epäilyttävän pyöreä 10 km. Eikä ole kerrottu, millä atarvikkeella tämä on saavutettu; mahdollisesti ainoastaan sille erityisesti suunnitellulla kranaatilla. Myös pidemmän
kantaman 122 H kranaatteja valmistetaan ulkomailla, kaliberihan on vielä yleinen Itäisessä Euroopassa. Veli @veeteetee kirjoitti myös joskus kotimaisesta 122 H pitkän kantaman kranaattiprojektista. Itse kyllä en tällaista
muista, olisiko ollut tehtaan omia juttuja.

Einomiehen kertoma 4 ls/isku ei ole oikein, vaan PV ilmoittaa 122 PSH:n tulinopeudeksi 5 ls/min; 6:stakin puhuvat monet. Vedettävä 122H saavuttaa 7-8. AMOS -optio lienee mennyt umpeen joten vertailu on tehtävä Nemoon. Minuutissa rautaa vihollisen niskaan siirtyy molemmilla suunnilleen yhtä paljon, mutta teho tietysti pienempi krh:n kranaateilla puolikovia tai kaivautuneita vihollisia vastaan.

Etupenkillä istuva Panssarihaupitsipatterin SA-vääpeli ja kaikki firmalta tähän mennessä saamani laput ja oppituntipaketit kertovat PSH74 tulinopeuden olevan 4ls/min.

Voisin hieman epäillä väitettä 122 olevan huomattavasti parempi panssaroituja maaleja vastaan 120 verrattuna. 122 sirpaloituva massa on noin 18-19kg ja 120 9-10kg. 122 selvästikin tuottaa enemmän sirpaleita, mutta tavallisen valurautakranaatin (joita oletan 122 pääosan olevan) sirpaleet painavat muutamia grammoja ja jotta jonkinlaiseen panssarinläpäisyyn päästään on sirpaleen painon oltava 25+ grammaa. Kärjistettynä 122 tuottaa vain kaksi kertaa enemmän pikkulommoja ällin kylkeen. 122 myös tulee maahan matalassa kulmassa joten iso osa sirpaleista menee maahan tai taivaalle. 120lle ainakin on teräskranaatteja olemassa, joten joku tykkimies voi varmaan kertoa onko 122lle myös teräskranaatteja.

 

[Bemarimies]

Tuo on muuten sinällään totta, että en usko noiden olevan merkittävästi halvempia, kuin ajoneuvoalustaiset tykistöaseet.

Voisi hyvin kuvitella että AMOS/NEMO AMV -yhdistelmän yksikköhinta asettuu tänäpäivänä 5-7miljoonan kieppeille. Esim 155mm Archer liikkuu julkisuudessa olevien tietojen mukaan samassa hintaluokassa. Käytetyt Pzh2000 vaihtoivat omistajaa muistaakseni noin neljän miljoonan kappalehintaan.

NEMO/AMOS on varmasti yksi yksi maailman suorituskykyisimpiä kranaatinheitinjärjestelmiä, mutta sen suorituskyky jää silti kauaksi moderneista 155mm tykistöjärjestelmistä (kantaman ja tulivaikutuksen osalta). Aika vaikea perustella AMOS lisähankintaa muulla kuin kotimaisen teollisuuden tukemisella.

 

[SJ]

Etupenkillä istuva Panssarihaupitsipatterin SA-vääpeli ja kaikki firmalta tähän mennessä saamani laput ja oppituntipaketit kertovat PSH74 tulinopeuden olevan 4ls/min.

Voisin hieman epäillä väitettä 122 olevan huomattavasti parempi panssaroituja maaleja vastaan 120 verrattuna. 122 sirpaloituva massa on noin 18-19kg ja 120 9-10kg. 122 selvästikin tuottaa enemmän sirpaleita, mutta tavallisen valurautakranaatin (joita oletan 122 pääosan olevan) sirpaleet painavat muutamia grammoja ja jotta jonkinlaiseen panssarinläpäisyyn päästään on sirpaleen painon oltava 25+ grammaa. Kärjistettynä 122 tuottaa vain kaksi kertaa enemmän pikkulommoja ällin kylkeen. 122 myös tulee maahan matalassa kulmassa joten iso osa sirpaleista menee maahan tai taivaalle. 120lle ainakin on teräskranaatteja olemassa, joten joku tykkimies voi varmaan kertoa onko 122lle myös teräskranaatteja.

Saatan olla tässä väärässä ja olen ollut aikaisemminkin, mutta tuossa 122mm:n kranaatissa tuon sirpaloituvan massan painon selittää seinämän paksuus. Tästä olettaisin sirpaleiden olevan suurempia kuin 120 millisessä heittimen ammuksessa. Joten väittäisin, että 122mm:n kranaatti tuottaa enemmän isoja sirpaleita.

 

[kertakenttään]

Saatan olla tässä väärässä ja olen ollut aikaisemminkin, mutta tuossa 122mm:n kranaatissa tuon sirpaloituvan massan painon selittää seinämän paksuus. Tästä olettaisin sirpaleiden olevan suurempia kuin 120 millisessä heittimen ammuksessa. Joten väittäisin, että 122mm:n kranaatti tuottaa enemmän isoja sirpaleita.

Totta kai tuottaa, sehän on itsestään selvää, mutta se ei silti tarkoita, että se olisi huomattavasti parempi panssaroituja maaleja vastaan 120 milliseen verrattuna, koska liike-energia mikä vaaditaan on niin iso ettei kumpikaan tuota kuin maksimissaan kourallisen verran tarpeeksi isoja sirpaleita. 60 grammainen sirpale, jonka lähtönopeus on 1450 m/s kykenee läpäisemään 16 milliä terästä 2 metrin päässä ja sen liike-energia on 63KJ, jos sama sirpale on 10 grammaa sen liike-energia on enää 10KJ. 120 millisen kranaattien sirpaleet painavat keskimäärin 2-5 grammaa ja 122 varmaan 5-10 grammaa. Parhaimmillaankin 122 sirpale läpäisee muutamia millejä terästä parin metrin päässä. Tietenkin ne harvat poikkeukset, jotka painavat kymmeniä grammoja pystyvät panssarointiin, mutta niitä on muutamia kappaleita per kranaatti.

 

[rukkaskikka]

Sarajevon yliopistossa tehty tutkimus eri kranaattien (105, 120, 122 ja 130 milliä) sirpalejakaumista. Äkkiseltään sai käsityksen, että ovat teräskuorisia. Kuvan 9 perusteella 120mm tuottaa yli 10 gramman sirpaleita noin 80 kpl, 122mm jotain 200 kpl.

http://www.dtd.ba/portal/index2.php?option=com_docman&task=doc_view&gid=331&Itemid=42

 

[SJ]

Totta kai tuottaa, sehän on itsestään selvää, mutta se ei silti tarkoita, että se olisi huomattavasti parempi panssaroituja maaleja vastaan 120 milliseen verrattuna, koska liike-energia mikä vaaditaan on niin iso ettei kumpikaan tuota kuin maksimissaan kourallisen verran tarpeeksi isoja sirpaleita. 60 grammainen sirpale, jonka lähtönopeus on 1450 m/s kykenee läpäisemään 16 milliä terästä 2 metrin päässä ja sen liike-energia on 63KJ, jos sama sirpale on 10 grammaa sen liike-energia on enää 10KJ. 120 millisen kranaattien sirpaleet painavat keskimäärin 2-5 grammaa ja 122 varmaan 5-10 grammaa. Parhaimmillaankin 122 sirpale läpäisee muutamia millejä terästä parin metrin päässä. Tietenkin ne harvat poikkeukset, jotka painavat kymmeniä grammoja pystyvät panssarointiin, mutta niitä on muutamia kappaleita per kranaatti.

Siitä huolimatta se tuottaa enemmän vahinkoa panssaroituja maaleja vastaan. Kumpikaan ei juuri pysty läpäisemään panssaria, joten jäljelle jää kaikki muu vahinko mitä se kranaatti kykenee tekemään. Eli kumpi mahtaa tehdä enemmän vahinkoa vaikkapa telakoneistolle tai mille tahansa muulle ulkoiselle osalle? Itseasiassa, tässä taitaa tulla myös kohdalle kysymys, että missä vaiheessa näiden kranaattien painevaikutus alkaa tehdä vahinkoa sille ajoneuvolle?

Myöskin voidaan alkaa miettiä, että mitä ne sirpaleet tekevät muille maaleille. Henkilömaaleja vastaan KRH on epäilemättä edelleen ykkönen, mutta kykeneekö sen sirpaleet kovin hyvin edes panssaroituihin ajoneuvoihin?

 

[scip10]

Tietääkseni kehitys kehittyy myös (varsinkin?) sotilasmaailmassa, ja korvaavan kaluston pitäisi mielellään olla tehokkaampaa kuin poistuva. Ihanko oikeasti olisitte jättämässä maavoimien suorituskykyisimmän osan ilman tykistöä?

Jos ps-haupitsien kaliiperi on tähän asti ollut turhan pieni, ei asia parane vaihtamalla se vielä pienempään. Vanhentuvien tykkien tilalle hankitaan uudet, ja kaliiperi valitaan käyttötarkoituksen mukaan. 122mm haupitsin korvaaja ei ole 120mm krh, vaan mielellään 155mm haupitsi/kanuuna.

 

[kertakenttään]

Siitä huolimatta se tuottaa enemmän vahinkoa panssaroituja maaleja vastaan. Kumpikaan ei juuri pysty läpäisemään panssaria, joten jäljelle jää kaikki muu vahinko mitä se kranaatti kykenee tekemään. Eli kumpi mahtaa tehdä enemmän vahinkoa vaikkapa telakoneistolle tai mille tahansa muulle ulkoiselle osalle? Itseasiassa, tässä taitaa tulla myös kohdalle kysymys, että missä vaiheessa näiden kranaattien painevaikutus alkaa tehdä vahinkoa sille ajoneuvolle?

Myöskin voidaan alkaa miettiä, että mitä ne sirpaleet tekevät muille maaleille. Henkilömaaleja vastaan KRH on epäilemättä edelleen ykkönen, mutta kykeneekö sen sirpaleet kovin hyvin edes panssaroituihin ajoneuvoihin?

Kyllä se tekee enemmän vahinkoa, muttei "huomattavasti" mihin tässä nyt takerrun. 120 sirpaleet on miltei sama, kuin kivillä viskelis panssaroituja maaleja ellei osu ihan viereen.

Tietääkseni kehitys kehittyy myös (varsinkin?) sotilasmaailmassa, ja korvaavan kaluston pitäisi mielellään olla tehokkaampaa kuin poistuva. Ihanko oikeasti olisitte jättämässä maavoimien suorituskykyisimmän osan ilman tykistöä?

Jos ps-haupitsien kaliiperi on tähän asti ollut turhan pieni, ei asia parane vaihtamalla se vielä pienempään. Vanhentuvien tykkien tilalle hankitaan uudet, ja kaliiperi valitaan käyttötarkoituksen mukaan. 122mm haupitsin korvaaja ei ole 120mm krh, vaan mielellään 155mm haupitsi/kanuuna.

Tämä on todennäköisin kehistyskulku.

 

[SJ]

Kyllä se tekee enemmän vahinkoa, muttei "huomattavasti" mihin tässä nyt takerrun. 120 sirpaleet on miltei sama, kuin kivillä viskelis panssaroituja maaleja ellei osu ihan viereen.



Tämä on todennäköisin kehistyskulku.

No, josko PV onnistuisi hankkimaan pari sataa putkea 155 millistä vedettävää haupitsia kohtuu hintaan ja korvaamaan 122H:t niillä.

 

[Einomies1]

Sinänsä PSH 74 korvaaminen kuuluu haaveiluosastolle; niihin ei ole haluttu/kyetty käyttämään varoja, vaan suurimpien puutteiden (tykkikohtainen paikannus ja omasuoja) modernisointiesitykset on menny roskiin.
On ilmoitettu, että kalustoa käytetään noin vuoteen 2025. Sen jälkeen ilmeisesti koko mekanisoitu tst-osastokonsepti löytyy ainoastaan Panssari- ja Tykistömuseoista.

Vaikka unohdettaisiin koko Psh 74 korvaaminen, on AMOS/NEMO käyttökelpoinen tukemaan tulevaisuudessa sekä mekanisoituja joukkoja että liikkuvaa jalkaväkeä. Jos tuo 2025 pitää paikkansa niin kyllä liikkuvan tulituen kehittäminen ja hankinta olisi enemmän kuin ajankohtaista minusta.

Jos hinta ahdistaa niin kyllähän AMOS/NEMO voidaan asentaa myös MTLB:n alustalle joita meillä riittää kyllä. Siinä jää tuo "haukuttu ja ylikallis" AMV pois tyystin.

Korvattaessa PSH 74 Nemo:lla olisi hyväksyttävä, että keskeiset ominaisuudet kranaatin vaikutus sekä ampumaetäisyys huononevat selvästi. Olisiko jääkärien polkupyörien ja traktoreiden seuraajaksi hankittu "Pasi",
jonka maantienopeus on pienempi kun polkupyörällä ja suoja huonompi kun traktorin lavalla?

Ontuva vertaus sinänsä. 120mm kranaateilla on paljon enemmän kehityspotentiaalia lännessä kun tuolla 122mm josta kuitenkin luovutaan n. 10 v. sisällä. Syynä on se että lännessä, josta me hankimme taisteluvälineet mausta/mielipiteestä huolimatta, 120mm on johtava krh kaliiperi. Lännessä toki 155mm tykkikaliiperi on se mihin tulituki pitkällä kantamalla nojaa mutta uskon että se ei vastaa ihan joka tarpeeseen. Tarvitaan edelleen yläkulmilla ampuvia järjestelmiä joiden käyttökustannukset (ml.laukauksen hinta) on edullisempia.

Patrian 120mm järjestelmät ovat soveltuvia toimimaan liikkuvan hyökkäyskärjen lähitukena sekä epäsuoran että suoran tulen osalta. AKE-taistelussa jota käytäisiin meillä yhä enemmän, 120mm heitin ja MRSI-kyky ovat erityisen tarpeellisia.

Ja kun verrataan atarvikkeita niin se pitää tehdä standardikamalla huolimatta siitä, että maailmalta löytyy vaikka mitä! Siksi,
että meillä on niitä useinmiten ennestään, ne maksavat murto-osan erikoisatarvikkeista mutta ennenkaikkea siksi, että tykistö ampuu pääosin aluemaaleja. Ei ole tarkoituskaan kumauttaa jokaista hyökkäyksessä vastaan-
tulevaa vihollistaistelijaa kranaatilla päähän!

Tuo minusta jokseenkin yksikantainen näkökulma. Esim. mikä on "standardikama" tulevaisuudessa? AMOS:n osalta se on nyt MERHE-kranaatti jota järjestelmää silmälläpitäen on kehitetty. Eihän tuota a-tarvike asiaa voi katsoa siitä näkökulmasta että meillä on aina ja ikuisesti vain jotain 20-50 v. vanhaa murkulaa. Tehtävät ja tilanteet muuttuvat nyky-aikaisella taistelukentällä ja on mahdollista että tarve ilmenee jonkin pistemaalin tuhoamiseen tuon perinteisen roolin ohella. Minusta epäsuoran tulen laveteilta vaaditaan enemmän monitoimisuutta tulevaisuudessa. Silloin olisi hyvä olla jotain muutakin kuin peruskauraa varastossa edes jonkin verran kuten GPS-ohjautuva ammus. Se ei tarkoita että kalliimpia erikois-ammuksia ammuttaisiin sumeilematta tai että niitä edes voitaisiin hankkia yhtä paljon.

120mm löytyisi myös noita kuorma-ammuksia esim. RUAGilta jota on testattukin aseessa: AMOS has also successfully fired the Strix 120 mm terminally guided mortar bomb and the RUAG Land Systems 120 mm Mortar Cargo Bomb, which contains 32 grenades fitted with a HEAT warhead that will penetrate 70 mm of conventional steel armour. The grenades are fitted with a self-destruct mechanism. http://www.army-guide.com/eng/product1191.html.
Suomihan EI ole allekirjoittanut tuota rypälekieltosopimusta ja päätös on täysin meidän poliitikkojen omaa hölmöyttä rakentaa jokin oma häkki itsensä ympärille, ilman mitään pakkoa. Noita voitaisiin kyllä hankkia ja tulevaisuudessa nähdään varmasti rypälekranaatti tai a-tarvike puolikoville maaleille joka täyttää YK:n ehdot.

Pitkä kantama saavutetaan krh:ssa tinkimällä muista ominaisuuksista, koska fysiikan lait. Venyttämällä kranaatin muotoa keihään suuntaan saadaan kantamaa. Mutta kun paino on pidettävä samana, on pakko ohentaa
kuorta. Silloin räjähdysainettakin mahtuu enemmän, kuten @peelo huomasi. Tuloksena kovempi pamaus, mutta vähemmän sirpaleita. Ja ennenkaikkea runsaasti hyödyttömiä pienen pieniä sirpaleita. 122H:n kantama on
14.7 km (ei 14), mutta AMOS/Nemo:lle on ilmoitettu epäilyttävän pyöreä 10 km. Eikä ole kerrottu, millä atarvikkeella tämä on saavutettu; mahdollisesti ainoastaan sille erityisesti suunnitellulla kranaatilla.

Katsoin kantaman PV:n sivuilta, tarkista itse. Pekka MAjuri ilmoittaa kantamaksi 15 km joten tähän väliin jää. Eipä ole kokonaisuudessa mitään merkitystä kuitenkaan onko se 300 liian vähän tai 700m liian pitkä?

PATRIA MERHE:
Under a contract signed in December 2004, Patria Weapon Systems is supplying new artillery and 120 mm mortar ammunition to the FDF. The latter includes illumination, infra-red smoke, cargo and extended-range high explosive. The high-explosive round is being offered on the export market as the 120 MERHE (Mortar Extended-Range High-Explosive). This features a new charge system utilising modern double base propellant hermetically sealed in an aluminium tube.

The main charge is an NGL-impregnated NC propellant in combustible containers, with a maximum muzzle velocity of 480 m/s. It contains 3.1 kg of Composition B high explosive.
Although this new 120 mm MERHE has been optimised for use with the 3 m long barrel of AMOS, it can be fired from conventional mortars using a reduced charge system. The standard bomb is fitted with a proximity fuze but this can be replaced by a conventional point-detonating fuze. http://www.army-guide.com/eng/product1191.html

Suorityskykyä kompensoi tehokkaasti NEMO/AMOS järjestelmän huomattavasti parempi tarkkuus vs. 122mm paukku.

Myös pidemmän
kantaman 122 H kranaatteja valmistetaan ulkomailla, kaliberihan on vielä yleinen Itäisessä Euroopassa. Veli @veeteetee kirjoitti myös joskus kotimaisesta 122 H pitkän kantaman kranaattiprojektista. Itse kyllä en tällaista
muista, olisiko ollut tehtaan omia juttuja.

No kannattaako tuohon 122mm uhrata sitten rahaa jos se pyyhitään alle 10v. päästä viimeistään pois? Eikö kannattaisi kehittää jotain korvaavaa jo pikkuhiljaa tilalle jossa on potentiaalia?

Einomiehen kertoma 4 ls/isku ei ole oikein, vaan PV ilmoittaa 122 PSH:n tulinopeudeksi 5 ls/min; 6:stakin puhuvat monet. Vedettävä 122H saavuttaa 7-8. AMOS -optio lienee mennyt umpeen joten vertailu on tehtävä Nemoon. Minuutissa rautaa vihollisen niskaan siirtyy molemmilla suunnilleen yhtä paljon

Ompa merkittävä seikka . No, okei olkoon se sitten n. 5 laukausta/min. jos siis oleteaan että käsipelillä ladattavat kranaatit pysyvät morttien tärisevissä käsissä.. .
NEMO:
Patria Nemo on moderni tornillinen kranaatinheitinjärjestelmä, jonka ominaisuuksiin kuuluvat muun muassa erinomainen häivetekniikka ja ballistinen suojaus. Järjestelmä on erittäin tulivoimainen (10 laukausta/minuutti), ja sillä voidaan ampua MRSI (Multiple Rounds Simultaneous Impact) -tuliryöppy, jossa parhaimmillaan viisi kranaattia iskeytyy maaliin lähes samanaikaisesti. Heittimellä voidaan ampua niin perinteistä epäsuoraa tulta kuin heittimille ainutlaatuista suorasuuntaustulta. Nemon etuna on myös kompakti koko ja ennen kaikkea järjestelmän keveys (n. 1700 kg). Täten Nemo on integroitavissa todella laajaan joukkoon niin ajoneuvoja kuin aluksiakin.http://patria.fi/fi/media/tiedottee...silla-markkinoilla-jatkuu-nemon-vauhdittamana

AMOS optio EI tarkoita sitä etteikö sitä saisi lisää hankittua, se ei ole mikään historiajäänne. NEMO on tietenkin edullisempi ja soveltuu helposti monenlaisiin ajoneuvoihin. Sen suorituskyky jää hieman AMOS-järjestelmästä numerojen perusteella vaikka minun tuttuni Patrialta sanoi että kyseessä on täysin vastaava suorituskyky. NEMO ampuu silti 2 kertaa nopeammin digitaalisen järjestelmän avulla joten suoraan laskettuna Psh 5x22kg=110 kg ja NEMO 10x15 kg= 150kg.

Eri asia on sitten miten pidemmässä tulitehtävässä tulinopeuden käy kun vertaillaan käsipeliä ja sähkomekaanista latausta? Tuliannos on n. 40 kranaattia (AMV-AMOS= 48kpl) joten käsipelillä tuossa tulee hiki.
Vaikka harvoin ammutaan tulitehtävässä koko annosta kerralla niin shoot-scoot tehtävässäkin käsipelillä tulee kiire. Tietysti PsH:lla ei käytännössä mitään "ammu ja liiku" kykyä olekaan vaan lähinnä odotellaan vastatykistön tai lähi-ilmatuen iskua.

On syytä huomioida myös PsH:n hidas asemaanajo / lähtö, olen kuullut jopa 15 minuutin valmistautumisajasta?

NEMO/AMOS on varmasti yksi yksi maailman suorituskykyisimpiä kranaatinheitinjärjestelmiä, mutta sen suorituskyky jää silti kauaksi mederneista 155mm tykistöjärjestelmistä (kantaman ja tulivaikutuksen osalta). Aika vaikea perustella AMOS lisähankintaa muulla kuin kotimaisen teollisuuden tukemisella.

Perusteita on yllä ihan tarpeeksi, jos eivät kelpaa niin ei sitten.

 

[scip10]

Perusteita on yllä ihan tarpeeksi, jos eivät kelpaa niin ei sitten.

Perustelet kattavasti miten huippumoderni 120mm KRH-järjestelmä uudella a-tarvikkeella on parempi/yhtä hyvä kuin puoli vuosisataa vanha 122mm haupitsi tyhmillä kranaateilla. Tästä varmaan ollaan samaa mieltä.

Tee sama vertailu modernin tykin ja modernin krh:n välillä niin huomaat, että krh ei korvaa tykistöä vaan täydentää sitä.

 

[SJ]

Tee sama vertailu modernin tykin ja modernin krh:n välillä niin huomaat, että krh ei korvaa tykistöä vaan täydentää sitä.

Mielestäni KRH on sellainen ase, että ilman sitä olisi vaikeampi mennä sotaan, kuin ilman tykistöä. Kun käytössä on molemmat, niin tykistön voisi odottaa tekevän enemmän vahinkoa, mutta ilman KRH:ta jalkaväen tulivoima olisi vajavainen, eikä se siten välttämättä kykenisi suojaamaan tykistöä.

Eli sanoisin, että molemmat täydentävät toisiaan.

 

[scip10]

Mielestäni KRH on sellainen ase, että ilman sitä olisi vaikeampi mennä sotaan, kuin ilman tykistöä. Kun käytössä on molemmat, niin tykistön voisi odottaa tekevän enemmän vahinkoa, mutta ilman KRH:ta jalkaväen tulivoima olisi vajavainen, eikä se siten välttämättä kykenisi suojaamaan tykistöä.

Eli sanoisin, että molemmat täydentävät toisiaan.

Tuota itsekin ajoin takaa, eli molemmilla on oma tarkoituksensa.

 

[Old Boy]

Tuota itsekin ajoin takaa, eli molemmilla on oma tarkoituksensa.

Mekanisoidun taisteluosaston epäsuoraan tulivoimaan, josta laajasti keskusteltiin, kuuluu myös Krh -komppania. Sen korvaamisella AMOS/Nemo -järjestelmällä keskustelua olisi pitänyt käydä!
Silloin olisi verrattu aseita, joita käytetään samaan tehtävään. Vaikkapa @Einomies1:n ajatusta, onko 1 Nemo-ällitälli parempi kuin samalla rahalla saatava n kpl 120 KRH:ta saman vehkeen perässä hinauksessa.

Kaikki keskustelijat eivät varmaan muistaneet/tienneet, ettei meille koskaan valittu 122 mm:n panssarihaupitseja. Saksaan lähdettiin hakemaan 152 PSH:ta. Eli kaliberia, joka vasta kunnolla tehoaa puolikoviin
maaleihin sekä samalla olisi tullut pari km lisää kantamaa. Perillä selvisi, että tämä kalusto oli lähes loppuunajettu, kun taas 122 Psh:t olivat miltei käyttämättömiä. Päätös piti tehdä viikonlopun aikana ja päättäjänä
toimi silloinen Tykistön Tarkastaja. Nykyorganisaatiossa ei sama enää onnistuisi!

Teräskranaattela valmistetaan ulkomailla ainakin 155 kokoa. Teräslaadut ovat viime vuosikymmeninä huomattavasti kehittyneet; siitä samaa mieltä. Ressutietämyksellä ei kuitenkaan kannata liikaa viisastella netistä
löytyvillä teoreettisilla laskelmilla. Oikeasti ne ovat vain lähtökohta koeräjäytyksin ja -ammunnoin jatkuville tutkimuksille. Meidän 122 kranaatit, sekä kotimaiset että venäläiset, ovat valuterästä. Miten uudet Patrian
krh -kranaatit on tehty, ei ole tietoa. Sekin oli uutinen, että Patria valmistaa myös 105 mm kranaattela. Olisiko jokin vientikauppa jäänyt iteltä huomaamatta, kotimaahan ei ainakaan ole hankittu vuosikymmeniin.

Maavoimissa on paljon asejärjestelmiä, jotka ovat vielä olemassa siksi, että ne on aikanaan tullut hankituksi, niille on huoltojärjestelmä ja vielä käyttökelpoisia atarvikkeita. Uusien epäsuoran tulen aseiden kohdalla on
muistettava, että meillä on sotavalmis asejärjestelmä vasta, kun sille on myös atarvikkeet. Ne maksavat usein saman kuin itse aseet. Siten verrattaessa AMOS/Nemo hankintaa johonkin, on vertailuun otettava olevat
atarvikkeet tai uusien hankintahinta. Pieni koe-erä jotain uutuutta ei asiaa muuta.

Jos jätetään haaveiluosasto ja puhutaan realiteeteista, niin itäkalustoa käyttäviä 2 kpl Mekanisoituja- ja 2 kpl Moottoroituja Tst-osastoja ei tulla koskaan korvaamaan. Ainakaan, jos maailmankirjat 2025 ovat suunnnilleen
kuin nyt. Parolassa oli pieni pelko jo edellisellä varuskuntien lahtauskierroksella, kun Maavoimien terävin keihäänkärki siirtyi muualle.

 

[Einomies1]

Perustelet kattavasti miten huippumoderni 120mm KRH-järjestelmä uudella a-tarvikkeella on parempi/yhtä hyvä kuin puoli vuosisataa vanha 122mm haupitsi tyhmillä kranaateilla. Tästä varmaan ollaan samaa mieltä.

Ei olla samaa mieltä. Etkö lukenut, ymmärtänyt vai halunnut ymmärtää? Nyt puhuimme asiasta MITÄ PsH 74 TILALLE. 155mm tarvitaan ja sitähän ollaan hankkimassa, ei vippalauta korvaa tuota mutta en usko että meillä on tulevaisuudessa vain raskasta tykistöä.

Tee sama vertailu modernin tykin ja modernin krh:n välillä niin huomaat, että krh ei korvaa tykistöä vaan täydentää sitä.

No en ole tätä yleisesti tarkoittanut joten olet ymmärtänyt väärin. Lue ylläoleva.

 

[kertakenttään]

Ei olla samaa mieltä. Etkö lukenut, ymmärtänyt vai halunnut ymmärtää? Nyt puhuimme asiasta MITÄ PsH 74 TILALLE. 155mm tarvitaan ja sitähän ollaan hankkimassa, ei vippalauta korvaa tuota mutta en usko että meillä on tulevaisuudessa vain raskasta tykistöä.

No en ole tätä yleisesti tarkoittanut joten olet ymmärtänyt väärin. Lue ylläoleva.

PSHn korvaa 99,99999% todennäköisyydellä lähivuosina ostettava 155 millinen telahauppari tai vastaava. Jos bemareita ja ällejä jotenkin tekohengitetään 2025 eteenpäin niin niistä saattaisiin muoodostaa mekanisoitu prikaati, jolle hankitaan yksi patteristo itseliikkuvaa.

 

[peelo]

@Old Boy 105 mm olen törmännyt joskus aikoinaan Patrian markkinointi materiaaleissa (kuvan kera). PVn tarpeisiin varmaankin tehty. Minkämaalaista paukkua Suomessa on käytetty, niin siitä ei ole mitään havaintoa. 105 mm ei ole saanut isoja eriä halvalla kylkiäisinä Neuvostoliitosta, joten voisi kuvitella että a-tarvikkeet ovat olleet kotimaisia.

Tykistön kranaatit taitaa kyllä pääasiallisesti olla taottuja eikä valettuja. Takomalla saadaan parannettua materiaalin ominaisuuksia. 120 mm pitkänkantamanammus on ilmeisesti myös taottua terästä ja 120 mm uusi perusammus taas valurautainen.

 

[kertakenttään]

@Old Boy 105 mm olen törmännyt joskus aikoinaan Patrian markkinointi materiaaleissa (kuvan kera). PVn tarpeisiin varmaankin tehty. Minkämaalaista paukkua Suomessa on käytetty, niin siitä ei ole mitään havaintoa. 105 mm ei ole saanut isoja eriä halvalla kylkiäisinä Neuvostoliitosta, joten voisi kuvitella että a-tarvikkeet ovat olleet kotimaisia.

Tykistön kranaatit taitaa kyllä pääasiallisesti olla taottuja eikä valettuja. Takomalla saadaan parannettua materiaalin ominaisuuksia. 120 mm pitkänkantamanammus on ilmeisesti myös taottua terästä ja 120 mm uusi perusammus taas valurautainen.

120 millisen "uusi" kranaatti on jotain 20-30 vuotta vanha ja valurautainen. On olemassa yksi sirpalekranaattityyppi, joka on teräskuorinen, JVA1571.

 

[peelo]

JVA1571 on ilmeisesti se k-uritettu malli. Eli se Tampellan vanha. PV on hyväksynyt käyttöönsä varmaankin myös oliko Vammaksen (?) normaalilla tiivisterenkaalla olevan kranaatin ja uusien a-tarvikkeiden myötä on ilmeisesti tullut käyttöön Patrian pitkänkantamanammus sekä tavanomainen 13 kg valurautakranaatti ja tietenkin uusi IP-savu ja valoammus. Se mitä varusmiespalveluksen aikana ammutaan tai mitä varastoista löytyy on sitten toinen juttu.

 

[Iso-Mursu]

Puolet pienempi vaikutus, koska atarvike puolet kevyempi. Sekä puolet lyhyempi kantama. Samaa on, että vaatii miehiä lähes yhtä paljon. Molempia tarvitaan, mutta niillä on oma tehtävänsä, jossa toinen ei
voi korvata toista.



Intti on epäonnistunut tiedotuksessaan, kun se ei ole osannut/viitsinyt/ehtinyt perustella kansalle, miksi mikään maa maailmassa ei voi mobilisoida 10 % kansasta aseiden kanssa maanpuolustukseen. Meidän 600.000
reservimme perustui kylmän sodan ajan II Maailmansodasta jääneisiin kaluihin, joita osin mobilisoitiin. Myöhemmin ns Saksan kauppaan. Puutteita oli viestikalustossa, tähystys- ja mittausvälineissä, maastoajoneuvoissa;
ylipäänsä kaikessa, jota ei voitu kierrättää käydyistä sodista. Puutteet oli hyvin tiedossa ja eräänlaisena sloganina sanottiin joskus, että "parikaapelia on riittävästi"

Entinen jv-prikaati ei tarvinut kummoisia kuljetusvälineitä, kun niillä ainoastiin kuskattiin joukot pidettävälle alueelle. Sinne kaivauduttiin ja kaiketi lopulta kuoltiin. Suuria sotaliikkeitä ei joukon oletettu tekevän eikä
siten ollut tarvetta nykyaikaisille viestivälineillekään. Taistelukosketukseen asti radioiden käyttökin oli lähtökohtaisesti kiellettyä; asia joka ei nytkään ole muuttunut.

Suomen Puolustusvoimat ovat olleet koko historiansa Euroopan ympäristöystävällisimmat.

Sisällissodan sotasaalilla mentiin talvisotaan. Talvisodan sotasaaliilla jatkosotaan. Jatkosodan sotasaaliilla mentiin Lapin ja Kylmään sotaan. Kylmän sodan loputtua sitten entisen aseveljen ylijäämällä mentiin 2010-luvulle.

Ja edelleen kierrätetään