Tykistö

Kuulostaa hauskalta! :D

Onhan se jos tykkää tuupata reilua 30 kiloa metallia putkeen ja koittaa naputella sitä pois sieltä putkesta, kun varsinaisesti niitä kranaatteja ei ole tarkoitettu otettavaksi pois. Harjoituskappaleissa on toki jousitus, jolla sen kranaatin saa ulos, mutta vaihtelevalla menestyksellä vanha teknologia toimii, kuten PV:ssä yleensäkin on tapana.
 
Hawkin 30 mm:n Aden-tykillä tuota lataushajoituskranaattia tuli käpistellyksi, mutta Adenhan onkin vyösyöttöinen.
 
Voisiko syy olla esimerkiksi, että tykit olisi valtion kirjanpidossa siirretty tilapäisesti pois PV:n hallusta? Esimerkiksi Millogille?

Tuo olisi ollut hyvä selitys. Se että Pv:n edustaja mieluummin valehteli kuin antoi käypäisen selityksen kertonee että Millog-kikkailusta ei ole kyse. Eihän tässä välttämättä ole minkäänlaista dramatiikka. Joku on vain sössinyt lukujen kanssa. Pv varmaan salaakin mieluummin jotain ihan muuta kuin tuollaisen vanhan pataraudan määrää.
 
Tämä ex-Hejsan / nykyinen Soldierblue alkaa olla sen verran rasittava (esittää hoonosoomiumpityperää ja porukka lähtee kiitolaukalle) joka ikisessä ketjussa, että voisikohan moderaattori herätä?:mad:
 
Voisi herätä. Kyllä se nyt taitaa hejsan olla parempi että jätät tämän foorumin ja keskityt muihin palstoihin. Ajattelin jos olisi bannivuosien aikana touhu muuttunut, mutta ei ole näköjään.
 
Jos huhuttu varattu rahamäärä (n. 100 milj. €) pitää paikkansa, niin 48 K9-telatykkiä kuulostaisi oikealta määrältä.
 
Jos huhuttu varattu rahamäärä (n. 100 milj. €) pitää paikkansa, niin 48 K9-telatykkiä kuulostaisi oikealta määrältä.

Ja ajateltu käyttö huomioidenkin tuo on oikea suuruusluokka. Vähintään 36 mutta todennäköisemmin 48. MEKTSTOS:t ja KARJPR varmasti sekä PORJPR mahdollisesti.
 
Kyllä minulle kelpaisi jos saataisi ilmasta-kippoon aseistusta:
JSOW C-1 adds the two-way Strike Common Weapon Datalink to the combat-proven weapon, enabling a moving maritime target capability.

rtn_194219.jpg

Eipä tuo varmaan ketään haittaisi, jos Hornetit kykenisivät hyökkäämään merimaalejakin vastaan. Sen sijaan epäilen, ettei liitopommi ole siihen kovinkaan hyvä ase kehittynyttä vihollista vastaan.

Ongelmaksi muodostuu liitopommin moottorittomuus. Jos liitopommi pudotetaan äärikantamalta yli 100 kilometrin päästä, niin liitopommi lienee hidastunut aika paljon maalin tavoittaessaan. Alhainen nopeus helpottaa liitopommin torjuntaa alusilmatorjunnalla. Lisäksi hitaan liitopommin kyky terminaalivaiheen väistöliikkeisiin on ohjusta heikompi, mikä myös helpottaa sen torjuntaa.

Epäilemättä pommi voinee toimia ohjuksenkaltaisesti, jos se vapautetaan lähellä maalia, mahdollisesti vielä yliääninopeudesta. Laukaisevaan ilma-alukseen kohdistuvat riskit kuitenkin lisääntyvät eksponentiaalisesti, jos se joutuu tulemaan 20-30 kilometrin päähän maalista sen sijaan, että laukaisisi aseen yli 100 kilometrin päästä.

Mikäli ilmavoimien harteille halutaan sälyttää jälleen uusia tehtäviä, mikä tosin mielestäni kuulostaa liioittelulta konemäärään ja vaihtoehtoisiin tapoihin suhteutettuna, niin mieluummin hankitaan sitten kyseiseen tarkoitukseen suunnitellut ohjukset. Harpoon on monen maan Hornetien perusaseistusta, ja jos haluamme parempaa, niin LRASM olisi herkullinen vaihtoehto.
 
Eipä tuo varmaan ketään haittaisi, jos Hornetit kykenisivät hyökkäämään merimaalejakin vastaan. Sen sijaan epäilen, ettei liitopommi ole siihen kovinkaan hyvä ase kehittynyttä vihollista vastaan.

Ongelmaksi muodostuu liitopommin moottorittomuus. Jos liitopommi pudotetaan äärikantamalta yli 100 kilometrin päästä, niin liitopommi lienee hidastunut aika paljon maalin tavoittaessaan. Alhainen nopeus helpottaa liitopommin torjuntaa alusilmatorjunnalla. Lisäksi hitaan liitopommin kyky terminaalivaiheen väistöliikkeisiin on ohjusta heikompi, mikä myös helpottaa sen torjuntaa.

Olisi siinä se etu, että ei tarvitse käyttää ohjuksia viimeistelyyn, jos päätetään ensimmäiseksi kolkata ohjuksella tms. parhaan IT kyvyn omaavat alukset. Noita jos on käytettävissä, niin ilmavoimat voivat osallistua saturaatiohyökkäyksiin vihollisen laivastoa vastaan.
 
Olisi siinä se etu, että ei tarvitse käyttää ohjuksia viimeistelyyn, jos päätetään ensimmäiseksi kolkata ohjuksella tms. parhaan IT kyvyn omaavat alukset. Noita jos on käytettävissä, niin ilmavoimat voivat osallistua saturaatiohyökkäyksiin vihollisen laivastoa vastaan.

Epäilen, ettei eroa kustannuksissa juuri ole JSOW C-1:n hyväksi. Siinä on kuitenkin osapuilleen samat komponentit (datalinkki, infrapunahakupää, suunnistusjärjestelmä, häiverunko, taistelukärki) kuin meritorjuntaohjuksessa, vain moottori puuttuu. Mahdollinen ero hinnassa lienee suhteellisen marginaalinen huomioiden myös kahden päällekkäisen järjestelmän ylläpidosta syntyvät kustannukset.

Sitä paitsi jos ilmatorjuntakyvykkäimmät alukset on jo pohjassa, niin tuskin siinä edes tarvitaan enää mitään saturaatiohyökkäystä. Yksikin moderni meritorjuntaohjus, joka valitsee osumakohtansa, niin siinä on siviili- ja maihinnousualukset helisemässä kuten myös raivaajat.
 
Epäilen, ettei eroa kustannuksissa juuri ole JSOW C-1:n hyväksi. Siinä on kuitenkin osapuilleen samat komponentit (datalinkki, infrapunahakupää, suunnistusjärjestelmä, häiverunko, taistelukärki) kuin meritorjuntaohjuksessa, vain moottori puuttuu. Mahdollinen ero hinnassa lienee suhteellisen marginaalinen huomioiden myös kahden päällekkäisen järjestelmän ylläpidosta syntyvät kustannukset.

Sitä paitsi jos ilmatorjuntakyvykkäimmät alukset on jo pohjassa, niin tuskin siinä edes tarvitaan enää mitään saturaatiohyökkäystä. Yksikin moderni meritorjuntaohjus, joka valitsee osumakohtansa, niin siinä on siviili- ja maihinnousualukset helisemässä kuten myös raivaajat.

Kannattaa myös huomioida, että Venäjän Itämeren laivastossa on ainoastaan muutama alus, jolla on "navalisoitua Iglaa" (9M38 Štil (NATO: SA-N-7 Grizzly)) parempi IT-kyky. Neustrashimy-luokan fregatilla on "navalisoitu Tor" eli 3K95 "Kinzhal"/ SA-N-9 "Gauntlet". Krivak-fregateilla 70-luvulta peräisin oleva 4K33 "OSA-M"/SA-N-4 "Gecko" (epäilyttävää millainen torjuntakyky merimaaliohjuksiin) ja uusilla korveteilla on tämä (ehkä) https://en.wikipedia.org/wiki/Vityaz_missile_system

Voi sanoa, että Venäjän Itämeren laivaston ilmatorjuntakyky ei ole kovin kaksinen. Tosin parempi kuin Ruotsin Visby-luokan... :p Joten merimaaliohjusten saturaatiohyökkäykseen ei nyt aivan mahdottomia tarvita.
 
Kannattaa myös huomioida, että Venäjän Itämeren laivastossa on ainoastaan muutama alus, jolla on "navalisoitua Iglaa" (9M38 Štil (NATO: SA-N-7 Grizzly)) parempi IT-kyky. Neustrashimy-luokan fregatilla on "navalisoitu Tor" eli 3K95 "Kinzhal"/ SA-N-9 "Gauntlet". Krivak-fregateilla 70-luvulta peräisin oleva 4K33 "OSA-M"/SA-N-4 "Gecko" (epäilyttävää millainen torjuntakyky merimaaliohjuksiin) ja uusilla korveteilla on tämä (ehkä) https://en.wikipedia.org/wiki/Vityaz_missile_system

Voi sanoa, että Venäjän Itämeren laivaston ilmatorjuntakyky ei ole kovin kaksinen. Tosin parempi kuin Ruotsin Visby-luokan... :p Joten merimaaliohjusten saturaatiohyökkäykseen ei nyt aivan mahdottomia tarvita.

Joo mut ne voi ydinpommittaa Islantia. Ne superkorvetit. Vähän on olennainen hukassa.
 
Sitä paitsi jos ilmatorjuntakyvykkäimmät alukset on jo pohjassa, niin tuskin siinä edes tarvitaan enää mitään saturaatiohyökkäystä. Yksikin moderni meritorjuntaohjus, joka valitsee osumakohtansa, niin siinä on siviili- ja maihinnousualukset helisemässä kuten myös raivaajat.

Sanoin, että ohjuksia ei tarvitse käyttää viimeistelyyn, kun IT-kykyisimmät laivat on tuhottu. Saturaatio hyökkäys tulee sitä ennen ja on se mikä toivottavasti tuhoaa sen IT-kyvyn.
 
Voi sanoa, että Venäjän Itämeren laivaston ilmatorjuntakyky ei ole kovin kaksinen. Tosin parempi kuin Ruotsin Visby-luokan... :p Joten merimaaliohjusten saturaatiohyökkäykseen ei nyt aivan mahdottomia tarvita.

Toisaalta eipä meilläkään ole niitä MTO:itakaan niin hirveästi.
 
Back
Top