Tykistö

155- ja RAKH 06 meripuolustuksen tarpeisiin sopivat ampumatarvikkeet olisivat ihan ok, ja eivät olisi, koska em yksiköitä pääsääntöisesti tarvitaan muualla. Kaikki yksiköt, jotka toimivat itäisellä rantamaalla, ovat luonnollisesti käytettävissä myös meripuolustukseen, mutta kuka sitten tukee ja ketä?

UAV-kysymys on vielä ratkaisematta, mutta en ole ollenkaan varma, että niitä pitää ollenkaan hankkia merivoimille. Jos tiedonsiirto on rajapinnoiltaan yhtenevä, niin miksei maavoimien uav-yksikön tuottama kuva näy merivoimille? Eli eiköhän nämä elämää suuremmat kysymykset asettaudu jengoilleen jossain vaiheessa:)

Mitenkäs tuo Orbiitterin laskeutuminen, miten se saadaan talteen lennon jälkeen?

Lisäys: Vedän takaisin, nähtävästi siihen käyttöön on jonkinlainen verkko.

 
Mitenkäs tuo Orbiitterin laskeutuminen, miten se saadaan talteen lennon jälkeen?

Lisäys: Vedän takaisin, nähtävästi siihen käyttöön on jonkinlainen verkko.


Lentopostin jutun mukaan Orbiter saapuu maan pinnalle laskuvarjolla:

"Tehtävän jälkeen Orbiter lensi takaisin lähtöpaikalleen. Vastatuuleen lennettäessä noin 220 jalan korkeudessa lennokki avasi laskuvarjon, jonka varassa se leijaili maahan. Pohjasta puolestaan avautui ilmatyyny, joka vaimensi iskua."

main.php
 
Lentopostin jutun mukaan Orbiter saapuu maan pinnalle laskuvarjolla:

"Tehtävän jälkeen Orbiter lensi takaisin lähtöpaikalleen. Vastatuuleen lennettäessä noin 220 jalan korkeudessa lennokki avasi laskuvarjon, jonka varassa se leijaili maahan. Pohjasta puolestaan avautui ilmatyyny, joka vaimensi iskua."

main.php

Entä jos maanpintaa ei ole tai maanpinta on vihamielinen? Olisi kovin nihkeää lennättää kertakäyttölennokkeja Intian valtamerellä. Itämerelläkin olisi suotavaa, että lennokin saisi laukaistua alukselta ja takaisin alukselle ihan ite.
 
Entä jos maanpintaa ei ole tai maanpinta on vihamielinen? Olisi kovin nihkeää lennättää kertakäyttölennokkeja Intian valtamerellä. Itämerelläkin olisi suotavaa, että lennokin saisi laukaistua alukselta ja takaisin alukselle ihan ite.

Ei siinä vissiin sanota että tuo olisi ainoa mahdollinen tapa. Lennätyksiä onneksi tehdään keskimäärin useammin Kymenlaaksossa tai Lapissa kuin Intian valtamerellä tai vaikka Himalajalla.
 
Entä jos maanpintaa ei ole tai maanpinta on vihamielinen? Olisi kovin nihkeää lennättää kertakäyttölennokkeja Intian valtamerellä. Itämerelläkin olisi suotavaa, että lennokin saisi laukaistua alukselta ja takaisin alukselle ihan ite.
Orbiter ei olekaan välttämättä se paras lennokkityyppi alukselle. Merivartiosto testasi viime vuonna helikopterityyppisiä lennokeita, niillä laskeutuminen onnistuu hyvinkin alusten lentokansille.
 
Rajavartiolaitoksen ulkovartiolaiva Turvalla on testattu tänä vuonna loppukesän ja syksyn aikana kahta erilaista miehittämätöntä ilma-alusta: itävaltalaisen Schiebelin Camcopter S-100 -pienoiskopteria ja amerikkalaisen [Boeingin] Insitu Scan Eagle -lennokkia. Molemmat laitteet lensivät samanlaisen testiohjelman, johon sisältyi muun muassa kohteiden paikantamista ja tunnistamista, valvontatehtäviä ja yölento. Testialustat rakennettiin nimenomaan Turvalle, jotta ilma-aluksia pystytään lennättämään mereltä käsin ja keräämään kokemusta niiden lennättämisestä laivalta.
Kokemukset testeistä ovat rohkaisevia. Turvan päällikkö, komentajakapteeni Sami Romanov pitää miehittämättömän ilma-aluksen erityisenä etuna sitä, että sen avulla valvonta merellä ulottuu visuaalisen ja tutkahorisontin taakse tehokkaalla ja nopealla tavalla ilman, että tehtävään lähetettäisiin ensimmäiseksi helikopteri, laiva tai vene.
– Operatiivisen yksikön, kuten Turvan, tehtävien näkökulmasta miehittämättömän ilma-aluksen käyttö parantaisi tiedonsaantia erilaisissa rajavalvonta-, tunnistus- ja meripelastustehtävissä. Testeissä olemme kokeilleet mallia, jossa ilma-alus lähetetään lennolle Turvalta ja vastaanotetaan takaisin tänne. Lentojen aikana ilma-alukset ovat lähettäneet kuvaa Suomenlahden merivartioston johtokeskukseen Rajavartiolaitoksen sekä muiden viranomaisten käyttöön ja sieltä edelleen Turvalle. Miehittämättömän ilma-aluksen käyttö voisi tukea merkittävällä tavalla tilannekuvaa ja päätöksentekoa johtokeskuksessa ja operatiivisissa yksiköissä, Romanov kertoo.
Testijaksoilla laitteiden käyttö on kuitenkin sitonut henkilökuntaa Turvalla. Romanovin mukaan olisikin hyvä selvittää lisää toimintamallia, jossa laitteet lähetettäisiin ja vastaanotettaisiin lennolta Turvalla, mutta itse lennättäminen hoidettaisiin johtokeskuksesta, joka laitteen välittämää tietoa yleensä ensikädessä tarvitsee. Romanov lisää, että erilaiset uudet tekniset järjestelmät ovat kuitenkin lopulta työkaluja: viime kädessä ihminen analysoi aina niiden tuottaman sisällön ja päättää tarvittavista toimista. Miehittämättömiä ilma-aluksia voidaan hyödyntää esimerkiksi meripelastustehtävissä paikantamiseen, mutta lopulta varsinaiseen pelastustyöhön tarvitaan ihmisiä. Valvontatehtävissä miehittämättömät ilma-alukset siis tuovat kyllä joustavuutta ja vähentävät ihmisten työmäärää, mutta eivät poista ihmistyövoiman tarvetta.


Tämän jutun ingressi meni puolestaan vituiksi. "Rajavartiolaitos tekee syksyn aikana päätöksen nykyiset valvontalentokoneet korvaavasta ratkaisusta. "
 
Tämän jutun ingressi meni puolestaan vituiksi. "Rajavartiolaitos tekee syksyn aikana päätöksen nykyiset valvontalentokoneet korvaavasta ratkaisusta. "

Tuossa taidettiin viitata hankinnan vaihtoehtoanalyysiin joka on kyllä toteutunut. Tosin en muista oliko syksyn vai tämän vuoden puolella? Loppupäätelmänä siis oli että Dornierit korvataan kahdella uudella (miehitetyllä) valvontakoneella.
 
Viimeksi muokattu:
Mitenkäs tuo Orbiitterin laskeutuminen, miten se saadaan talteen lennon jälkeen?

Lisäys: Vedän takaisin, nähtävästi siihen käyttöön on jonkinlainen verkko.


Merellisessä ympäristössä ja laivoilla tosiaan käytetään Orbiter UAV:ta, ja laskeutuminen tapahtuu verkkoon. Kuulema ainakin hollantilaiset käyttävät em värkkiä omilla LPD:lla. Ajatuksellisesti suhtaudun ainakin itse hieman skeptisesti jonkinmoisen pingis-/lentopalloverkon virittelyyn heko-platalle, mutta ehkäpä tuo sitten toimii. Maalla sitten toiset proseduurit...
 
Viheliäistä GMLRS/ATACMS-payloadia kehitteillä?
 
Tsekki hankkii 52 kpl Caesaria Tatra 8x8 alustalla.

04/06/2020 Caesar, Czech Army, Nexter

Source Czech Ministry of Defence
Today, during his visit to the 13th Artillery Regiment in Jince, Lubomír Metnar confirmed that the ministry intends to buy Caesar self-propelled guns from the French company Nexter (In the photo a Danish Caesar). The contract for 52 such guns could be signed by the end of the year, the contract including at least 40 percent involvement of domestic industry.

After inspecting the base and the equipment used by the soldiers, the Minister made no secret of the fact that part of the military equipment is really obsolete. According to his words, artillerymen work in the 70s or 80s.

“Soldiers can look forward to new weapons. Our army needs new guns, it is one of the four current strategic modernization projects. The DANA howitzers are 40 years old, half the range of the Alliance’s standards and half of them are unavailable at the moment, “said the Minister of Defense in his speach.

According to Lubomír Metnar, market research and feasibility studies have assessed in detail a total of eight modern systems from various manufacturers. “Based on the results, military experts clearly prefer the acquisition of 52 Caesar self-propelled guns from the French manufacturer Nexter. The Ministry therefore decided to start negotiations with the manufacturer so that the contract could be concluded later this year. “

The Chief of the General Staff of the Czech Armed Forces, Army General Aleš Opata, said that the Caesar guns were among the most modern in the world. According to him, the most important parameters assessed included the range, which is 55 km with special ammunition and 42 km with standard ammunition. Furthermore, the rate of fire, which will be several times higher than the currently used systems, as well as the chassis used. Caesar will be installed on a Tatra 8×8 chassis, which will be manufactured by the Czech company Tatra Trucks.

“In the wars of the twenty-first century, the one who has better information, shoots further and sees more is the one who wins. This is exactly what this new artillery technology clearly fulfills,” General Abbot said, adding that the new guns should serve in the army for another thirty years.

During the visit, the Minister of Defense Lubomír Metnar, the Chief of the General Staff of the Czech Armed Forces, Army General Aleš Opata, also paid tribute to the commander of the Artillery Reconnaissance Team Marian Mutl, who died during training in September 2013.
Vielä tämä jossa tanskalaiset tykittää menemään. Jostain syystä videolla on Youtubessa jo yli 21 miljoonaa katselukertaa...

 
Merellisessä ympäristössä ja laivoilla tosiaan käytetään Orbiter UAV:ta, ja laskeutuminen tapahtuu verkkoon. Kuulema ainakin hollantilaiset käyttävät em värkkiä omilla LPD:lla. Ajatuksellisesti suhtaudun ainakin itse hieman skeptisesti jonkinmoisen pingis-/lentopalloverkon virittelyyn heko-platalle, mutta ehkäpä tuo sitten toimii. Maalla sitten toiset proseduurit...

Tarkoitat varmaan ScanEaglea joka on Hollannilla käytössä. ScanEagle/Blackjack on todella yleinen merikäytössä. Sama siis mitä Rajakin testasi. Laskeutuminen tapahtuu vaijeriin joka on vedetty teleskooppimastoon (ei verkko), tartunta on siiven kärjessä. Huomattavasti sujuvampi käyttää kuin verkkoviritys. Orbiterin käyttö merellä ei taida olla niin kauhean yleistä.
 
Tarkoitat varmaan ScanEaglea joka on Hollannilla käytössä. ScanEagle/Blackjack on todella yleinen merikäytössä. Sama siis mitä Rajakin testasi. Laskeutuminen tapahtuu vaijeriin joka on vedetty teleskooppimastoon (ei verkko), tartunta on siiven kärjessä. Huomattavasti sujuvampi käyttää kuin verkkoviritys. Orbiterin käyttö merellä ei taida olla niin kauhean yleistä.

Ei kyllä minä tarkoitin juuri Orbiter-UAV:ta. En tiedä, onko se heillä operatiivisessa käytössä vaiko onko ollut vain testattavana, mutta valmistajan lausumiin vain tukeudun...:)
 
Olisiko tässä tulossa Bonusta vastaava kuti MLRS:ään?

Tuosta kommentin BAT-heitosta nimittäin pohdin. Ei kuitenkaan välttämättä osu kovin hyvin tuon "time over target" kanssa.
Tämähän taitaa olla oikein vekkuli vehje:
  • Hypersonic ingress - On station in 5-8 minutes.
  • Survivable - Ingress trajectory, Low signature/cross section
  • Time over target - Up to 60-90 minutes loiter on station.
  • Multi-role - Engagement and support roles. - ISR - Position, navigation, and Timing (PNT) - Networked communications in a connected environment.
  • Modular payload - Multi-role and easily upgraded.
  • Cost imposition strategy - Inexpensive to deploy, target is ~$100k-$200k/Vehicle. Costly to defeat.
Eli ATACMS:n korvaajaan PrSM:ään tuollainen kyky? Niitä mahtuu kasettiin kaksi. Nyt joulupukki... maavoimien vuosikymmen 2030 täältä tullaan.
Ei tuossa tosin hyper taida esiintyä kuin markkinamielessä (koska payload maksaa vain 100-200k). Silti 300-500km tykistöohjus, jonka sisässä monikäyttöinen lennokki(?).

 
Meidän toimintaympäristössä tuo loiter jäänee parhaimmillaankin minuutteihin. Eli merkittävä osa suorituskyvystä jää vähälle käytölle. Ei kannata laittaa yli hyviä sensoreita eikä verkottaa osaksi muuta toimintaa. Kunhan sensorit löytävät riittävän arvokkaan maalin. Tässä toki saadaan nopeaankin looppiin ihminen väliin tekemään lisävalintoja maalien suhteen. Kerätystä sensoridatasta voi myös jälkikäteen hakea tiedustelun hyödynnetäväksi tietoja esim. seuraavaa laukasuata varten.
 
Meidän toimintaympäristössä tuo loiter jäänee parhaimmillaankin minuutteihin.
Niin ei tuosta osaa vielä sanoa olisiko oikeasti tarpeen meille. Kalliihko toimitustapa satojen kilometrien päähän eikä tosiaan ole tulossa takaisin, joten ei kannattaisi ajatella uusiokäyttöä ja verkotusta.
 
Viime viikolla oli Kainuun Tykistörykmentin alueellinen tykistöharjoitus Rovaniemellä. Jutussa Rovajärven ampumakentällä kuusitykkisen 152 K 89 -harjoitustulipatterin ammunnasta juttua.

"Neuvostoliitto uusi kenttätykistönsä kalustoa 1970-luvulla, jolloin syntyi kaksi hyvin paljon toisiaan muistuttavaa tykkimallia: tela-alustainen itseliikkuva 2A37 (myöhemmin 2S5) sekä nyt käsiteltävä vedettävä 2A36 (myöhemmin 2S3). Jälkimmäinen sai kutsumanimekseen Giasint-B (Гиацинт-Б) eli suomeksi hyasintti. Molempia on ollut omallakin kenttätykistöllämme, mutta tela-alustaisen 152 TELAK 91:n käyttö loppui lähinnä huoltojärjestelmän puuttumisen vuoksi jo viitisen vuotta sitten. Kun Hyasintti-kanuunoiden tilalle oli tulossa uudet tykkimallit jo 1980-luvun lopussa, niitä voitiin tarjota myyntiin Suomelle. Kaupat 24:stä 152 K 89:stä sekä 18:sta Telakanuunasta olivat lähes viimeiset Puolustusvoimiemme Neuvostoliitosta tekemät bilateraalikaupat."

thumbnail_P1000357-–-kopio-1024x576.jpg

 
Back
Top